Äkkiseltään ajateltuna kun ajattellee että turve kasvaa paksuutta millistä kahteen vuodessa ja paksuimmat turvekerrokset suomessa on toistakymmentä metriä että ne ois nieluja mutta ei ne vissiin ole.  Se on tuo laskenta toimi vinkeetä hommoo.

Kerran olin koulutustilaisuudessa, semmosiakin elämän tilanteeseeni on osunut, puhuja oli tilitoimiston pitäjä, 20 … 30 työntekijää, mitään muuta koulutustilaisuudesta en muista kuin sen,  joku kysyui näistä avustuksista yms mitenkä kannattavuuslaskaennassa ja investoinneissa ne pitää ottaa laskelmissa huomioon, hän sanoi että ei mitenkään, liiketoimitaa yms kannattavuutta ei voi laskea millään muotoa tukien varaan, jos niitä tulee niitä menee mutta niitten varaan ei taloudellista päätöksentekoa voi rakentaa.  Tuli lama, paha lama,  hänen yritys ei mennyt konkurssiin.  Eihän se ole ilmaista rahaa ainakaan yhteiskunnan kannalta että otetaan tuloksi avustukset jos arvioidaan kannattavuutta, vai onko?  Voihan sen tietysti toteuttaa tappiollisenkin investoinnin jos joku toinen maksaa viulut, sitä en tarkoittanut kysymykselläni.   Täytyy tutkia tarkemmin tuota laskelmaa ja kysyä viimestään nohevammalta pääsiäisen aikaan.   Koronan myötä sekä puttiinin aktiivisuuden ansiosta suattaa olla hyviinniin että mistä yhteiskunta säästää, ei voi olla niin että kaikki toiminta jota yritykset tekee pitää olla yhteiskunnan tukemaa…. Muistan Matomäen haastattelun …

Luin tuon Ylen jutun. Kasvu paranee jutun otsikon mukaan ko kohtella 50 prosenttia, jopa enemmän.  Kahdenkymmenen vuoden aikana,  elikkä kohteella 2 viiva 2,5 kuutiota per vuosi.  Elikkä tuotto olisi 50 kuutiota.  Osaisiko joku laskea joka on lannoittanut metsiään, kuinka kannattava tuon lannoituskohteen lannoitus on rahallisesti?   Luulisin että näillää turvemailla puun tekninen laatu ei aina ole hiekakankaiden puiden veroista.  Paljonko maksaa lannoittaminen tuhkalla turvemaille hehtaaria kohti?