Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 1,816)
  • Tomperi

    Huolestuttavaa jos ei tiedetä, mistä seuraavan puusukupolven parempi kasvu johtuu.

    Tomperi

    Suomessakin aloitettiin maanmuokkaus paksukunttaisimmista paikoista, sitten vähemmän  ja vähemmän kunttaantumiseen, ainut missä olen nähnyt että on raja tullut vastaan että kivisiä jäkäliköitä ei kaivinkoneella muokata mutta muutama vuosi sitten lautasäkellä ja jossa kylvölaite.

    Tomperi

    Toisaalta elefantti opn laiska eläin, tottqaki se syö puita alueilta ensisijaisesti joissa on puuta runsaasti sitä myöten luontojjaan muhevampi ja hiilirikkaampi maa verrattuna kalliokkoihin…. jne…

    Tomperi

    Jotkut alueet metsittyvät tai ns pusikoituvat ellei ole paikalla riittävästi metsää harventavia Norsuja.  Tämä lehtikuusikko on pieni alainen koeala, jolla ei ole hakkuutoimintaaharjoitettu. Tosin kuutiometrimärä on 1200 paikkeilla.  Sehän on kasvanut keskimäärin 4 kuutiota vuodessa runkopuuta,  jos 2000 on oikea kuutiomäärä … lähes 7 kuutiota vuodessa..  Seppo ruotsalainen kirjoittaa metsätieteellisessä aikakausikirjassa että tilavuus on noin 1300 kiintokuutiometriä.

    Tomperi

    ”Suurimmat hiilivarastot on erään tutkimuksen mukaan metsämailla joissa on tehty voimakkainta maanmuokkausta. ”

    Kerrottiinko tutkimuksessa että se hiilivarastron suuruus johtui voimakkaasta maanmuokkauksesta?

    Tomperi

    Varmasti paljon raivaamattomia kohteita motomiehet kohtaa mutta paljon olen nähnyt tarpeettomia raivsauksia tehtävän. MHY haluaa myydä palvelujaan ja se on helppo myydä se ennakkoraivaus.  Esimerkiksi se kun metsuri kertoi joutuneensa lähtemään kesken kaiken pois kun moto oli edellisenä iltana mennyt palstalle hakkaamaan.  Raivaamattomalle alueelle.  Siinä eräs esimerkki joka on tosi MHY:n toiminnasdta ja metsänomistajan edun ajamisesta puukaupoissa ja korjuun valvonnassa.

    Tomperi

    Jos tyvet näkyy moton kopista niin kaikki raivaus on tarpeetonta, pitäneekö paikkansa?

     

    Tomperi

    Luuletteko että yksittäinen henkilö (opiskelija) saa rahoituksen esim tutkimukseen ”kuinka saastumisprosentti leikkauspinnoilla ja kuori vaurioissa juuressa ja rungossa 5 vuotta hakkuun jälkeen?  Jos töissä oleva tutkija alkaa moisesta tutkimuksesta haaveilla tohtoriksi valmistumista varten niin saattaapa olla hyvinkin tulla neuvvo että ovi on auki, voit kävellä, tommosiatutkimusksia….

    Tomperi

    Minä olin väärässä.  Kannattavuushan on mitä on ja se siitä.  Tarkoitin tuolla kannattavuudella investoinnin kannattavuutta laskettuna niin että saisi jonkinmoisen tuottoprosentin investoinnille.    Laskemalla mikä se on, ihan samalla tavalla kuin jos otan pankista lainan kymmeneksi vuodeksi tiedän tarkalleen mitä maksan korkoa jos korko on pysyvä.

     

    Ei se voi olla nioin yksinkertasta että kun laitan 500 euroa lannoitukseen niin sen investointi kaksinkertaistuu kymmenessä vuodessa ja sillä tavoin sokkona tehdään investointi, lannoitus.  Varmaan jos kymmeniä tuhansia esimerkiksi lannoitetaan niin keskiarvo pelaa toimii hyvin.  jos oletetaan että ihmiset elää keskimäärin 70 vuotiaaksi niin puolet ei elä, ja jos se 70 olisi se luku jota A.J. tarkoittaa että se ois se keskimääräinen luku että sillon kymmenessä vuodessa kaksinkertaistuu niin puolet tapauksista on semmosia että ei kertaannu.

     

    Neuvvooko kenttätyössä metsäasiantuntijat että tämä ja tämä tapaus on semmonen että näillä hinnoilla tuotto on jotain muuta…..   En edelleenkään jaksa luottaa aloituksessani siteeraamaani hehkutusta lannoituksen edullisuuteen ja kannattavuuteen.   Jospa se jouluun mennessä ymmärrys kajahtaa otsalohkoon.

    Tomperi

    mitenkähän käy kuusipaperipuun hinnalle ku hiokkeen tekeminen kuluttaa sähköä keskittyvät pelkkään selluun?

     

Esillä 10 vastausta, 1,231 - 1,240 (kaikkiaan 1,816)