Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Ylijäämä sähkö ei ilmaista, ylijäämäsähkö on kaikkein kalleinta sähköä, Vedyn tuotannon investointien rahoittajilta loppuu investointi halut kun kuulevat sanan tuotetaan ylijäämäsähköllä, ai niin no tietysti jos toteutetaan Talvivaara kuvio niin mikä tahansahan on mahdollista.
Jos Suomi ois ostanut hävittäjäkoneet Ruottista eekä usasta niin ei ois suomessa hintapiikkiä sähkön suhteen…. USA on kaukana ja kaikki sotansa se on hävinnyt…
noinhan tehtiin suomessakin metsäautoteitä ennen kuin kaivinkoneet kehittyivtät ja yleistyivät
Ajatellaan puhtaasti yksityisten metsänomistajien maksamia veroja. Verot – kaikki ns yhteiskunnan maksamat tuet metsänomistajille-kaikki vähennykset joita yksityismetsänomistajat ovat oikeutettuja (esim palvelujen ostot investoinnit)= metsänomistajien maksamat verot.
Muistan kyllä kun Matomäki naureskeli televisiossa aikoinaan…. yhtiskunnan tuista
Oletetaan että metsänuudistaminen toteutetaan kuten se pitää ns tehdä hyvin, mätästyksineen ja istuttamiset ja raivuut. Näistä kustannukista en ole varma mutta menisikö näin?
Maanmuokkaus 250 $
istutus + taimet 800$
varhaisperkaus 400$
Toinen perkaus 500£
Uudistamiskulut yhteensä 1950$ Eli mahdolliset muut kulut niin arvio ois 2000$ /hehtaari.
Olen nähnyt khteita joita on kahdesti harvennettu, varhaisperkaus ja toinen harvennus myöhemmin. Ja haiskahtaa jopa siltä että saattaa edessä olla vielä joskus ennakkoraivuu ennen kuin tehdään ensi harvennus.
En osaa lasskea siten, miten se pitäisi laskea, mutta lasken talonpokaisjärjellä.
Uudiataminen maksaa noin 100 kuuutiota kuusikuitupuuta.
Tämän jäkeen laskeminen vasta vaikeutuukin, pitäisi osata korko laskua ja metsän kasvua koska haluaisin tietää koska, monenko vuoden kuluttua investointi on kasvanut puuta kolmen prosentin korolla niin paljon että metsä ois kasvanut saman määrän puuta mitä uhrattiin kasvattamiseen, alku investointiin??
Laskin rahalaitoksen korkolaskurilla sataselle sijoitusajaksi 30 vuotta 3 prosentin korolla, vastaukseksi tuli 240. Nythän se vasta vaikeaksi meneekin, paljonko korpi on tuottanut puuta 30 vuodessa, kun aika lasketaan siitä kun metsä hakattiin, helposti useampi vuosi voi vierähtää tai istutus täysin epäonnistua mutta ei takerruta lillukan varsiin. Varmaan kokemus peräistä tietoa löytyy että paljonko kuusikko kasvaa runkopuuta 30 vuodessa?
Paljonko syntyy turemaalle, reheä korpi, puuta kolmessakymmenessä vuodessa jos ei tehdä mitään muuta kuin korjataan hakkuutähteet ja kannot energiapuuksi? Sen kun tietäisi osaisi verrata luontaista ja tehoviljelyn eroja toisiinsa.
Visakallio, osasivatko laskea kuinka paljon keskijäreys kohosi yhdellä järeällä tukkirungolla, pihapuulla?
Ovatko metsänhoitoyhdisykset valmistautuneet tähän uuteen kauppatapaan`? Luulis että Neuvonnalle olisi tarvetta.
Ehkä se tuota jatkuvankasvatukseen oorientoitumista häiritsee eniten se että ajatusraknnelma on juuttunut kuviokeskeisyyteen. Mielestäni paljon ymmärrettävämmäksi jatkuva kasvatus tulee kun ajattelee siten ettö jatkuvan kasvatuksen kohhde muodostuu useista eri ikäluokista, useista eri ravintisista kohteista , puulajeilla erilaisia kiertoaikoja jne. Pinta-ala voisi olla mieluummin 10 ha tai enemmän, hakkuut toistuat usein ja aina talvisin, ja jos joku osa ei uudistu niin sitten viljellään. Esim 10 hehtaarin kohteella hakataan joka kolmas vuosi 100 kuutiota Tietysti jos merkittävästi jaloja lehtipuita joiden kiertoaika 200 vuotta niinsillä voi olla hakkuuintessiteettiä vähnetävä vaikutus mutta antaa ajan myötä enemmän tuloja
Iso on suomen suurin puu on tosiaan tyven paksuus lähes yhdeksän metriä ja paksuus rinnankorkeudella ei ole ilmoitettu mutta ympärysmitta on 6,4 m. Vaatii viiden miehen sylit jotta riittää kädet ympäri rungon. Oeskohan kantoläpimitta eli paksuus kannolla kumminkin alle kolome metriä ja läpimitta eli paksuus rinnan korkeudella parin metrin luokkaa??? Jokin mättää tuossa iltasanomien uutisoinnissa?
Haja-asutusalueella asuville vapaa hirven metsästysoikeus, samaan malliin kuin vapaata on supin metsästys.