Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin täälläpäin eivät ole kiinnostuneita 0,3 ha uudistusaloista. Ja jos ovat aikaa on kyllä yleensä siihen mennessä jo kaiken maailman törkyä on niin paljon että täyttää kyllä sellaset vaatimukset että metsä on. Ittselläon 0,3 ha juuri tällä tavoin hakattua metsää kome vuotta sitten. Kerran näin maastossa ja sanoin etttä tuossa lähellä on täysin epäonnistunut metsänviljely kohde, kysyi onko se viljelty, sanoin että on muokattu mutta täysin epäonnistunut niin ei kiinnostunut sano että se tulee aikanaan esiin…En tiedä tiesikö metsänomistaja. Nythän oikein suunnittelevat pajun viljelyn edistämistä yhteiskunnan varoin energiaksi hiilinielujen kiiihdyttämiseksi….
jos vuosittain hakkaisi keskimäärin 0,1 ha aukoksi ja aukon koko ois siis 0,3 ha maksimissaan, mikään ei todellakaan estä muutamassa vuodessa metsittymistä omien havaintojeni mukaan, olisiko tämä jatkuvaa kasvatusta esim 10 hehtaarin rehevällä kuviolla, jos koivittuu kasvatetaan koivua jos pajuttuu kasvatetaan pajukko energiapuuksi, kyllä sinne kuusikko aikanaan nousee,, ja onko pakko aina käyttää perinteeksi muodostunutta nykyistä puutavaralajisysteemiä?
Ainakin olen yllättynyt siitä kuinka järeää kaivinkonemuokkausta tehdään, kuoppaas on on ja ojia vaikka maallikon silmin ei mitään tarvetta, kiveä nousee pintaan ja raivurimiehet kiroaa jos ovat suomalaisia,,,, kyllä se tuo kaivinkone on iso investointi ja investointina tosi kallis jos laskee vähijään hintaa koronlaskukaavojen mukaan
olenko väärässä jos sanon olevani eri mieltä tuon rehevyyden olevan este jatkuvalle kasvatukselle. Mie en oo yhtään kunnon määriteltämää nähnyt, sen vuoksi ihmettelen, miten määritellään jatkuva kasvatus ja jatkuva peitteisyys Suomessa?
A. Jalkanen, löytyykö netistä ohjeet miten mittaukset on suoritettu? Itse mietin että luokitellaanko ko tutkimuksissa kehitysluokat iän perusteella vai läpimitan perusteella? Esimerkiksi taimikko on taimikkoa vaikka olisi satavuotias?
150 % paremmin??? Metsikkö tasollako? Esimerkiksi 50 viodessa? Tohdin epäillä.
Paljonko on metsätalouden osuus esim bruttokansantuotteesta?
Viennistä?
Toimii siellä missä riekkokanta on ns kattava, muualla esim Jyväskylän tienoo ei palaudu.
Sama tilanne Kuukkelin kohdalla. Valkoselkätikka kanta ei vakiinnu myöskään. Siitä ne pikkuhiljkaa perinteiset lajit kaikkoaa, käy niinku metsälehmukselle, metsälehmus esiintyy oikeastaan nimistössä, ei metsäpuuna niinkään vai olenko tässä olettamuksessa väärässä?