Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
noh ei ole, tuo selitys tuli metsälakia valvovalta virnomaiselta, laki, ei puhu , ohje virallinen ei puutu varhaisperkauksessa poistettavan puuston kokoon vaan runkojen lukumäärään, siinä mielessä haastava on kyllä niin tiuhaa metsää löytää joka ois tukkipuuasennossa…. mutta harva vois olla jossa lisänä vesakkoa….
niin justiinsa arvelinkin, mutta ”Maaperän hiilivaraston muutokseen liittyy huomattavasti suurempia epävarmuuksia, metsämaan ojitettujen turvemaiden epävarmuuden arvio 95 prosentin luottamusvälillä on -70 % / +150 %.””” tarkoittaako tuo että jos oikea maarä ois vaikka tuhat niin nykysysteemit arvioi omaa tulostaan siten että se on 700 viiva 1500? mitenhän lieneevät tuohon lukuun pääätyneet? Sehän ois sitten niinku sinneppäin tai hatusta revästyn mukanen tai edes … voikoi puhua mittauksesta tai laskennasta jos heitto voi olla tota suuruusluokkaa? Entä jos heittääkin vielä enemmän?
Tuo termi varhaisperkaus on mielenkiintoinen, piti kysyä että minkälainen metsä se varhaisperkaus metsä voi olla. Poistettavalla puustolla ei ole mitään merkitystä, vain jäävällä. Parhaassa tappauksessa vaikka tukkipuuston poistaa ja vaikka vesakkoa ei ole niin varhaisperkauksena voip tehä. Että joissakin tapauksissa saattaa ollakannattavampaa tehdä varhaisperkaus eikä tehdä hakkuuilmoitusta.
Ennenvanhaan ku liha oli arvokas niin oli yks hirviseurue joka jokaisena vuosina alotti metsästyksen ja niin kauan kuin suinkin oli lumen puolesta metsästysmahdollisuuksia metsästivät koko metsästysajan hirvee. Jos kysy montako hirvee on ampumatta niin koskaan eivät ampunneet sitä viimeistä kuin ihan viimeisinä päivinä tai jäi ampumatta…. Viitiskö polliisit tänä päivänä hirven salakaatajia jahdata?
Pitttää lukkee, mutta jos tuo kirjoittamasi pitäisi paikkansa, ”Puutuotteiden hiilinielu: kun hakatusta puusta tehdään tuotteita, puu jää tuotteisiin varastoon.” methän ajan myötä hukkuisimma puutavaraan…. miksi siinä ei ole huomioitu että puut palaa aikanaan aikka kiikkustuoleja niistä tehtäisiin, toinen mitä ei ole laskennassa huomioitu on se ettei järviensedimenttejä ole huomioitu ollenkaan ja niitähän useampi hehtaari…. Tuota kuinka maaperänpäällä olevaa kuntan lahoamista on tutkittu, entä suot…. ojitetut ja vois kyllä miettiä tuota aika ikkunaa joka ei jutussa ilmennyt tai meni ohi…. tmä seuraava oli aika hepreaa Selostasitko A.J. minulle ja varmaan monia muitakin kiinnostaa, voin myöntää en ymmärrä,
””Metsämaan puuston hiilitase on luotettavimpia LULUCF-sektorin arvioita; epävarmuudeksi arvioidaan noin ± 31 prosenttia. Taustalla ovat valtakunnan metsien inventoinnissa mitatut puustotiedot ja poistumatilastot. Maaperän hiilivaraston muutokseen liittyy huomattavasti suurempia epävarmuuksia, metsämaan ojitettujen turvemaiden epävarmuuden arvio 95 prosentin luottamusvälillä on -70 % / +150 %.””
Pelkkä Y-tunnus riittää kyllä ja sen voi itselleen jokainen hankkia eikä sitä välttämättä edes tarvitse käyttää, olenko väärässä? Mitenkähän verottaja suhtautuisi jos Y tunnuksen alaista työtä tekis, esim marjan poiminta … ja kulut ois suuremmat kuin marjoista saatu tulo?
Onko niissä selostettu mikä on hiilinielu. pitää katsoa…
”Metsäteollisuuden puunkäyttötilaston mukaan kotimaisen raakapuun käyttö aleni viidellä prosentilla. Tämän vuoksi puutuotteiden nielu oli 26 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna” Tätähän minä en ymmärrä, kun hakataan vähemmän niin nielu pienenee, ja sitten kun Brasilian metsiä hakataan poltetaan pelloiksi tai jätetään uudelleen metsittymään …. eikö silloin Brasialian nielun pitäisi kasvaa? Kuitenkin pelotellaan että se hakkuu negatiivisesti vaikuttaa hiilidioksidi pitoisuuksiin elikkä ne tuppovvaat kasvammaan. jos mulla ois tuhat hehtaaria metsää ja sitä ei hakattas kahteensataan vuoteen ja siellä ois sen jälkeen jumalattomasti puuta niin nie oisin ollut lähde mutta kun hakkaisin metät sen jälkeen niin mie oisin kansallissankar ku mulla ois niin suur nielu että siitä ihan maksettas pelkästä nielusta?
Mie oon väärässä, mie oon aina luullut että nielu tarkoittaa sitä että silloin ilmakehän hiilidioksidi pitoisuus vähenee…
”Raportointia tehdään YK:n alaisen ilmastosopimuksen ja sitä täydentävän Kioton pöytäkirjan velvoittamana. Maataloussektorilta toimitetaan samat päästöt molempiin raportointeihin. Sen sijaan LULUCF:n ilmastosopimuksen raportoinnin perustana ovat maankäyttö ja Kioton pöytäkirjan toimenpiteet” Mitähän tuo tarkoittaa?
Entä tämä?
”Metsämaan puuston hiilitase on luotettavimpia LULUCF-sektorin arvioita; epävarmuudeksi arvioidaan noin ± 31 prosenttia. Taustalla ovat valtakunnan metsien inventoinnissa mitatut puustotiedot ja poistumatilastot. Maaperän hiilivaraston muutokseen liittyy huomattavasti suurempia epävarmuuksia, metsämaan ojitettujen turvemaiden epävarmuuden arvio 95 prosentin luottamusvälillä on -70 % / +150 %.”
Varmaan tähän löytyy vastaus, itse en kyllä osaa selostaa itselleni tai toisille mitä tämä edellinen sitaatti tarkoittaa?
Mutta tämä tuntus kyllä selkeemmältä: ”Nielu on prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä.”
”Nielu on prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä.
Mielenkiintoista puutuotteet ei pääse edes listoille tässä suraavassa grafiikassa….
Ihan mielenkiintoista…. mutta en tullut sen viisaammaks..,