Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Kun metsän uudistaa tuolla tavoin kuin Panu selosti, eikö sillon vois alkaa mietttiä tuon pitkän kiertoajan kasvatusta, 30 vuodessa investoinnin pääoma tulee takaisin, seuraavat 20 vuotta investoinnin orot ja mahdollinen voitto, ja sitten … miten seuraavan sadan vuoden ajan tulon arvottaisi? Saksassa se on helppoa, mitä paksumpi puu sitä arvokkaampi, kapitalistinen monopolo markkinatalous tekee sen että 50 cm paksuinen puu ja puun osa on roskapuun arvoista elikkä ei tahdo kelvata edes kuitupuuksi.
Kyllä se näillä kantohinnoilla investointi sillä tavoin uuden metsänkasvatukseen on vähän sama asia etä kun niiin tekee joku muu siitä hyötyy kuin metsäomistaja, noh saashan metsänomistja tietysti arvostusta ja hyminää esimerkillisestä toiminnasta.
Nuissa hiililakelmissa ei oteta yhtä asiaa huomioon ja jota ei ole kunnolla tutkittu, paljonko hiiltä on kertynyt Soitten alla olevaan kivennäismaahan. Tehostiko metsämaanauraustoiminta hiilen sitoutumista maahan, säilöikö ja kuinka hyvin hiiltä maahan aurauspalteet?
”Nopeampaan kiertoon pyrkivä alentaa istutustiheyttä. ” Mihin laskelmaan tämä perustuu? Ja kuinka paljon kannattaa laentaa?
Ostihan Kuusankoski aikoinaan tukkipuuta -70 luvulla kuitupuuksi tukinhinnalla. Katkonta poikkesi normaalista. katkonta oli meterin jaolla. Eivätkä ostajat sitä millään tavalla peitelleet että menee kuiduttamiseen, kehuivat että näissä on niin hyvänkokoisia kuituja että se kannattaa ja innolla isännät möi metsurit hakkas jne…. En ymmärä tätä juttua tukkipuun energia tai sellukäytöstä. Tai ymmärrän kyllä.
Jatkuva kasvatus ei voi olla malli tai kopio keskieurooppalaisesta tavasta toteuttaa jatkuvaa kasvatusta. Suomessa tällä hetkellä parhaimmat runko hinnat ovat luokkaa satanen tai kaksi, Saksassa tuhansia euroja per tunko jopa kymmeniä tuhansia.
Kertokaa mulle joku kohde joka on suurusluokaltaa muutaman hehtaarin kokoinen joka ei ole uudistunut sen takia ettei metsänuudistamistöitä ole tehty, haluaisin sen nähdä, Itselleni tulee mieleeni luonnon tekemä myrskykohde joka malliksi suojjeltiin eikä se vaikuta puuttomaksi jäävän. Varmasti nämä turpeennosto alueet ovat sellaisia mutta yhdellä kävin joka oli jätetty niille sijoilleen, ojan reunat semoisessa kasvussa että ei sitäkään voinut autiomaan pitää…. ai niin molemmat kohteet olivat saamattomien savolaisten asuinalueilla.
Kuusiuskova, kuulostaa ihan Saksan mallilta mutta lyhyempi kiertoaika, Sakssassa pidempi kiertoaika ja lievemmät harvennukset. Tuolla tavalla et tavoittle tai saavut korkeata kuusen teknistä laatua esimerkiksi vaativampaan rakentamiseem¨´n mutta soveltuu varsin hyvin tähän Suomalaiseen systeemiin, valtaosa tutotetusta pusta on kuitupuuta siis selluteollisuuden tarpeisiin. Tässä keskusteluketjussa pitäisi pitäisi vielä huomioida yksi asia, maalajio ja maalajin merkitys. Ehkä se ois oma ketjunsa aihe,,,,,
Sehän kuulostaa yhtä vakuuttaalta kuin suviseurojen pääpuhujalta, totta torisee jokainen sana mutta faktat ja laskelmat puuttuu….
Miksi? Eikös kapitalistiseen talousjärjestelmään kuuluu kauppa on kauppa ja sopimus ons sopimus ja tuommoisia epämääräisiä hintatilastoja ei saa edes laatia? Ai niin voihan olla että ovat ostajan edun mukaisia, siksi suositaan niitä ja niistä jauhetaan, vai mitä A.Jalkanen?
Saako löytäjä pitää? Tukkeja en ole löytänyt mutta useita satoja kuutioita karsittu rankaa joka on ollut ainakin 10 vuotta tienvarteen varastoituna löysin. Sehän voi olla tutkimustarkoituksiin tehty projekti kun se on metsähallituksen mailla, muta en ole ihan varma. Käyn kesällä tarkastamassa, viime kesänä vielä oli. Saattaahan olla että se on jonkun sortin hiilinieluihin liittyvä juttu.