Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Vastaukset löytyi, runkopuuta hakattiin noin 11 miljoonaa kuutiota polttoon, 65 miljoonaa teollisuuden tarpeisiin yhteensä josta 35 miljoonaa kuutiota kuitupuuta elikkä vajaat puolet tukkipuuta. Kun tätä ns tukkipuuta sahataan ja jalostetaan siitä menee suurin osa muuhun käyttöön selluksi ja polttoon, sitten valta osa tai suuri osa menee kertaluontaiseen käyttöön niin vähän siitä puusta loppujen lopuksi on muussa muodossa kuin hiilidioksina viiden viiva kymmenen vuoden kuluttua. Olin aikoinani tilaisuudessa seurata rakentamistoimintaa Portugalissa, siellä kaikki puutavara kierrätettiin, tellinki ja sementin leviämisen estävät lautarakenteet, ja moneen kertaan. Siihen samaan menetelmään raknetamisessa että kaikki rakentamisessa käytettävä puutavara törmäsin koulumatkoilla Suomessa -60 luvulla. Jotta kyllä se hiilinielu on pieni siltä osin suomessa pieni verrattuna hakattuun puumäärään Suomessa, muutama hirsirakenteinen kirkkorakennus ei totuutta muuksi muuta. Tommossiin lukkuihin törmäsin.
Puuki, mistä on tuo tieto peräisin että seitsemänkertaa kestää kierrättää? Vahvasti epäilen kyllä.
”Hyvin karkeasti noin puolet metsäteollisuuden neitseellistä ensikuitua käyttävästä tuotannosta tonneina saattaisi olla havusahatavaraa ja toinen puoli kuitupohjaisia tuotteita eli sellua ja kartonkia.”
Entä energiantuotyantoon menneet jakeet miten ne arssinoidaan?
Onko sellu ja kartonki myös tonneina?
”Suomen ja Saksan metsien vertailu ontuu erilaisten olosuhteiden takia yhtä paljon kuin Suomen ja Norjan autokannan sähköistymisen vertailu.”
Näinhän se on, tosi on. Saksalaisen kannattaa kasvattaa ns suomalainen kuusi 150 200 vuotiaaksi kun se kasvaa niin kauan, Suomessa se kannattaa vissiin hakata jo 60 vuotiaana. Johtuneeko ilmastoolosuhteista väestöstä vai mistä mutta mitä tapahtuu jos Euka kasvaisikin Saksassa, tarvitaanko siihen iso jalostusarvon lisäys? Onko sillä merkitystä Suomessa sellun tuotantoon?
Yks tuttu kerto saksan hinnoittelusta eteläisimmässä Saksassa, alle 30 cm paksu puu on hakepuu, sitten siitä tulee tukkipuu, yli 50 cm paksu puu on arvopuu, 70 cm paksuna seuraavaarvonnousu ja sitten kun rungon läpimitta on metreissä niin niillä ei ole vakiintunutta hintaa….
Jotenkin tuntuu niin ihmeelliseltä että Suomi jossa on huonot kasvuolosuhteet tai ainakin hitaat kasvuolot verrattuna eteläiseen Ameeriikkaan kilpailevat samoilla tuotteilla. Sellulla.
Varmaan Punkaharjulta vois löytyä ainakin vanhimmat viljelymetsät ja ois kirkkaat vedet vapaa ajan viettoon samalla.
Jos kasvu toppovvaa palojen takia hakkuita vähennettään, Jos ves loppuu kasvu loppuu. En ajatellut että hyvät suunnitelmani torppovvaisivat ympäristöongelmiin. Voi olla todellinen ongelma että ihmisen ratkaisut yritykset törmäävät suurempiin ihmisen käden ulottumattomissa oleviin ongelmiin ainakin aikojen myötä.
”Eukaviljelmät olisivat hiilinielu Suomen tapaan, jos niiden puuvaranto kasvaisi joka vuosi eli tulisi hakkuusäästöä, mutta kun taitaa olla niin, että kasvu hakataan joka vuosi, niin eivät ole.”
Jos mulla ois miljoona hehtaaria vähäpuustoista aavikkoa, metsittäisin sen Eukalla. Joka vuosi hakkaisin 90 prosenttia kasvusta. Ensimmäisinä vuosina hakkaisin ja tekisin saunavastoja Pohjolan perukoille toimitettavaksi. Sitten joka vuosi tekisin grillihiiliä ja sellua eristeiksi tai akkuteeollisuuden tarpeeksi…. eikö se johtaisi siihen että hiilivarantoni kasvaisi kaiken aikaa, joka vuosi 10 prosenttia jättäsin hakkaamatta, kuinka kauan tämä minun metsänkasvatus menetelmä olisi toimiva?
”Jos hakatusta puumassasta esim tehtäisiin muovia korvaamaan fossiilisista valmistettuja, niin ne olisivat siltä osaltaan hiilinielu.”
Sepä se