Tässä keskusteluketjussa kommentteihin on hankala vastata mutta se. ”
<h3 class=”news-teaser__heading entry-title”>Hannun hintaseuranta: Metsämaan keskihinta ylitti neljätuhatta euroa” on peräisin tosiaan metsälehdestä että metsämaan keskimääräinen hinta on noin neljä tuhatta euroa hehtaari .</h3>
Ja uudistamiskustannukset tuhannesta kahteen tuhanteen euroon hehtaariin ovat omia arvioita kun olen seurannut UPM:n ja Metsäliiton metsien hoitoa ja toimijoiden kanssa käymiäni keskusteluja yksityisten metsänomistajien juttujen lisäksi. Metsälehden juttuja olen myös seurannut. Voihan olla että polen täysin väärässä ja voihan olla että muutaman kymmenen vuoden kuluttua nykyiset metsänuudistamiskustannukset ovat olleet erittäin kannattavia ja naurettavan edullisia.  Kumminkin tuntuu se varsinkin sellaisten kanssa kun keskustelee kuinka paljon maksaa todennäköisesti ja sanoo että ensiharvennuksessa puun arvo joka hakataan selluteollisuuden raaka-aineeksi ei välttämättä ole niin arvokas, siitä ei saa siihen suijoitettuja rahoja takaisin, Usein kysytty asia etteikö voisi olla halvempaa ja miksi niitä pitää istuttaa niin monta, eikö vähempi riittäisi.  Aika usein näkee kuolleita taimia istutusaloilla.   En oikein oerusta noista koroista ja korkojen kanssa kikkailusta niin ajattelen sen takia että uudistaminen maksaa ehkä sata kiintoa kuitupuuta tai taimikonhoito maksaa niin ja niin monta, kannattikohan tuo ensiharvennus kohde raivata ennen ensimmäistä hakkuuta  kun se maksoi varmasti niin ja niin monta kiintokuutiota ensiharvennuspuuta.

Ei vaan sitä että vielä kolmessakymmenessä vuodessa metsä ei ole vielä kasvanut niin paljon että kasvun tuotoksen arvo olisi suurempi kuin tehty investointi, ymmärtääkseni 40 vuoden iässä se ylittyisi, kun metsä on 60 vuotias se pitää uudistaa jos kasvu prosentti on alle 5.  Tämän uudistusrajan sanoi tuttu metsäasiantuntija joka toimii suuressa metsäyhtiössä.  Tämä raja koska kattaa uudistuskustannukset löysin taulukosta joka löytyy tuosta osotteesta: ”https://puuproffa.fi/puutieto/puut-kasvavat/metsan-kasvu/#&#8221; Hyvä Metsäkupsa, en tarkoita ollenkaan tuota mitä kirjoitit, mutta olet todellakin oikeassa, kun mitään ei investoi niin mitätönkin tuotto on voittoa jos ei aseta tuotto tavoitetta. Itseäni kiinnostaa eniten se pitkäjänteisyys joka liittyy metsänkasvatukseen, eikö sitä voi mitenkään nopeuttaa,  jos metsä on kasvanut niin paljon että kattaa uudistamiskustannukset, ja se kestää 40 vuotta ja metsä pitäisi uudistaa jo 60 vuotiaana …. sitä mietin. Jos osaisin laskisin pitemmälle ajanjaksolle kannattavuutta.  Ei UPM tarkastele omaisuutensa tehokkuutta ja toimintansa järkevyyttä kokonaisuutena, tuotanto yksikköinä kyllä, sen tuntevat nahoissaan Jämsänkoskelaiset ehkä tulevaisuudessa kuten Kaipola koki. Miksi metsänomistaja ei tarkastele kustannuksia pienempinä yksikköinä kuin koko metsäomaisuus? Tätä järkevyyttä mietin metsäomaisuuteni käsittelyä jahkaillessa…  Jos mulla olisi vaikkapa 500 kuutiota hehtaarilla ja kasvuprosentti 1,5 niin absoluuttisesti se tuottaisi minulle  noin 400 euroa per vuosi, suhteellisesti ajateltuna siinähän ei ole mitään järkeä. Onko siinä järkeä jos perustan taimikon  ja mitään realisoitavaa kasvua myytävää puuta kannattavasti ei synny neljäänkymmeneen vuoteen. Pienillä aloilla tasainen kassavirta on haaste. Keskimäärin metsänomistaja  hallitsee metsiään noin 30 vuotta.

Harmi ettei asu Helsingissä niin ois helpompaa löytää ymmärrys sille miksi ei kannattavuutta voi ja pitäisi tarkastella kuviokohtaisesti kuten isot firmat tekee sellu- ja paperiteollisuudessa. Kuoppaan kyllä tämän Kupsan esittämän vaihtoehdon jos se on noin ollut hautaan….