Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Juhannusaattona tuikkaat tulleen niin suat viettää nns porukan juhannuksen, makkarakepeille kannattaa valita semmoset pitemmän puoleiset.
Kasvunaikainen mutaatio näkyisi kasvumuutoksena, ja se sitten vissiin periytyisi? Jos oikeinn ymmärsin. Mistä tämä tieto on peräisin tai mistä sen löydän? Ymmärtääkseni, voin olla väärässä, identtisten kaksosten perimä on eri asia kuin kloonattujen, esim. kloonattuje visakoivujen. Että kasvuaikainen mutaatio näkyisi tosiaan kasvussa ja jopa metsikkötasolla…..
Tuosssa edelisessä o muuten semmostaq tietoa että se on valtaosalle tai lähes kaikille perimän genetiikan tutkijoille vallan uutta tietoa.
Jos on paljon puita niin käy niinku porkkanapenkissä, porkkanat on pieniä mutta ei se kokonaiskasvu ole pieni, yksittäisen porkkanan kasvu on keskimäärin pieni. Mutta eihän sillä tiheydellä pitäisi olla kummostakaan vaikutusta hiilen sitomiseen vai onko? Mitä enemmän neulassii tahi lehtii sitä enemäänhänn se sittoo. Pyökki on semmonen kasvi jos se vallan saa rauhassa kasvaa metsikkönä niin ei siellä tihheen pyökki metsän pyökin juurella meinaa pystyä näkemähän mithään, pimmempää ku suomessa yöllä puitten juurella, se se on ahne auringonvalolle ei laske auringonvaloa kuntan iloksi, varmaan moni on sen omakohtasesti kokenut. Millanen metsä se oikeen tihhee isoksi kasvanut pyökki metsä mahtaa ollakkaan? hävviikö suomalainen metsä siinäkin asiassa…?
Eukaviljelmillä jätetään viljelemättä ajourat. Toimisi hyvin Suomessakin. Eikä ole kovin vaikea laskea kustannussäästöä joka aikaan saadaan siten tekemällä. Eiväthän suoojitusten ojatkaan vähennä puuston kasvua tai vaikuta hiilinieluu millään tavalla, eihän?
Mutta miksi varastoisi metsä hiiltä, mitä metsä siitä hyötyy, ymmärrän kyllä että maanviljelijä varastoi tai varas varastoi kun äkkiä on ns liikaa kuumaa tavaraa. Oiskio varastoimisen sijasta tarkoituksenmukaisempaa puhua kertymästä? Suomessa kumminkin kivennäismaat ovat paikoitellen olleet pitkään vapaana jääpeitteestä eikä sinne metsiin kummosia määrää ole ehtinyt varastoitua hiiltä, paitsi soille jossa metsät ovatkin hävinneetkin lähes tyystin. Ehkä se turvetuotannonn lopettaminen olikin virhepäätös kun sinne ois turvemaille saatu isoja vaarastopaikkoja hiilelle kun ois ne entiset varastot tupruteltu taivaan tuuliin….
Täytyy sanoa, A.Jalkanen, että tuosta viimeisimmästä kommentista olen eri mieltä. Harmi kun on niin paljon lunta ja auraamattomat tiet että voin todellakin tuon viimeisimmän heittonne todistaa vääräksi valokuvin. Tosin minulla ei ole mitään käsitystä kuinka isoista aloista on kyse mutta useista hehtaareista. Toisaalta on kyllä niinkin että se on myös totta että geenit ovat metsikössä samat ja samanlaiset koko puuston iän, ne metsiköt jouduttiinn jo ajat sitten tuhoamaan hvittämään aikanaan Punkaharjulla jo ajat sitten joissa näin oli. Sellaisia metsiä metsiä joissa geenien vaihtelua ei esiinny ei ainakaan virallisesti pitäisi olla enää missään päin Suomea, ja jos on, ovat todella harvinaisia.
Hiilidioksidi päästöillä ei ole mitään merkitystä tuollaisessa vertailussa?
Miksdiköhän ne kasvattaa sasksassa kuusta 150 180 vuotta? Maat rehevämmät kuin Suomessa ja kasvukausi pitempi.
Koiuvun uudistamiskulut korkeintaan 300 eurii hehtaari ja yksi raivauskerta. Ja kannattaa viljellä taloudellisessa milessä rehevillä morenimailla. Karseeta laatua pukkovvaa jos lehtomaisille lehdoille istutettaan joissa hienojakoinen maa….