Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Olen nähnyt tapauksia joissa vanhemmat ns omistavat lapsensa, aikuisina vielä, karmeita elämäntarinoita siitä on syntynyt.
Relaskooppi arvio on epätarkka, jos moto hakkaa noin 3 prosentin tarkkuudella, relaskooppiarvioinnin tulokset asettuvat kolmenkymmenen prosentin sisälle oikeasta tuloksesta. Eiköhän siinä ole jo kylliksi aihetta ja syytä muuttaa mittausmenetelmiä.
Nykyisillä puuston, metsän kasvatusmenetelmillä ja käytännöillä, Suomessa ei tuoteta ollenkaan puusepänlaadun täyttävää sahatavaraa.
Jos tuoteryhmien vientiarvoista kirjoitetaan pitäisi muistaa myös verrata suhteuttaa eri tuoteryhmien arvo huomioiden nettovientoarvo, esimerkiksi, voihan sitä tietysti syuhtetuttaa muutenkin.
Tervalepän kasvatus näyttää olevan varsin vaikeaa, olen törmännyt useisiin tervaleppäviljelmiin jotka ovat sataprosenttisesti tai lähes sataprosenttisesti epäonnistuneet. Harmaalepän taimen tai juurivesan kantovesan jos siirtää ja se epäonnistuu niin se on ihme, tietytsti jos täysin kuivalle paikalle istuttaa riski on olemassa, olen näkösuojaksi istuttanut tällä tavoin
Siis jos puhutaan kasvusta, voidaan phua tietyn alueen puitten kasvusta, e3i yksittäisen puun kasvusta, jos puhutaan metsän kasvusta se on ihan eri asia kuin metsän tuotto koska sillon yleensä tarkoitetaan euroja, voihan sen varmistaa tietty ewttä nyt puhun euroista.
Suomen hakatusta puusta yli 2/3 osaa on viiden vuoden kuluttyua hakkaamisesta hiilidioksina ilmassa, saattaa olla että nykyinen mesienkäsittely tulee tätä nopeuttamaan. Toisaalta tuntuu että ihmetellä täytyy, tuutkijat pitävät suunsa kiinni boreaalisen vyöhykkeen hiilidioksidi päästöistä koska mittaustuloksia ei ole riittävsti, jos aujkaisevat suunsa voi olla että tutkimusrahoitus päättyy…
Metsän kasvu ja puun kasvu ja tulot euroina eivät ole rinnakkaisia, toisiinsa verrattavia.
Olen löytänyt metsistä puita jotka ovat tyveltään kasvavia vailla yhtäkään neulasta, viereiset puut elättävvät niitä. Olen löytänyt kantoja jotka ovat jatkaneett vuosikausia kasvujaan kaadon jälkeen koska viereiset puut ruokkivat niitä, kyljestyvät samalla tavalla kuin oksat puun rungolla.
Kumpiko kasvaa enemmän nuori vai vanha, jos puun rinnankorkeus läpimitta on 15 cm ja luston paksuus 5 mm ja pituus 15 m vai puu jonka rinnankorkeusläpimitta on 35 cm, vuosiluston paksuus 0,5 mm ja pituus 26 m? Osaisikohan joku jolla on muistissa tilavuuden lasku kaavat, laskea tämän?
Olin hieman epätarkka, ajattelin noita 30 – 50 vuotiaita metsiä ja elämää niissä, pelkästään lintuja ajattelin, männiköitä, joita on yhtenäisinä alueina satoja hehtaareja. Voihan olla että muualla päin Suomea niissä on lintujenkin osalta vilinää ja melskettä. Vähän niistä säästöpuskista näyttää iloa olevan samoin noista aukoille jätetyistä lahooavista rungoista. Kerrran näin semmosen latvassa käen kukkuvan. Voihan olla että joku tutkii mutta epäilen etteipä niistä muuta hyötyä ole kuin mettänomistaja saa hieman vähemmän kantorahatuloja joka vähentä myös valtion verotuloja ja heikentää korjuu yritysten tulonsaantia omalta osaltaan. Olis ehkä parempi käyttää hyöty sanan sijaan vaikutus.