Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,501 - 1,510 (kaikkiaan 1,816)
  • Tomperi

    ”Koneen tuotos ei merkittävästi riippunut korjattavien runkojen koosta. Hakkuukertymän pieneneminen sen sijaan heikentää tuntituotosta.”

    ” Puiden keskikoko vaihteli 15 litrasta 40 litraan. Harvennuksessa kerättiin 80–90 kuutiota karsimatonta rankaa hehtaarilta.

    Koetyömaalla Risupeto kaatoi ja kasasi yli kymmenen kiintokuutiota puuta käyttötunnissa, kun runkojen keskikoko oli 15 litraa. Tällainen puu on kuusi senttiä paksu ja seitsemän metriä pitkä.”

     

    Laitilan mukaan Risupedon ja ajokoneen yhdistelmä voi suoriutua hoitamatta kasvaneen nuoren metsän raivauksesta ja harventamisesta kustannuksella, joka alittaa karsimattoman rangan tienvarsihinnan, 20–25 euroa kuutiolta.”

    Oliko tuon koko koneiston arvo 50 000 euroa vai pelkästään tuon kaivinkoneeseen laitettavan lisälaitteen hinta?

    Jos lasketaan miehen palkka, koneen kustannukset yhteen, tuotos 10 – 15 kuutiota tehotunti, ajokoneen kustannukset mitä ne on? Osaisiko joku laskeat oikeat realistiset kustannuket  vaikkapa, erilaisille käyttöasteille, siirrot kelirikot yms kaikki kustannukset huomioiden. Esimerkiksi mikä on tienvarteen toimittamisen kustannus, miten tuollainen risukko on mitattu?  Toivottavasti ei käy kuten sille moto raivaussahalle, tai nyppijä koneelle taimikonperkauksessa, kuinka paljon pienempi tuntikustannus tuollaisella laitteella on verrattuna motoon…. pessimistenen olen sen takia ku muistan nämä 60 luvun risusavotat ja 70 luvun risujen keräämiset kunnan polttolaitokselle joihin tuttavani osallistui….  kiinnostaa nähdä korjujäljet jos niitä sateisina kesinä syntyy ja että ihan haamuuria,,,, mikä on hakkuusta johtuva räjähtävä kasvu….  jos noin on että hyvä systeemi niin sittenhän se vapauttaa taimikonhoidosta ja energiapuun korjuusta yhteiskunnan käteisvsroja järkevämpään käyttöön…  jään seuraamaan mielenkiinnolla. Poikeaako tuo hake ominaisuuksiltaan hakkuuaukoilta kerätystä?

    Tomperi

    Oikeastaan tuo ajatukseni lähti siitä liikkeelle kun kaikki väittää tekevänä eriomaista jälkeä,   mutta ns metsäkeskusten tilastot, hakkuun seurannat ja jälki inventoinnit kertovat että läheskään kaikki ei ole todellakaan ollut niin erinomaista.  Ehkä se on kumminin ollut metsänomistajan tahto ewttä on hyvä että hakkuukertymät ovat riittävät ja metsät niin harvoja ja urat niin leveitä ettei satunnaisen kulkijan todellakaan tarvii puita väistellä. Kait siinä hakkuukohteessa jossa oli ajoura, tosin noin sadan metrin pituinen ja ajouran leveys 8.. 10 m oli joku syy.  Kuitenkaan metsänomistajat eivät ole ainakaan julkisuudessa reklamoineet että asiat on sovittu jos sovittavaa on ollut.  Moniko laittaa kauppakirjaan ehdot hakkuusta jälle jääneestä puustosta?

     

    Tomperi

    Eikö metsälehti vois palkata listoilleen sellaista ihmistä joka osasi kaivaa tutkimutulokset tieteelisesti tulkiten selväjärkisesti epäselville suomalaisille metsäasioista.

    Muuten se jää juupas eepäs tasolle keskustelu, usko pois, tiede tilalle.

    Tomperi

    Jos esim männikkö on kasvatettu aikoinaan tiheänä ja sen jälkeen useamman kerran harvennushakattu ja pääte  hakataan ja jäljelle jää hehtaarille muutaman metrin pituisia kuusia 600, 800 kpl hehtaarille niin miksi se ei ole kannattavaa jatkuva kasvatus?  ja kun kuuset aikanaan päätehakataan niin ihmettelen kyllä jos sen jälkeenkin vois olla tarvetta jatkuvalle kasvatukselle.  tietysti jos pienialaiset käsittelyt avohakkuineen ja kulotuksineen ovat kannattavia mutta epäilen kyllä

    Tomperi

    Ponsse pysyy vieremällä niin kauan kuin omistuspohja on Vieremällä.   Jos omistuspohja laajenee siten että ulkomailla on määräävä enemmistö tai niillä jotka halajavat ulkomaille siirtyy tuotanto muihin maihin. Saastamoinnen on hyvä varoittava esimerkki Savolaisille yrittäjille. Vaikea oli aikoinaan kuvitella että ei tarvittaisi tulitikkuja eikä lankarullia…  vaikea kuvitella etteikö Vieremällä pystytä ikuisesti metsäkoneita tuottamaan.

    Entä jos käy niinkuin kävi suomalaiselle maailma parhaalle hengityssuojain tuotannolle, kilpailija ulkomailta osti kun Suomalaisten kannatti kannattavasti myydä.  Ostajan kannatti ostaa ja myyjän myydä ja ostajan lopettaa tuotanto Suomessa.

     

    Tomperi

    Mietin vain sitä että niin kauan kuin mittaustulokset puuttuu, vaikea luottaa väitteeseen, totta vai tarua vaiko utopiaa….

    Tomperi

    Niin Kalle Kehveli, varmaan näin onkin mutta entä jos metsänomistaja onkin ns passiivinen jopa olosuhteiden takia?  Eikös jonkinmoista sanelua ole sekin etteivät pyynnöstä huolimatta tee edes hintatarjousta?

    Tomperi

    Löysin kerran metsäautotien päästä heitettynä ojaan parikymmentä taimilaatikkoa avaamattomana. Olivat  Firman maalla.  Täysin kuivia ja reippaasti juhannuksen jälkeen, heinä eloluun tienoilla, Tunsin työnjohtajan ja soitin hänelle, ja kerroin löydöstäni ja ihmettelyni. Sanoi että hänelle oli jäänyt ylimääräisiä taimilaatikoita käsiin eikä niitä ehditty istuttaa eikä ollut paikkaa minne istuttaa niin hän vei ne sinne.

    Noh ois nyt ainakin ottanut muovisidokset pois pahvi laatikoista.

    Tomperi

    Tuntuu että jatkuvasti samat metsäalan firmat ovat ainakin te keskusten sivuilla tarjoamassa töitä,  samat narisevat jatkuvasti työvoimapulasta, kenen pitäisi katsoa peiliin?

    Tomperi

    En ehtiyt ko juttua lukea. oliko kyseessä absoluuttiset vai suhteelliset hinnat vai pelkästään jalostusarvo?

     

Esillä 10 vastausta, 1,501 - 1,510 (kaikkiaan 1,816)