Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Joo kosteikko on perustettu, majavien ansiosta. Metasäkeskus vaati metsitettäväksi ja metsänuudistussuunnitelman laadittavaksi. Raukesi kun sanoin että siinäpähän vaaditte. Perui vaatimuksensa kun oli pieni alanen, jos ois ollut yli 0,4 ha niin ois vaatinut. Tein sen virheen että korjasin puut koska pelotti jos syttyy tulipalo kun sähkölinja kulkee vierestä ja huteran olonen linja. Naapurilla useita hehtaareja kuollutta puustoa, ei korjannut niin eipähän tule uudistamisvelvoitettakaan. Metsästäjät ampuivat majavat pois että eipä ollut niistä pitkäaikanen ilo tai suru.
Aika paljon näkee tuhoja näitten puuvarastojen ympärillä joissa vuodesta toiseen varastoidaan puutavaraa. Niistä ei näytä kuitenkaan vaaraa olevan vaikka metsät ympäriltä näyttävät kärsineiltä, neulasiaan menettäneiltä.
Muistan puhetta kuulleeni aikoinaan pystymittauksesta, ihmettelivät että miksi pystymittaa ei voi tarkistaa pinomitalla. Ei kuulema voinut eikä tuloksia voinut vertailla toisiinsa vaikka niin olisi tehnyt, ei ainakaan että ois mittatapaa muutettu hakkuun jälkeen.
Miten sitten nämä inventoinnit, keilaukset, erilaisiksi kehittyneet mittaustavat sitten tuottaa kumminkin vertailukelpoisia tuloksia sadan vuoden aikajanalla vuodesta toiseen?
Humidisilla alueilla on lähes mahdotonta hävittää metsiä. Suomessa yritettiin -70 luvulla kemikaaleilla hävittää taimikoista lehtipuusto lentoruiskutuksin, eikä onnistunut edes se sataprosenttisesti.
”Todellinen metsänhoidon tuoma kasvunlisä sisältyy jo mittauksiin”.
Eikös se metsänksasvun notkahdus johdu liian voimakkaista metsien harvennushakkuista?
Jos ensiharvennus metsässä on puuta 150 kuutiota ja vuotuinen kasvu 15 kuutiota ja siitä hakataan 70 kuutiota pois, hakkuun jälkeen 80 kuutiota. Kasvaako metsä hakkuun jälkeen edelleen 15 kuutiota vuodessa?
ja saksassa ne hillitasee yksittäisen puun kasvua suurella runkomäärällä ja eivät viitti tapella heinittymisen kanssa niin kiertoaika 200 vuotta, ja vuosikasvun luston paksuus noin 2 mm,
se se vasta kannattaa kun puut myydään laadun mukaan, tienvarsikaupoilla, näin tiedän tapahtuvan eteläisessä Saksassa, tällainen kuusipuu kelpaa arvokkaisempiin kohteiosiin kuin valumuoteiksi taikka tellinkipuuksi tai verhoilulaudaksi, ja älkää kyselkö montako harennuskertaa, monta. Eteläisimmässsä Saksassa olen nähnyt näin tehtävän.
”Metsäasiantuntijat ovat metsä- ja luonnonvara-alalla työskenteleviä henkilöitä. Asiantuntijuutta voi olla myös biologian, luonnonsuojelun tai harrastuksen kautta.”
Noin kirjoitti Wikipedia, ja miksi emme uskoisi mitä Wkipedia kirjoittaa, sen virheethän voi käydä korjaamassa…
Eräs tyypillisimpiä kohteita ovat ensiharvennukset joista kauppa tehdään ilmakuvan perusteella ja kokematon motokuski hakkaamassa … kukaan ei varmista pehmeiköitä yms esteitä jotka eivät ilmakuvasta erotu ja sitten voikin ihmetellä miksi hakkuun jälki on mitä on, ajouraa kertyy kertyy ja leveydessä löytyy, joskus ei edes ajeluun työmaakohteen pinta-ala riitä vaan pitää vierailla naapuri kuviolla ajelemassa, metsäkeskuksen arvioinnit ovat keski arvoja ja tehty siten etteipä niistä löydy todelliset voimakkaasti ylimitoitetut hakkuut….. pitäsköhän suunnitella opintokäynti ko kohteille, saiskohan kulut kasaan ja hilloa leivän päälle?Nimikkeen käyttö ei edellytä minkänlaista koulutusta. En väittänyt ettei heillä olisi koulutusta. Aikoinaan metsäalalla oli ns suojattuammattinimikkeitä tai joihinkin tehtäviin edellytettiin tiettyä koulutusta. Toisaalta iso osa metsäalan töistä tehdään alihankkijoiden toimesta, sitä millaista koulutusta heiltä edellytetään siitä minulla ei ole mitään käsitystä.
Suurin syy lienee siinä se, että ei mainita lähdeaineistoa tai valehdellaan se omaksi. Siksi tutkimuksissa ja opinnäytetöissä pitäisi orientoitua omiin tutkimuksiin ja keskittyä vähemmän työn merkittävyyteen tulosten osalta. Pitäisi pystyä osoittamaan omaa ajattelua ja järkevyyttä sekä analyyttistä ootetta. Minkäs opiskelija parat tekee kun maailma muuttuu mutta ns opettajat eivät.
”Esimerkiksi metsäneuvonnassa olisi hyvä huomata, ”
sitaateissa ketjun aloitus…. Mutta eihän enää ole olemassa metsäneuvvontaa siinä merkityksessä kuin sitä oli joskus aikoinaan. Oli organisaatioita joissa oli nimekkeellä neuvvoja olevia toimihenkilöitä. Nykyään ovat nimikkeellä asiantuntija. Asiantuntija ei esimerkiksi edellytä mitään koulutusta tai muutakaan osaamista. Esimerkiksi nämä asiantuntijat jos keskittyvät neuvvontaan metsäyhdistyksissä eivätkä saa neuvvojaan täysmääräisesti laskutettua tai muuten saa riittäästi laskutusta aikaiseksi lentävät kuin leppkeihäs organisaatiosta. Sen takia tiedän monta tapausta joissa metsänomistajia on laskutettu väärin perustein tai tarpeettomasti. Vaqrmasti laskutus on mennyt juuri niin kuin metsäomistajan kanssa on sovittu, siinä ei ole tehty virhettä mutta se neuvvonta on ollut vain sitä että euroille neuvvotaan reitti mhyyn kassan kautta maailmalle….