Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Metsien inventoinnissa suo määritellään kasvillisuuden perusteella, kait sillä turpeen paksuudellakin on joku mrkitys? Monikohan metsänomistaja osaa tunnistaa suon metsäasiantuntijoista puhumattkaan? Syksyllä räntäsateeessa tai talvella hangen kannolla?
Metla:”Metsätalouden ohjeistoissa, esim. Valtakunnan metsien inventoinneissa, soiden ja ojitettujen turvemaiden tulee täyttää seuraavista kriteereistä ainakin toinen: kivennäismaata peittävä orgaaninen kerros on turvetta (tiettyä turvekerroksen paksuutta ei edellytetä) tai kasvillisuudesta > 75 % on suokasvillisuutta. Ohutturpeisilla soilla ja turvekankailla orgaanisen kerroksen paksuus on alle 30 cm.”
Mitä merkitystä sähkönhinnalla on jos ei huomioida siirtomaksujen hintaa, eiköhän valtio myy loputkin osuutensa kantaverkostostaan eniten tarjoaville, aikkapa Ausseille? Tätä menoa paluu aikaan entiseen hajaasutusalueella, tuota itse sähkösi.
Jätkä, egyptin parrut veistettiin kesäisin saimaan rannoilla logistisista syistä nuorista metsistä, sienitartunta iski kantoihin, e tiedä lähikuljetettiinko puut kesällä? Uittamalla niitä ei kuljetettu mut proomuilla. Tuskin korjuuvauriot oliat merkittäviä ongelmia, jos olivat niin niin nykyinen kesähakkuutapa harvennushakkuissa johtaa kyllä toden totta todelliseen sienikatastrofiin Suomen metsissä…. mutta metsänomistajathan siitä vastaavat, ei puita ostava organisaatio.
Olen käynyt järvillä joiden ympärillä kaksi kolmannesta maa-alasta on täysin ojittamatonta suota. Näkösyvyys oli useita metrejä.
Jos metsätalous on kannattavaa niin onko siinä mitään järkeä että yhteiskunta sen harjoittamista tukee?
Puuki, en tiedä viedäänkö vielä ja tuotetaanko enää egyptin parrua. Tarkennus kirjoitukseesi, egyptin parrua ei tehdä sahaamalla. Egyptin parru veistetään, aikaisemmin se veistäminen tehtiin kirveellä lihsvoimin, myöhemmin veistämällä. Voi olla etä laatu heikkeni kun viljelymänniköistä valmistivat sitä parrua, tai sitten kysyntä muutoin hiipunut. Rakennustelineiden puu. Siellä rakennuspuut telineissä käytetään moneen kertaan. Suomessa tellinki lankut kun ja jos niitä vielä käytetään ovat kertakäyttö tavaraa, samaten muu vaastaava puutavara.
Onhan niitä maita joissa yhteiskunta on paljon alisteisempi muutamien toimijoiden suhteen kuin Suomi. Niitä maitalöytyy ja kutsuttiin aikaisemmin kehitysmaiksi, nyt niitä kutsutaan kehittyviksi talouksiksi. Ehkä Suomi kehittyy ja lähenee elikeinorakenteeltaan kehityyvia talouksia.
Eihän yksi tilakauppa tai metsän myynti kauppa kerro mitään metsätalouden kannattavuudesta. Mielestäni metsätalouden kannattavvuuden mittarit oat paljon suurempia, en tiedä mit’ä ne ovat. Kertooko kannattavuudesta mitään jos verataan vuosittaista vaihtelua bruttokansantalouteen ja sen absoluuttiseen osuuteen tai suhteelliseen osuuteen? On helppo kuitella että krypto valuutta tai raha häviää tai kaikkoaa mutta metsä ei häviä, autiomaakin kuulostaa joissakin kirjoitelmista olevan potenttialinen metsätalous maa jos vain vettä ois. Mutta jos setelirahan tai krypto valuutan poltat, hävität niin vois todeta että hävis.
Oisko parempi jos miettis että miten metsätilani kannattavuus on?
Onhan se hivreetä että jos joku ei hakkaa tai että kaiken hakkaa… tai hakkaa vain siltä välin, aina se kateutta saa aikaseksi…