Oli ilo nähdä metsänuudistus ala jolle ei ollut tehty yhtään harvenuskertaa, siis taimikonhoitoa,  ja jossa oli runko luku 2500 kpl ainespuuta ja johon tehtiin hakkuu ensimmäisen kerran, energiapuuta ja kuitua, en tiedä tarkemmin kertymää, tien toisella puolen metsännuudistamis ala jossa ei selvitä samaan tulokseen todennäköisesti edes kahdella taimikonhoitokerralla, ravinteisuustaso samanlainen, samaten maalaji. Metsänomistaja sen kertoi.  voisko tommosesta ottaa oppia?

vähän puita vähän kasvua per hehtaari vaikka yksittäiset puut kasvavatkin  paremmin…. eikö tämän pitäisi olla itsestään selvää?  harvennushakkuiden leviät ajourat ja muut jomminjoutavat harvennukset alkavat näkyä valtakunnan metsien tilastoissa ja vissiin jopa ilmakuva arvioinneissa.  En tiedä onko merkitystä viimeaikaisilla holtittomilla metsänuudistuksilla

otantamittaus, todellinen kuolin syy ei johdu metsäyhtiöstä joten,,,, jämäkkyytä pitää olla .mhy organisaatiot ovat firmoihin päin kallellaan, hankala juttu..  mittaa kolmeprosenttia pinta alasta, esim määrävälein viiden neliömetrin ala, jolloinka yksi taimi vastaa tiheyttä 2000 kpl ha.  osaisin kyllä neuvvoa ja vaikka maksutta,  ja mennä vaikka oikeuteen tunnen ns metsätalouden lakimiehenkin,,,, kysy metsälehestä yhteistitojani jos antavat ne neuvvon tarkemmin korauksetta, ens kuussa en enää ehdi.  Mhy puolen toiminnasta mulla  on kokemuksia ns höpöhöpö toiminnasta. Luottamus metsänomistajana mennyt.

yllättävää kyllä, iso husky tuottosin siellä missä tiheintä, rungon koko ei ole merkittävä, päihittää muut sahat  sielläkin…

ihmettelen kun olen kuullut että jotkut käyttää kahta hammmasta päällekkäin niin leikkaa kuulema paremmin, kerkeekö se alempihammas leikkaamaan kun se niin vihasti terä pyörii? Mie luulen että on  pelkkkää mielikuvitusta, tai entä jos laittaskin kolmanne hampaan?