Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Eikö se savotta pitänyt sulkeutua jo vuoden lopussa viimeistään. Jos tuosta korvauksia tuomitaan, me muut otetaan ne sitten ennen suraavaa puukauppaa ilman asianajajia.
Mikä laki pakottaa puun ylitarjontaan, eiköhän tuo johdu markkinoista, kun puunkysyntä on pienentynyt.Eikä mikään laki pakota yhtiöitäkään ostamaan, enempää kuin käyttävät puuta. Lisäksi puuntuonti on täysin vapaata Suomeen.
Minulla on aikaa odotella vaikka viisi vuotta hintojen nousua. Kun Äänekosken uusi tehdas valmistuu, luotan, että markkinavoimat hoitaa puun hintaa ylös. Sinne tuontipuuta on hankalampi tuoda kuin rannikolle. Olen vahva markkinatalouden kannattaja, jos AKT:kin siirtyisi markkinatalouteen, se olisi vientiteollisuudelle eduksi. Liitto kuitenkin estää muiden kuin liiton jäsenten tekemästä ahtaustyötä satama-alueella. Ei tuokaan nyt ihan markkinataloutta ole, mutta ei siihen viranomaiset puutu. Markkinatalous on aika valikoivaa tässä yhteiskunnassa eikä sen nimissä voi kieltää joiltakin ryhmiltä omien etujensa ajamista.Hinta on tietenkin puumarkkinoilla aina alin mahdollinen, jolla ostajat saavat puuta, miksi ne maksavat yhtään enempää, oli kartelli tai ei. Onko huono hinta oikeudenmukaisenpi nyt vai kartelliaikana ollut nykyistä huomattavasti parempi kuitupuun hinta. Jos markkinoilla on kolme pääasiallista ostajaa kuitupuulle, sinne ei saada kovin paljon kilpailua tekopyhyydellä puhtaasta kilpailutaloudesta.
Ei taida kuulua markkinatalouteen monet muutkaan asiat, jolla metsänomistajien toimia metsissä säädellään, myöskään Kemera ei kuulu markkinatalouteen, eikä 30% pääomavero valtiolle. Sehän on sosialismia, kun vero kohdistuu omaisuuden myynnista saatuun tuloon. Kun emme elä puhtaassa markkinataloudessa, eikä sinne kannata pien metsänomistajien pyrkiäkään. On aika turhaan ottaa joku yksittäinen asia ja sanoa, että tämä on lainvastaista, eikä kuulu markkinatalouteen.
Miksi metsänomistajien etujärjestöt eivät saisi neuvotella jäsentensä puolesta puun hinnasta, jos palkansaajat neuvottelevat jäsentensä työehdoista. Miten voidaan neuvotella, jos metsänomistajille ei ole
vastapuolta, joka sopii hinnoista.Toivotaan että kanne menestyy, vaikka olen 100% varma, että ei menesty, koska ei ole mitään pykälää mihin voidaan vedotta.Ei ollut olemassa lakimääräistä hintatasoa, joka olisi puusta pitänyt maksaa.Kaikki puukaupat ovat erilaisia, mitään yhtenäistä linjaa ei voi määritellä. Koko juttu perustuu tunteeseen, että tietojen vaihdosta ovat seuranneet alemmat hinnat, ovatko myös urakoitsijoille maksetut korvaukset olleet liian alhaisia.
Sanotaan nyt näin, että nykyisessä tilanteessa pärjää parhaiten ne eturyhmät, jotka kykenevät etujaan puolustamaan.
Vapaata kilpailua on aika vähän, työvoimakin on suljettu vapaan kilpailun ulkopuolelle.
Metsäteollisuudella on paljon ongelmia, kun esim. paperin kulutus länsimaissa vähenee nopeasti ja kokoajan on ylikapasiteettia, vaikka tehtaita suljetaan. Tämä johtaa puuraka-aineen kysynnän vähenemiseen ja hintojen laskuun.
Puunhinta on halpa metsänomistajille, mutta aina kallis maksajille.
Mieluummin kuitenkin olen ostajana, jos koivukuitua saa tienvarressa parilla kympillä kiinto kuin myyjänä.Kilpailulaikien tarkoitus metsäpuolella on laskea puunhintaa ja lopettaa kokonaan metsänomistajien etujärjestötominta. Viimeinen niitti tuossa on MHY-organisaation alasajo, ilmeisesti yhteismyynnitkin kielletään ja MHY:ta ei jatkossa hyväksytä puukaupan osapuoleksi, kun tästä tapahtumat etenevät kohti puhdasta markkinataloutta.Metsänomistajan tulevat saamaan vapaata kilpailua, se sopii Metsäteollisuudelle.
Ei tuo metsäteollisuuden asema ole taloudellisesti mitenkään erikoinen. Velkaa yhtiöillä on ollut valtavasti ja esim. M-realin Äänekosken investointi edellyttää omistajien kukkarolla käyntiä.
Myös tukkipuunhinta joutuu kovaan paineeseen ja taitaa sahat pysähtyä, kun rakentaminen on ennennäkemättömässä lamassa.Kyseessä ei kuitenkaan ole maailman suurin kanne, aika taitavasti muotoiltu, koska Suomen oikeusjärjestelmä ei tunne joukkokannetta. Kaikki ovat yksittäistapauksia ja käsitellään erikseen. Jokainen metsänomistaja voi milloin tahansa viedä puukauppansa oikeuteen, jos on oikeusturvavakuutus, maksaa vain omavastuun verran.
