Kukaan ei vielä tiedä mikä on viimeinen laji jos lajiston köyhtyminen jatkuu ja jatkuu.  Varmmasti Saksan hyönteistuhojen yksi syy voi olla se että siellä ei ole mitään hajua esim villjeltävien puiden alkuperästä tai esim luontaisesta kasvupaikasta.  Suomessa luotetaan että esim kuusen viljely on vahvalla pohjalla, ei huolta huomisesta vaikka ruotsista tuodaan taimi ainesta, virosta jne… siihen kun lisätään väärälle ksvupaikalle istutetu kuusikot niin onpahan siinä ötököille katettu pöytä tarjottu ja hyvälle metsänhoidolle hommia kerrakseen.

Hollannin metsäpintala on 4200 neliökilometriä. Vähämetsäisimmät ovat Malta ja Islanti.

osaisiko joku tehdä tai teettää oikean  talous laskelman ko kohteesta.  Toinen ohjelma sellainen jossa maanmuokkaus ja maksimoidaan kuusen kasvatuksen motit.  Toinen etä mahdollisimman vähällä saadaan kouikko aikaseksi tai muu lehtipuusto kasvatetaaan ne energiapuuksi ja luontaisesti syntynyt kuusikko kasvatetaan myöhemmin tukkipuustoksi vaikkapa 400 kpl hehtaari?  Riistaa ei arvoteta kumpaankaan laskelmaan.  on kait niitä tietokoneisiin tehtyjä ohjelmia kun metsäkoneen kuljettajatkin opettelevat tietokoneella.

Missä metsä ei luontaiesti uudistu, ei se uudistu muutoinkaan.  Hillassa liikkuessa törmäsin kuoppamätästettyyn kohteeseen, avosuo, mättäisiin oli istutettu taimet, ei montaa kuollutta edes näkynyt, olivat loput ehtineet maatua, ehkä kyseessä oli koe koska koko suota ei  oltu kuokittu.