Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Eikös Eu aloita neuvottelut suojelun tasosta joka kattaisi 30 % maa-alasta?
Taimikonhoitotöissä lähes poikkeuksetta jalava hakataan pois, raivaajat eivät tunnista edes sitä, saatika metsänomistajat puhumattakaan motomiehet. Vaahteran, jalavien luontaista levinneisyyden pohjoisrajaa ei tiedetä varmuudella. Istutettuna tammikin taitaa kasvaa Napapiiriä myöten runkopuuksi?
Ei voi pitää paikkaansa että puuston biomassasta olisi kolmannes maan alla. Kun katselee esim tuulenkaatoja ja kantoja joita on nostettu maanpinnalle niin silmämääräisesti näyttää siltä että kaikki juuret ovat maanpinnalla, sitten kun katselee ojia joita on kaivettu kivennäismaille niin ei tosiaan puunjuuret tai maansisässä oleva hiili ole haitannut ojan kaivamista tai että sitä näkyisi, varsinkaan savikoilla, eipä sitä ole sorakoillakaan? Onko se sadevesien mukana sitten huuhtoutunut pohjavesiin, se hiili?
ja kuinka paljon onkaan tuettu suoraan ja epäsuoraan teollisuutta valtion toimesta
Vasoja metsästetään liian vähän, vasakuolleisuus luontaisissa ja vakaissa hirvipopulaatioissa on paljon suurempi kuin Suomen hirvipopulaatiossa. Tämä on johtanut myös siihen että Suomen hirvikannassa on vähän vanhoja hirviä ja tämä voi vaikuttaa siihen että hirvien käyttäytyminen saattaa muuttua, vaellukset eivät ole niin näkyviä ja selviä koska kokemusta omaavia yksilöitä on vähän.
Harmi ettei kukaan ole kokemuksiaan kirjannut euroissa. Tuntuu vaan aivan järjettömältä se että metsänuudistamiskustannukset saattavat olla helposti 2000 euroa ja metsien keskimääräinen hehtaarihinta huitelee toteutuneissa kaupoissa jossakin neljän- viidentuhannen euron seutuvilla.
Lahopuulajisto joka on harvinaistunut, ei voi hyödyntää lahopuuainesta joka on avomailla valoisissa paikoissa, ko lajisto elää siellä minne luontaisesti syntyy lahopuuta. ikääntyneissä metsissä, pohjakerroksessa.
Varmaan olisi paljon parempi puhua kiertoajan pituudesta kuin siitä onko kyseessä jatkuva vai pätkänen kasvatusmalli. Kuulemani mukaan Saksan mallissa osa puustosta on satoja vuosia vanhoja osa on nuorempaa ja tarkoituksena on että lohkolla on tietty puulaji jakauma ja kaikilla puulajeilla lisäksi tavoite ikä jakauma. Pyökit Tammet yms arvopuut, niillä se kaksisataa jopa 500 vuotta. Mutta jostakin kumman syystä edes mäntyä ei kannata Suomessa kasattaa satavuotiaaksi.
Kahden kolmensadan metrin korkeudessa on ainainen tuuli. Se se onkin ihme ellei niistä riesoja ongelmia tule. Ongelatonta oli koskien valjastus, ongelmatonta oli soitten ojitus, ongelmatonta oli torjunta-aineiden levitys jopa lentokoneilla tehty, ongelmatonta oli kivennäismaitten auraus, tarpeeton oli Pispalan harjun uittotunneli Keiteleen kanava Maaningan kanava jne …toistaako historia itseään
Suomi on aika tehokkaasti jo Ruotsin vallan aikaan hävittänyt vaateliaimmat lehtipuut häiritsemästä maisemakuvaa. Muistot säilyvät pitkään paikannimistössä kuten Niinilammet ja Niinimäet.