Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Suomi on hassu maa. Tehdään pieni luonnonsuojelualue tai hakkuun ulkopuolelle jäävä alue. Sinne pitää tehdä sitten Kota. Sitten sinne pitää tehdä polkuja ja reittejä. ÅParannella polkuja että sähköpyöräilijät ja moottorikelkkailijat pääsee nauttimaan luonnonmoninaisuudesta, sitten tiedostetaan roskaantumisongelma ja maaston kulumisongelmat ja se että joku varastaa laavulta nuotiopuut ja oishan se kiva jos siinä lanois laituri uintia varten jne….
”Esimerkki taiminkonhoidon kannattavuudesta”
Mitenkä tuo taulukko pitäisi tulkita?Voishan noissa olla selotuskin miten mitattu miten laskettu
”Nettonykyarvo viiden vuoden iällä.”
Sitä suurempi ero hoidetun hyväksi mitä pienempää korkoa käyttää?
ja tämä
”Taimikonharvennuksen vaikutus ensiharvennuksen tuloihin kuusen viljelytaimikossa.”
Eikö tuossa pitäisi puhua netto tuloista eikä bruttotuloista, ai niin voi olla oikea tapa kun yhteiskunta on mksanut hoitotoimenpiteet.
Kyllätämmösiin laskelmiin pitäisi ottaa kaikki investoinnit huomioon millä metsä n aikaansaatu.
Mielestäni tuo meneepropagandan puolelle….
Jos tuollaiseen kuusentaimikon perkaukseen ja harvennukseen laitetaan 700 euroa hehtaarille rahaa niin kaipaan laskelmaa jossa tulee esiin molempien kasvatustapojen kannattavuus, harvennetaan ei harvenneta. Naapurilla on kuvio joka on tuollaisesta kehittynyt edelleen ja nyt kuuset puskee läpi ja koivurääseikkö luontojaan tuhoutuu… rehevä kivennäismaa. En väitä etteikö kuusen kehitys hidastu mutta se että ois taloudellisesti huonoratkaisu silmämääräsiesti tarkasteltuna epäilen että on hyvä ratkaisu.
Oishan se kiva tietää miten ja millätiedoin yhtiöt määrittää puuston koon laadun määrän, satelliittikuvistako? Firmallehan on ihan sama jos kauppkohtisessa hinnoittelussa tapahtuu virheitä vaikkapa 30 prosenttia puoleen tai toiseen kunhan se keskiarvo on ns oikea. Yksittäistä metsänomistajaa se saattaa joskus kirpaista.
Miten MHY auttaa ko asiassa metsänomistajaa?
En ole nähnyt ytäkään laskelmaa joissa todettas euroja, ainoastaan kuutioita. Kiinnostaa kenen hatusta vetäisy tapahtu?
mitä järkeä on uudistaa metsiä tapion antamien ohjeitten mukaisesti kun se näyttää olevan varsin kannattamatonta verrattuna että uudistaisi metsälain normien mukaan…
On se kumma, ihme ja kumma, vaalitulos pystytään etukäteen selvittämään otannalla mutta metsän puustoa ja hakkuukertymää ei. Siihen vaaditaan satellimittaus tai krone… hajontaahan se pukkaa….
”Loppupäätelmä on, että noin kolmannes metsän kasvusta ja tuotoksesta menetetään jos metsää ei hoideta. ” Noin saattaa ollakkin jos puhutaan kuutioista. Entäpä jos mukana laskelmassa oiskin Eurot?
Mitenhän lie noitten kustannusten kanssa jos vähänkään ajatellaan kustannustasoa ja toiminnan järkevyyttä. ”
”Vielä vuonna 2002 mätästys, istutus, taimet sekä kaksi taimikonhoitokertaa maksoivat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan metsänomistajalle noin 1 100 euroa. Viime vuonna samasta paketista joutui jo pulittamaan keskimäärin yli 1 900 euroa.
Samalla kun metsänhoidon kustannukset ovat nousseet, ovat metsäjohtajat onnistuneet jäädyttämään kuitupuun hinnat. Vuonna 2002 metsikön alkuvaiheen metsänhoitokulut pystyi kuittaamaan myymällä 49 kuutiota kuusikuitupuuta, mutta viime vuonna pinon piti olla jo tuplasti suurempi, 98 kuutiota.” Noin sanailivat SAMI KARPPINEN, MIKKO RIIKILÄ. . Tuossa ei ole temppuiltu edes koron kanssa. Noh hyvähän se on touhuta jos rakastaa yhteiskunnan tukia. Järkeä siihen touhuun ei näytä tarvittavan ja sama touhu jatkuu firmojenkin metsissä.