Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Työntötulkilla mitataan syvyyttä, ei läpimittaa. Kait se nimi tulee siitä että on kovin samanmoinen kuin sakset, ääntä myöten. Huomaa että siinä on etuliitteenä mitta ja mittaus tapahtu kuoren alta ja tilavuus ilmoitettiin kuorellisena. ERttä ihan oikea nimi mielestäni totta tosiaan.
niin ja ei olisi ollut pelkoa tärpätin väärinkäytöstä verrattuna etanoliin
Mistä löytää Saksalaisten puusta saaman hinnan vertailtuna Suomeen ei mistään. Yhdestä hyvästä puusta Saksalainen metsänomistaja saa viisi numeroisen hinnan euroissa? Ne on juhlavia puita joita kaadettiin esim Munchenin maailmannäyttelyyn rakenteisiin, metsälehti kirjoitti isoon ääneen vanerista, Nämä jalokuuset olivat olleet pari metriä paksuja kymmeniä kiintokuutioita tilavuudeltaan. Saksan puukauppa tapahtuu paljolti tienvarsi kauppana edelleen…. Pyökin hyvä laatusen tienvasihinta on tuhansissa euroissa ei sadoissa ja ikää voi aivan hyvin 200 300 vuotta. Kaksi suurinta puuta mitä olen Saksassa nähnyt oli toistasataa vuotta Oregonin mänty tilavuus 30 kiintoa, Saksanjalokuusi jotain viidenkymmenen kiinnon luokkaa, kielitaidotonkin ymmärsi kun kyltti puun vieressä… niin ja saksalainen kun kasvattaa tätä suomalaista kuusta, kuusen se ei halua paksuja vuosilustoja vaan vuosilustojen on oltava alle millin ja kaikki samanpaksuisia… ja edelleen käytössä samat tavat huonekkalupuiden kuivauksessa arvopuilla kuin muinoin, kannattaa matkustella Vuoristoissa voi olla metsätalousalueillakin lunta useampia metrejä, vissiin kaikkien opiskelijoiden tai matkailijoiden elämäntarinaan ei sisälly muiden maiden metsissä liikkuminen kuin pelkästään Suomen metsät… Ei suomea ja Saksaa ole helppo verrata, mahdotonta.
Lannoitus tuottaa 2-4 kuutiota hehtaarille, mikä tekee kahdeksan vuoden aikana keskimäärin 20 kuutiota puuta, lisäksi puusto järeytyy ja tukkiprosentti kasvaa.
<
Lannoituksen kustannus 320
Tuotto vuodessa 100 €
Tuotto 800 € kahdeksassa vuodessa
Investoinnin tuotto 12,14Jos puun myynnissä saa 40 euroo kuutiolta, sehän nielee kaheksan mottia puuta että saa lannoituksen tehyksi ja se puuhan ei metsässä kasva. Eikö sillon pitäs vähentää investoinnin arvo tuotosta, elikkä esimerkissa kun lannoitukseen laittaa 320 euroo hehtaarille kokonaistuotto on 800 miinus 320 elikkä 480 Euroo ?
Jos kuutioina laskee niin 8 mottia innvestoidaan lannoitukseen saadaan aikaseksi kasvua yhteensä 21 mottia jossa ns koron elikkä lisä kasvun osuus on 13 mottia?
Voi olla että olen ihan pihalla, tässä mietiskellessä,
kumminkin se puusto ois kasvanut iliman lannotusta 5% vuodessa jos ei ois hakattu niin sen kasvu ois ollut 4 mottia että sittenhän se hyöty ois lannoituksesta ollut ihan lähellä sitä investoinnin suuruuttaa …9 mottia, ja tuskin näin hyvään tulokseen pääsee sekin voi olla lottovoitto. Elikkä metsälannotukseen laittaa kaheksan motin nyssäkän niin saa uutena puuna lisää samaonmoisen nyssäkän jos kaikki menee hyvin
Nimenomaan ja niitä ei pidä tuloslaskennassa käsitellä tulona, samaten kuin alvia se ei ole tulo. Mistähän Teidän epäilys heräsi?
”Sen sijaan hakkuiden määrissä ja tuotetussa jalostusarvossa Suomi pärjää hyvin.”
Kyllä hakkuumäärissä pärjätään hyvin varsinkin jos mitataan pinta-aloissa. Vähäkasvuiset maat vaatii suuret pinta-alat kuten Sodankyläläinen metsänomistaja totesi….
Mitä tarkoitatte A.Jalkanen: ”Sen sijaan tuotetussa jalostusarvossa Suomi pärjää hyvin. Merja Kyllösen mukaan metsiä osataan hyödyntää varsinkin Saksassa niin, että puusta saadaan suurempi jalostusarvo.” Kumpiko se on voittaja tässä kisassa? Suomi vai Saksa vai odotettaanko että jompikumpi kärähtää? Onko puhe suhteellisesta ja mihin suhteutetusta vai absoluuttisesta arvosta ….? Jospa Kyllönen entisenä kommunistina puhuu puuta heinää? Hesari latoo palturia?
Saksassa ”Puuston kokonaistilavuus 2 800 milj. on likimain samansuuruinen kuin Ruotsissa, mutta noin kolmanneksen suurempi kuin Suomessa.”
Tähän kun lisätään Saksan logistiset olosuhteet, lisätään se että siellä on myös tosi arvokkaita puita hakkuunpiirissä kuten kaikki yli 75 cm paksut pyökit, tammet, saksanjalokuuset …. esim mitä suurempi saksanjalokuusi sen arvokkaampi on jokainen kuutiomaarä rungon tilavuuteen, suomesssa se on juuri päinvastoin. Mikä tässä on vaikeaa ettei sitä voi ymmärtää? Tulinko ymmärretyksi?
”EU:nalueella keskimäärin 37 prosenttia maapinta-alasta on metsän peitossa. Selkeästi metsäisimmät maat ovat Suomi ja Ruotsi. Yli 40 prosentin pääsevät myös Itävalta ja ehkä hieman yllättäen Portugali.”
Sepä se onkin Suomalaisen metsätalouden ongelma. Hyvä olet ymmärtänyt asian samalla tavoin kuin minä.
Sehän on kova luku kuusikossa…. rinnankorkeusläpimitta 31 ja pituus 27 m niin silloin laskennaliisesti ollaan 75 prosentin tukkiosuudessa, prosentit ei tee tiliä vaan motit.
Sehän on jo järeä puu lähes motin puita eikä kärsi yhtään joukkoon kuitupuita ku se rojahtaa se prosentti alas saatika lahoja ja lahoovikasia kun rosentit laskee alaspäin. Sen takiahan ne kiireen vilkkkaan yrittää saada kaikki mettät joissa on kaks viiva kolmesattaa kappaletta hehtaarilla yli kiinnon puita hakattua ku sen jäläkeen mekaanisen teollisuuden kuolin laulu alkaa soida. Toivottavasti olen väärässä. Siinä jos kolmensadan järeän tukin lisäksi on parisattaa kymmensenttistä räippää joukossa niin somasti keskijäreys ja tukkiprosentti tippuu alas, tulinko ymmärretyksi?