Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Karhun kanssa voi painiksi lyödä muttei suden.
Harmittaa että ihmiset eivät muista enää millaista oli riekon ääntely ja jäljet keskisessä suomessa vielä -60 luvulla. Kuukkelikin hävisi. Varmasti -70 luvulla pystymittaa tehneet törmäsivät jatkuvasti niihin. Pyykannat romahtivat. Suokukon jos havaitsee, pitää olla ns bonggari. Isoja yhtenäisiä aloja metsissä joissa ei ole jäniksen polkuja, pelkästään silloin tällöin törmää yksittäisiin jänisten jälkiin. Eihän siellä ole minkäänlaista merkittävää pensaskerrosta…. vain hiilinielu mäntyjä. Eipä lirrkuttele keltavästäräkki pelloilla, ei kuulu kaikkialla kuovin saatika taivaanvuohen mäkätys. Nykyään on rensselit ja vehkeet kanalintumetsästykseen, vähän tulee saalista panostukseen verrattuna. 50 ja 60 luvulla vielä metsoja ja teeriä saatiin rihmasilla ja loukkuloilla …. kukaan ei tiedä kuinka paljon niitä todellisuudessa pyydettiin. Setänikin kolme kerralla…. itse ehdin osallistua kanssa, teeri saaliina. Tänä päivänä niiltä tanhuvilta ei löydy paikkaa johon langan tai loukun asentaisi luullen saalista saavansa…. jne. On turhaa höpinää ja huonomuistisuutta jos ei ole huomannut valtavaa muutosta lintujen määrissä. Maanisäkkäissä muutokset on huomattu, paitsi esim vesikko ja kukapa kaipaa naalia, hilleri, lepakot jne. 10 % lajeista uhan alaisia, lajeja jotka tulevat häviämään. Mitä vähemmän lajeja, sitä voimakkaammat ovat heilahtelut lajien välisissä runsauden vaihteluissa.
Maatalouden puolella on käynyt usein niin, että kun on jalostettu niin tauti ja muu herkkyys tuhoille on lisääntynyt. Siellä voidaan käyttää apuna geeniteknologiaa. Suomessa se on vissiin kielletty metsäpuolella vai onko koeveljelmiä olemassa?
Kenen ansiota oli se, että yhtiöitten ei tarvitse maksaa veroja metsäomaisuudestaan sinne, missä metsäomaisuus on? Vai maksaavatko ne?
A.Jalkanen, onko sopivaa ja asiallista tämäntyyppisessä keskustelupalstalla käydä tämän tyyppistä poliittisiin puolueisiin liittyvää keskustelua?
”Ajattelin äänestää seuraavaksi keskustaa vaikka se on konservatiivinen ja minä lipilaari.”
Kait tuota maidonjuontia vois vähentää kolmasosaan, kauheita maidon litkijöitä olemma moneen muuhun maahan verrattuna. Lasten ja imeväisten ruokaa. Noh vanhusten kans.
Eikö se riitä kun tarkastelee monimuotisuuden heikkenemistä pelkästään lajikadon kannalta? Uudet lajit voivat kiihdyttää lajikatoa kuten monet esimerkit ovat osoittaneet.
Muovimuki olipa se tehty puusta tai öljystä tai maaöljystä on käytön jälkeen täysin samanarvoinen, yhtä ongelmallinen tai ongelmaton. Suomalisesta puusta ei valmisteta syömävälineitä tai en ainakaan ole niitä löytänyt. Suomalainen koivu sopisi esimerkiksi jäätelötikkuun mutta suomalaiset eivät olleet aktiivisia kun eeuussa päätettiin että ainut oikea puulaji on pyökki. Muovi koetaan ongelmattomaksi kuten koettiin asbesti vielä 1950 luvulla. Tutkimukset antavat kyllä viitteitä että muovissa voi piillä monenmoista riesaa esimerkiksi nisäkkäille, muovi voi läpäistä solukalvon.