Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Arvoisa mehtäukko, voisitteko perustella? Minulla on faktaa kyllä mutta ei ole ehkä sopiva paikka tarkemmin esitellä.
Etelä-Afrikan suurin luonnonsuojelu alue on yksityisen omalle yksityiselle maalleen perustama luonnoinsuojelu alue. Samanlaisia on monissa muissakin maissa, esimerkiksi Intiassa, Keniassa jne…
Sillä ei ole mitään väliä maksaako metsän uudistus 2000 euroo hehtaari vai 200. paiotsi että 2000 euroo on se mihin pitää pyrkiä, eihän muuten MHY kenttä elä ja pysy tyytyväisenä.
Täytyy sanoa että Suomessa ei kasvateta metsissä euroja vaan motteja, ainakin mitä tulee metsälehden juttuihin. Puuntuotannon kustannusrakenteisiin puuttuminen tai selostaminen näyttää olevan täysin kielletty aihe.
Olen liikkunut ulkomailla, on maajoka on kolme kertaa suurempi kuin Suomi, väkiluku noin kymmenkertainen, silti siellä on luonnonsuojelualueita enemmän kuin Suomessa, ja suurimmat ovat tiukemmin suojeltua kuin yksikään luonnonsuojelu alue Suomessa. Luulktavasti tuo 30 % perustuu siihen…. kun on vakaa populaatio, populaation koko pienenee suhteessa olevaan elintilaan, kun elintila tai elinympäristö pienenee puoleen, populaation koko pienenee puoleen, kun vakaan populaation tila on pudonnut 30 prosenttiin, sen jälkeen populaation koon ennustettavuus häviää täysin, populaatio voi säilyä, heiketä, tai kadota lopullisesti. Maagiseksi tuon 30 % tekee se, että se toimii tetri maljoissa laboratorio olosuhteissa kuin suurilla nisäkkäillä linnuilla…. missä tahansa sen voi havaita pitävän paikkansa.
Käyköhän noista kirjoista ilmi mittausmenetelmä ja otannat yksilökohtaisesti?
Täytynee tutstua, se jossa joku ehdotti jotain kirjaa aikaisemmin luettavaksi, ei löytynyty selkeää vastausta, heikkeneekö kasvu harvennushakkuun vaikutuksesta vai ei….
Liekö kukaan tehnyt opinnäytetyötä metsien inventoinnista kautta aikain?
Noh sillonhan jo pelkästään puiden valinnassa voi tapahtua systemaattista virhettä valitessa koepuita…. mitataanko tarkastusmittauksin onko ko puu oikein valittu koepuuksi?
Vuosittainen lämpösumma ja sen lämpösumman ajoittuminen näkyy kasvussa, osuuko esim lämpöaalto keväälle vai loppukesään. Eihän muuten voitaisi ajoittaa puiden ikää, joita löytyy rakennuksista tai järvien pohjista, vuosirenkaiden paksuuden vaihtelun avulla ellei vuosittaista vaihtelua olisi. SE on oikein oma tieteenalnsa. Muut iänmääritysmenetelmät ovat ns hankalampia.
Miksi systemaattista virhettä ei voi olla relaskooppimittauksessa? Eikös se ole kuitenkin arviota, ei mittausta?