Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
”Valmistusmaa määräytyy sen mukaan, paljonko tuotteen hinnasta on kotimaista yli 50 % – ja sen on suomalainen yritysjohto pystynyt niihin järjestämään. = Avainlipputuotteita.”
Tällä laskutavalla Banaani on suomalaista.
Kyllä se suomalainen puu on laatutavaraa kunhan tehdään oikeita saheita ja tuotteita. Jalostamattomasta sahatavarasta entistä vähemmän täyttää ulkomaanlaadun kriteereitä. Mutta kun runkohinnoittelu tulee voimaan niin sehän johtaa siihen että lähes kaikki sahattu puutavara täyttää nykyiset ulkomaanlaadun kriteerit.
Kyseessähän oli arvio tai mielipide, onko siitä tehty tutkimus ja missä se ois luettavissa? Luulen että syy siihen että tutkimukset oisivat vähäarvoisia johtuu siitä että tutkimuksiksi yleisessä mediassa kutsutaan esimerkiksi uksittäisiä mittaustuloksia eivätkä ne täytä tutkimuksellisia kriteereitä millään muotoa.
Muistan kun Savon Sellu perustettiin ja kaiken muun käynnistämisen jälkeiset tapahtumat. Vanhaksi kun tulee niin tuoreena tulvii mieleen vanhat asiat mutta nuoret tahtoo unohtumaan..
Kuinka moni muistaa kysymyksen, mitä yhteistä on Savonsellulla ja savolaisella poikamiehellä?
…ja vastauksen?
Luontovidoita ohjelmia kunkatselee alaskasta ja jopa venäjältä niin kuusipuu näyttäisi kasvavan tosiaan ainoana puuna kun metsästä siirrytään puuttomille alueille, Suomessa se on pohjosin puu on mänty, että voihan se olla ihan hyväkin ratkaisu että huonoihin kasvuoloihin suomessa viljellään kuusta.
Tästä on jo vuosia aikaa, mtsänomistajien organisaation metsäinsinööri kehui kuinka hyvin kuusi kasvaa, sanoos jotta 40 vuotta vanha kuusikko jossa ei ole yhtään tukkipuuta eikä oikein vieläkään kannattaisi harventaa kun kertymä pieni. Maapohjan karuutta epäili syyksi ja taimikonhoito ok eikä ylitiheyttä. Voishan sitä jatkaa kommentilla että tehdään kuinka herrat määrää, viittaus että samantasosta on tulossa…. En väitä että on kannattavaa mutta onhan sitä kannattavuutta mahdollsita monela tapaa laskea, kiten se että Kemira kannatti myydä Norjalaisille, halavalla.
Puuki, linko on hyvä, ei mene sepelit raviin. otin kerran metsäreisulla videota kilometrien matkalta kun tien ravissa, molemmissa yhteneväinen sepelikerros. Varmaan oli yhteiskunnan varoin tuettua yksityismetsäautotietä koska sepeliä oli vielä tien rungollakin. Toisen kerran merkittävästi oli mennyt ravi ojiin tiellä, jonka omistajia varmaan useita tai sitten ei, tien reunassa oli kyltti metsähallituksen maista. Lissäähän se tietysti Bruttokansantuottoa kun velkarahalla levitellään sepeliä tielle ja sitten levitellään yöhemmin raviojiin joissa ei todellakaan vesi virtaa että kyseessä ei ole syöpymisen estäviä toimenpiteitä…. ja tuskin metsuriyrittäjän aikaansaannos. Arvaa vaan kannattaisiko metsuriyrittäjän ilmoittaa tarpeettomista investoinneista?
Tuo varhaisperkaus on hieman harhaan johtava termi, metsälainlaatijan elikkä rahoituksellinen termin tarkoitus on sellainen että poistettavalla puustolla ei ole merkitystä kunhan jäävän taimikon pituus on jostakin puolesta metristä kolmeen metriin. Firmat puhuu omista taimikonpituuksista ja niissä poistettava puusto on vesakkoa taimien pituus metrin kahden luokkaa. Mhy:n kohteissa taimikon pituus voi olla jopa alle puoli metriä, vesakon pituus metrin tai että taimikon pituus on metrin ja poistettavan puuston pituus yli 6 metriä.
No noinhans se menee mutta kovin karkeella mittarilla tässä vaiheessa mittaavat, mutta aikanaan tarkentunee jahka mittaavat. Brasilian metät kun aikanaan hakataan niin mikä estää etteikö ne pellot ja viljellyt kohteet ja joutomaat muutu nieluksi?