Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Miten olisi edes mahdollista onnistua koneellisessa ensiharvennuksessa. Suuri osa työstä tehdään pimeässä, ja kuski istuu kopissa kymmenen metrin päässä, ei voi tehdä laatuharvennusta. Jos sitä ei metsänomistaja ole tehnyt jo taimikonhoitovaiheessa en usko, että koneellisessa korjuussa metsikön laatu paranee, se vain harvennetaan. Jos puusto on ollut hyväkuntoista ennen harvennusta se näyttää hyvältä harvennuksen jälkeen.
Onneksi tuli nuo harvennukset pääosin hoidettua jo 10v sitten, kun puustakin sai vielä jotakin eikä Kemerakaan ollut niin pilkulleen. Metsäkoneisiin ei ole tarkoitus investoida, kun ei ole työhaluja, yksi etelänmatkan rahoitusprojekti vuodessa riittää ja raivauksia eli pienimutoista mutta toistuvaa.
Nyt kun on jo näin pitkään täälä hakattu, pitäisi siirtyä markkinointipuolelle, se puun korjuu kyllä onnistuu. Mutta tulos määräytyy siitä millä hinnalla saa puut myytyä. Eikä siinä auta mitään, vaikka myy 100ha ensiharvennusta, jos hinta on nolla, tulos on yhtä huono kuin myisi hehtaarin, Kemeroita vain saa enemmän ja ne uhkaavat kadota kuvioista. Jos puulle ei kysyntä lisäänny ojitusalueiden talvileimikoille ei ole ostajia lainkaan, eikä niiden tuottamaa puuta edes tarvita. Kun metsän kasvun ja tarvittavan puutavaran välinen ero on useita kymmeniä miljoonia kuutioita joka vuosi ja ollut sitä jo kymmeniä vuosia. Ostajat voivat valita leimikkonsa ja tietenkin ostavat parhaat päältä eli kesäkohteet, joissa on heidän puuvarastonsa aivan korvauksetta.
Yhtiöille ei käy myöskään se, että omistajat itse korjaisivat puuta tai hakkuuttaisivat, koska he haluavat ostaa puuta varastoon ja hakata silloin kun tehtaille tarvitaan uutta raakapuuta ei silloin, kun myyjät sitä tarjoavat.
Laitetaan tuo vanhemman maataloustraktorin leveys tänne, kun sellainen on, se on 2,05m. Menee aika pienestä väistä juontokouran kanssa, eikä maastoa vaurioita, jos puuta saa kymmenen kiintoa päivässä siirrettyä se riittää meikäläiselle. Viikossa tulee kuiten lähes 100 kiintoa ja saa viikkolepokorvauksen, kun tekee lauantain ja sunnuntain.
Saksalaisella WFW:llä näyttää metsäkoneissa olevan kumitelat jostain syystä. Suomessa ei ole tuollaisia näkynyt kuin mönkijöissä. Huomattavasti maastoa ja metsäautoteitä säästävämmät kuin täkäläiset teräksiset. Mistä nuo koneyrittäjät ovat saanet luvan ajella puita telakoneilla pitkin teitä ja purkaa kuormat tieltä roudattomana aikana. Tiet on niin koloilla laanien kohdalla, että hampaista lähtee paikat, kun ohi ajaa. Kun ei tarvitse mitään välittää mitään tähän on tultu.
Tuohon emännän valintaan kannattaa panostaa, jos olis thaimaalainen emäntä, se kantaisi nuo puut ja poimisi vielä 400l puolukoita päivässä ja pesisi selän illalla ym. Mutta ei mopolla mahottomia, hyvä näinkin. Joillakin on ollut niin riuska emäntä, että on lähtenyt huonekalutkin matkaan, kun päivän ollut poissa kotoa.
Se nyt vain on niin, että huonoimman tilin saa teollisuudelle kuitupuuta kasvattava ja turhia joulukuusia myyvä tekee parasta tulosta. Klapikauppiaskin on ravintoketjussa aika korkealla, kasvattamalla hieskoivua pääsee paljon parempiin tuottoihin kuin havupuulla. Yhteiskuntaa eniten puuntuotannolla hyödyttävä, kaikki palvelut teettävä ei pääomalle paljon mitään tuottoa saa. Näinhän se menee muuallakin, peliteollisuus tekee parasta tulosta ja perusteollisuus pysyy hengissä. Turhuuden markkinoilla tehdään eniten rahaa nyky-yhteiskunnassa, tosin ei se paljon luonnonvarojakaan kuluta, että yeshomma.
