Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän se pitäisi olla niin kylymän viileesti että haitalliseen kajiin ns valkohäntäpeuraan sovellettaisiin vieraslaji säännöksiä ja maanomistajalle annettaisiin vaapaa oikeus poistaa mailtaan ko lajin edustajat. Huomioiden tietysti humanitääriset arvot että kesällä ja keväällä sekä syksyllä poistetaan vasoja ja uroksia, talvi aikaa molempia, Luontaisen kannanvaihtelun turvaamiseksi luvan varainen vapaa metsästysoikeus määrien suhteen hirvelle siten että yhdelle maakunnalle kerrallaan vuoron perään vapaa metsästysoikeus maanomistajille tai heidän edustajille, Karjala pohjois savo kainuu rajoitetuin oikeuksin susikannan turvaamiseksi….
mie oottelen hiilinielujen suhteen valmistuvia mittaustuloksia, tutkimuksia, jne. Tämä Suomalainen hiilinielu on poliittinen päätös vailla todellisia tutkimuksia laskelmia. Eihän se voi olla oikein että metsät hakataan ja viljellään niin siitä syntyy nielu? Suomessa täysjärkinenkin ymmärtää että Suo vois olla nielu mutta sekään ei oo, ei pysty nielemään vaan sitä hiiltä vaa kertyy ja kertyy … vuos vuuven jäläkeen, parhaimmillaan jopa viijentoista metrin paksuuvelta… ja meri kuulema nielee vaikka sitä ei näe, mutta veen laatu muuttuu ja korallit alkaa lahota samalla tavalla ku Puolan kipsiveistokset – 80 luvulla rakennusten koristeina…. mie oon nähnyt ku kaivinkone kaivo ojia, nii ee sitä muan sissään kertynyttä hiiltä muan sisältä erottanna vaekka se kuulema melekonen nielu se mua on…. vissiin vajonnut ihan tosiaan niin syvälle ettei sitä kaivinkonneen kauhakaan tavottanut…
Se vissiin aikoinaan Ruotsissa Pyökin pohjoisraja on ollut Tukholman höntyvillä. Miksei Pyökkiä kannata kokeilla Turku – Lahti – Kotka linjan eteläpuolella. Arvokkaan pyökin kasvatus aika on noin 200 vuotta joten eikö se pyökin istuttaminen ole sama asia kuin jatkuva kasvatus. Tällä arvokkaal pyökillä tarkoitan 70 cm läpimittaa ja täydellistä virheettömyyttä, ja jos epä onnistuu ksvatus niin paljon parempaa polttopuuta takkoihin saa kuin koivusta. Ei roskaa, tervaton ja merkittvästi suurempi lämpöarvo kuin koivulla. Pyökkimetsä pidättää auringonvaloa paljon tehokkaammin kuin kuusi…. harmi jos pyökin viljelyyn ei saa yhteiskunnan tukea, upea puu. Ruotsihan tuhosi luontaiset metsänsä aikoinaan…. itä osistaan siirsi kansalaisiaan hävittämään metsiä ja siitähän on oikein muisto Skanssenilla.
”Metsien hiilinielu”
<Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi?” tuo muuten keskustelu ketjun avaus oli kyllä varsin filosoofinen ja ajatusrakennelmia laajentava.
Sosialisointi mitä se tarkoittaa? Wikipetia, ”siirtää omistajan tahdosta riippumatta omaisuutta yleiseen tai yhteiseen (erityisesti valtion) omistukseen”
Mutta näinhän ovat monet suuromistajat ovat tehneet jo varsin paljon ja ihan omaehtoisesti, Suomen valtion siunauksella. Mitä muuta ne säätiöidyt metsävarat ovat kuin metsänomaisuuden tuoton jakamista yhteiseen hyvään? Onko sillä nyt niin suurta merkitystä jos metsän tuotto menee yhteiseen hyvään ja kuka sen omistaa? Metsähallituksen toiminnasta voi olla toisaalta myös eri mieltä. Mikähän polemiikki siitä syntys jos Venäjä hyvää hyvyyttään antaisi ostamiaan maa alueita yhteiseen hyvään suomen köyhälle kansalle? Niinku maa alueet jotka sotilaspoliittisesti herkillä alueilla, kuten esim. Ähtärissä.??
Jos sademetsien aukkohakkuuta ja sademetsien raivuuta pelloiksi arssinoidaan samalla tavalla kuin Suomessa arssinoidaan Suomalaisen metsien ja peltojen hiililaskentaa, suurenmoista hiilinielua niin sademetsien hakkuu pitäisi silloin palkita suurimpana ympäristötekona tällä vuosikymmenellä. Harmi vaan että etelä amerikassa on myös muita hyviä nieluhankkeita tosin pienioalaisempia kuten tiettyjen metsäfirmojen eukaistutusten aiheuttamat suuret hiilinielut, nämä ovat Suomalaisen laskentatavan mukaan hehtaarikohtaisesti vielä suuremmat.
Kierrä tai kierrätä tai ole kierrättämättä kiertoa ei voi pysäyttää.
Miksi se ei ole jatkuvaa kasvatusta jos talvella hakataan aukko ja toukokuussa istutetaan taimet?
Miten lie talousosaamisen lisäksi osaaminen ns ruohonjuuri tasolla? Metsälehdessä on niin paljon positiivisia juttuja ja kehuvia että ne herättävät minussa epävarmuutta, epäuskoa, onkohan tosiaan noin? En tiedä oliko metso asialla vai mhy vai metsänomistajat tai peräti puutavarayhtiö kun näin metsäautotien jossa metsäautotien ojat oli päällystetty sepelillä kilometrien matkalla. Todennäköisesti aurauksen yhteydessä siirtyneet.
Tosiaan eihän ne nuo pitkät moto kannot ole taimikonhoitotöissä tulleita vaan hakkuun yhteydessä. Katsoin netistä millaista työtä on varhaisperkaus, tuollaisen ohjeen näin ja täytyy sanoa että en ihmettle ollenkaan että monet kiroavat koko nimikettä ja puhumattakaan työtä.
”Poistetaan yli 10 cm pitkät lehtipuut alle kahden metrin etäisyydeltä havupuuntaimista.
-
<li class=”TrT0Xe”>Poistetaan huonokuntoiset puut, ei kuitenkaan säästöpuita.
- Tarvittaessa harvennetaan alle puolen metrin etäisyydellä toisistaan olevia havupuita niin, että jätetään kasvupaikalle paras taimi.
- Varhaisperkauksen jälkeen kuusentaimia on 1800–2000 kappaletta hehtaarilla. Jos kyseessä on luontaisesti tai kylväen perustettu mäntytaimikko, taimia on varhaisperkauksen jälkeen jäljellä 3000–4000 kappaletta hehtaarilla. Ei taida poiketa muutoin normaalista taimikonhoito työtä kuin tuo poistettavan vesan pituus on aika lyhyt. MetsäForestin ohje. Vastasin vielä palautekyselyyn jonka lähettivät.
<li class=”TrT0Xe”>Tarvittaessa harvennetaan alle puolen metrin etäisyydellä toisistaan olevia havupuita niin, että jätetään kasvupaikalle paras taimi.