Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Kemera tukirahat menevät aivan vääriin kohteisiin suuryhtiöille ja yhteismetsille. On se aika erikoista että varakkaiden yhtiöiden ja yhteisöjen metsiä hoidetaan valtion varoilla ja leikataan sairaiden köyhien lääkekorvauksista.
Teollisuuden puun ostojen ennustetaan vähenevän 15 miljm3 vuoteen 2020 .Äänekosken tehdas pienentää lukua muutamalla miljoonalla kuutiota. Mutta väheneminen on tosiasia, kun paperin käyttö vähenee ja teollisuus supistaa eikä seĺlupuolelle tule vastaavia lisäyksiä.
En viitsi ajaa autoa kuulosuojaimet päässä, ei yhtään kiinnosta nämä volkkari kutoskone pakut. Samaa kakkaa eri paketissa.
Harja vallassa tuskin on tietoa, että on tullut ajetua hihnakoneella vuosikausia ja öljynkulutusta ei huomaa, jos ei katso mittatikkua. Googlesta löytyy tietoa volkkarin jakohihnaongelmista esim. Oulun seudulla, jos osaa käyttää tietokonetta.
.
Kannattaa ostaa bemari tai mese. Jos ei ole tarvetta ajella talvella, niistä hajoaa koneet pakkasella, kun kampikammion huohotusputki jäätyy. Tiedän jo yhden bemarin, jolle kävi näin ensimmäisillä pakkasilla tänä talvena oli bensakoneella. Itäautoille ei vastaavaa tapahdu ja koneet on tehty hiukan tarkemmilla toleransseilla kuin noissa arvoautoissa. Volkkari on vikapesä, ei ole koskaan osannut tehdä konetta, joka ei söisi öljyä. Ei sellainen moottori voi läpäistä nykyisiä päästötestejä. Lisäksi katkeileva jakohihna. Moottoriremontti maksaa tuhansia euroja, kun hihna katkeaa, en ottaisi moista riskiä kun ei ole pakko.
Kun tekee hakemuksen metsään. fi kautta eipä siinä voi epäonnistua, kun laittaa rastin ruutuun ei muuta tarvita. Kun järjestelmässä oli käyttökatkos näytti taas kuviotiedot muuttuneen, en ole jaksanut vielä kaikkia kuvioita käydä läpi, kun niitä on korjattu niin monta kertaa ja aina joku muutos hiipii tietoihin. Alkaa hiukan usko mennä tuhon järjestelmään, ei siellä nyt isoa viirhettä kuitenkaan ole.
Jesse ei taida olla metsänomistaja lainkaan, vai eikö Harjavallassa ole ojitettuja nevoja, rämeitä ym vedenvaivaamia aluita. Ei niillä vielä ole päätehakkuita tehty, kun pääosa ojituksista tehtiin 60-70luvulla.
Toistaiseksi metsäteollisuuden puunkäyttö on vähentynyt vuosia, miksi sitä ei ole kerrottu julkisuuteen. Paperiteollisuuden alasajo vie puunkäytöstä kymmeniä miljoonia kuutioita vuodessa.
Ei ole mitään syytä tukea pelkästään puuntuotantoa, kun se on vain pieni osa koko jalostusketjua. Puuta tuotetaan jo niin paljon, että koko puumäärälle ei ole mitään käyttöä. Ollaan tultu puun ylitarjontaan ja ojitusalueiden puut uhkaavat jäädä kokonaan talouskäytön ulkopuolelle. Ensiharvennuspuun kantohinta on myös painunut nolliin Kemeran takia, yhtiöt eivät maksa enää puusta mitään. Metsänomistajien tulot eivät enää parane Kemeran avulla, koska puunmarkkinahinta laskee kokoajan tarjonnan kasvaessa. Lisäksi on tullut mukaan globalisaatio, jolloin tropiikin halpa puu kilpailee raaka-aineena havupuun kanssa ja huonosti siinäkin käy suomalaiselle raaka-aineelle.
Volkkarin korjausvälit on niin lyhyet, että ei ehdi pissapoika tyhjentyä. Taitaa vaihtoarvokin lähennellä nolla, jos joku suostuu vaihdossa ottamaan. Korjaukset edessä dieseleillä ja tehojen lasku edessä. Kaikenlaista romua on Suomen automarkkinoille vuosien mittaan markkinoitu.
Ruotsissa Kemerat on lopetettu. Nyt Kemeralla tuetaan heikkoa metsänhoitoa, kun hyvin hodettuun nuoreen metsään ei Kemeraa voi saada. Ei sieltä voi poistaa 1500 kpl yli 3cm vahvuista puuta, jos on harvennettu ohjeiden mukaisesti.
Se on pelkkä myytti, että metsät sitoisivat hiilidioksidia ei edes sademetsät, jos niin olisi metsät olisivat hiilikenttien päällä. Luonnossa vallitsee aina tasapaino, eli lahoaminen vapauttaa saman määrän hiiltä kuin sitoutuu. Puut pitää poistaa kierrosta ja varastoida maan sisälle, jos niillä aiotaan poistaa ilmakehästä hiiltä pysyvästi.