Kanalintukantojen romahtaminen harmittaa.  Veikko Neuvosen tapasin yli kaksikymmentä vuotta sitten, oli menossa seuraamaan metsojen soidinta, oli suruisssaan metojen soitimet olivat kaikki parin kolmen metson soitimia, jopa yhden,  muisteli kaksinumeroisia lukuja.

Saanto näkyi oleva noin 40 % pienellä tukilla isommilla enemmän mutta alle 50%. Joskus olen sitä asiantuntijoilta kysynyt niin ovat sanoneet  etttä 2,2 kuutiota tarvitaan tukkipuuta kuutioon sahatavaraa. Suomalaisesta puusta valmistetusta sahatavarasta suuri osa menee ns lyhytkiertoseen käyttöön.

Ympäristölle se on ihan samanmoinen rasite tehdäänkö muovi muku öljystä tai hiilestä tai puusta, voihaan se puusta tuotettu vähemmän vapauttaa hiiltä tiijä häntä. En ole tuohon puun polttamiseen ottanut kantaa mutta jos lämpövoimalaitos tuottaa puulla lämmön, paljonko se vaatii uusiutumattomaa energiaa, sitä tilastoa en ole löytänyt josta se selkinisi.

En ole missää koskaan kirjoittanut kehunut betonirakentamisen ihanuutta, mutta pikemminkin olisin saven tai kiven kannalla, rakensivathan jo muinaiset roomalaiset kivestä ja kestävää tuli, rakoihin liraus sementtiä, kivinavetatkin Suomessa ovat kestävän rakentamisen esimerkkejä kivikirkkojen ohella. Atomivoima jota Virossa kehitellääään on mielenkiiintoinen ja varmaan järkevä energian ja lämmön tuotto systeemi. En mie oo missään ollu kieltämässä puuun hyödyntämistä, mutta sitä vouhotusta en ymmärrä mettiä hakkaamalla saadaan hiilinieluja aikaseksi, sehän on ihan sama asia kuin Hölömöläisten väite että peitto pitenee kun leikataan etupäässä etupäästä ja siirretään se leikattu pala liittäen jalakopäähän,,,, sama tavara vaan kiertää mutta että peitto pitenis, sitä voep koettaa.

Myönnän kyllä että yhtä asiaa en ymmärrä, olkoon korot tai kaavat mitä tahansa että metsät kannattaa alle 60 vuotiaana hakata avohakkuulla. Tietysti jos se on kymmenmetrisin ajourin hakattu harvaksi ja tuuuli lisäksi runnellut niin eihän semmopsessa mettässä paljon kasvatettavaa ole….  Kiinnostaisi tietää paljonko syntyy hiilidioksiidia ilmakehään siitä, että kuutio puuta toimitetaan Suomessa tehtaalle jalostettavaksi, vaikka suhteellisena arvona kuutioon puuta.   Polttoaineet koneitten rakennus infran rakentaminen … kaikki mahdollinen…

Kannattavuutta tarkastellaan aina keskiarvoilla ja koko metsäomaisuutta yhtenä klönttinä. Eikö kannattaisi tarkastella  ja kirjata kulut ja tuotot tarkalleen kuvio kohtaisesti?  Mielestäni silloin ymmärtäisi selkeämmin missä meni pieleen, suuri kuviottainen vaihtelu esim kustannuksissa verrattuna kuutiomäärien kehitykseen kertoisi sen että jossakin on parannettavaa. Niinhän isot metsäyritksetkin tekevät, tehdaskohtaisesti mutteivat metsässä hekään kuviokohtaisesti.

Tosiaan, siinä pellon vieressä oli kostea suon lämpäre niin siinä se varmaan pesi ja mäkätti  pellolta sai seurata.

Kummatko on vähentyneet vähemmän muutto vai kotoperäset lajit?

hakatusta puusta viiden vuoden kuluttua 90 prosenttia on hiilidioksinsa päästänyt ilmakehään, miten metsän hakkaaminen voi saada aikaseksi hiilinielun? Turvemailla kumminkin parhaimmillaan on turvetta yli kymmenen metriä, siellä sitä hiiltä on ja joku on niellyt kovasti ja varastoinut, miksi hiiliieluksi ei lasketa metsäojituksen turvepäästöjä pienvesistöihin, siellä sitä nielua luulis olevan siis nieltyä ja varastoitua hiilidioksiinia….