Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Näin on printeisesti tehty esimerkiksi latoja. Ulkomaillaolen nähnyt valtavia halleja tehdyn. Siellä ei ole lumikuormaa mutta tuulikuormaa kyllä. Suomen rakennusmääräykset eivät salli, insinööri ja arkkitehtikunta ei osaa laskea pyöreälle puullu ns lujuujuuslaskelmia eikä niitä ole niissä korteissa….valmiiksi laskettuna, eikä mittausta voida soveltaa pyöreälle puulle kuten lankulle kun siitä mittaamisesta ei ole normeja….
kun puu sahataan suorakiteen muotoon laudoiksu lankuiksi niin keskimäärin kuutioon jalostettua tavaraa tarvitaan kaksi kuutiota puuta, sitten sitä höylätään ja pätkitään ja poistetaan vikaisuutta ja väkisinkin syntyy hukkapätkää niin ei siitä kummosta hiilijalanjälkeä synny, ja mitä pienemmästä puusta kyse sitä enemmän hukkaa ja kuutioita syntyy ja liimaa menee osin hiilipohjaista.
Kyllähän se perinteinen rakentaminen on tehokkain rakennustapa jos ajatellaan rakennuksiin sitoutuvaa hiiltä, pyöröhirsitalo kelopuusta, aidosta kelosta. Harmi että siitä kelopuusta ei ole mahdollista rakentaa, kasvu kestä viisisataa vuotta ja kukaan ei ole sanut selville montako puuta voitaisiin metsähehtaarilla kasvattaa, keloksi. Ehkä saantoa voitaisiin parantaa ja nopeuttaa jos rinnankorkeudeltaan noin 40 cm paksuja puita vöhön kerrassaan pihkotettas vaikkapa kymmenen vuoden aikana, se ois semmonen tekokelo. Metsähallitus yritti tehdä keloja moottorisaha työnä poistamalla kaarnan tyveltä, maallikot jotka tiesi nauroivat ja pieleenhän se meni, muutaman vuoden kuluttua kaatuivat maahan.
Harvoin saa ns ilmaisia lounaita.
Siinäpä sitä onkinm saaanto esimerkiksi rakennuksiin suomalaisesta tukkipuusta tukkiosuudesta ei kummoinen prosentti ole. Prosentti olisi suurempi jos sahatavaraksi sahattavat puut oisivat paksumpia. Sahausvaiheessa puolet puusta hukkaantuu ja seuraava työvaihe pienentää edelleen hiilinielua.
Itiöt löytää mutta oletus on että juuret on niin hennot ettei ne löydä elävän puun juuria. Olen löytänyt puita jotka kasvavat paksuutta vaikka latvus on täysin kuollut, vuosikausia, olen löytänyt kantoja jotka ovat kasvaneet paksuutta hakkuun jälkeen vuosikausia, se tapahtuu kun puilla on juuriyhteydet toisiinsa ja jotkut puut haluavat auttaa hätään joutunutta veljeään.
Se jos joku sanoo ettei ymmärrä, ei todellakaan kerro viisaudesta saatika tyhmyydestä.
Kannattaa kysä ja kolkuttaa, hälle kerrotaan ja hälle avataan ovi, ei aina eikä kaikkialla.
Puut ja puuntuotanto ja eliöstö on aivan eri asia. Jos raivaat pelloksi suon jossa ei kasva mitään ja tutkit montako eliölajia siellä kasvaa, ok, tutkippa montako eliölajia siellä elää ja kasvaa kun ohraa ja timoteitä olet viljellyt kymmenen vuotta. Hiilitase sen kun paranee mutta entäpä eliöt? Samahan se on metsätaloudessakin.