Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Ei noista ensiharvennuskohteista ole puulle mitään hintaa saanut enää vuosiin, tappiolla ne olisivat menneet ilman Kemeraa. Liittyykö tuo näihin tukiin, että metsänomistaja saa ne ja hoitaa itse anomiset ja suunnittelut. Menikö noiden Kemeroiden kanssa pelaaminen liian vaikeaksi, eikä yhtiöt halua sitä enää tehdä vai mistä kysymys. Puunhinta on yhtiölle kustannus ja sitä kaikilla muutoksilla halutaan alaspäin.
Tässä tuli metsäteollisuuden vastaus, kun kuitupuun tarve kasvaa, osa tukkipuusta siirretään kuiduksi, että markkinoille ei tule lisää kysyntää, joka johtaisi hinnan nousuun. Kaikkien raaka-aineiden hinnat ovat romahtaneet viimeisen vuoden aikana ja niin on käymässä myös puun hinnalle. Kiinan kysyntä hiipuu, kohta se heijastuu myös sellun kysyntään. Taitaa hiipua biotuotetehtaiden suunnittelubuumi ja alkaa sellutehtaiden seisakit.
Metsänomistaja on metsäteollisuuden halvan raaka-aineen tuottaja, eikä pääse tuosta roolista koskaan, aina löytyy sellaisia, jotka myyvät puuta mihin hintaan tahansa.Sähkön tuonti venäjältä on romahtanut, Viroon viedään enemmän sähköä kuin tuodaan Venäjältä. Venäjällä ei ole ylimääräistä sähköä kuin öisin ja viikonloppuisin.
Sähköä tuodaan pohjoismaista, koska se on paljon halvempaa kuin Suomessa.
Suomen on helppo ostaa tarvitsemansa öljy tai öljytuotteet maailman markkinoilta. Öljytuotteiden hinnat olisivat nykyistä halvempia ilman Nesteen puuhastelua mini jalostamollaanPorvoossa, se on yksi maailman pienimmistä jalostamista ja maksaa maltaita suomalaisille öljynkäyttäjille. Suomi muka harrastaa öljytuotteiden vientiä jenkkeihin, täysin järjetöntä suomalaiset polttoaineiden käyttäjät joutuvat tuonkin toiminnan maksamaan.Jos ajatellaan taloudellisesti. Suomea ei kannattaisi pitää asuttuna ollenkaan ei varsinkaan Pohjois-ja Itä Suomea. Nehän pitää huoltaa rekoilla etelästä valtavilla kustannuksilla.
Myöskin sähköä saa Nordpolista paljon halvemmalla, kuin mitä pystymme tuottamaan esim uusilla ydinvoimaloilla. Niiden energia ei ole halpaa eikä saatavuus yhtä varmaa kuin siirtoyhteyksillä Ruotsin ja Norjan sadoista vesivoimaloita ja tuhansista tuulimyllyistä.
Ainoat kannattavat voimalaitokset Suomessa ovat vähät vesivoimalat ja vastapaine kaukolämpölaitokset.
Miksi meidän täällä pitäisi jatkaa kannattamatonta painopaperin tuotantoa ja käyttää siihen vuodessa yli 2000Mw sähkötehoa, eikö tuo ole tuhlausta jos mikä.Äänekosken tehdas nostaa energian kotimaisuusastetta 2%. Sataan prosenttiin jää matkaa vielä 65%.
Se ei näytä suomalaisia huolettavn, suurempi huoli on nuo muutamat uusiutuvaa tuulienergiaa käyttävät myllyt. Kova halu jatkaa öljynpolttoa, vaikka se on uusiutumatonta tuontitavaraa.
Missä on Suomen ohjelma esim. siihen millä aikataululla öljyn käyttö lopetetaan, se on ratkaistava lähi vuosikymmeninä, seuraavan 20v aikana viimeistään on tiedettävä miten asiassa edetään.Suomessa ei olisi ollut mitään kiirettä tehdä mitään päätöstä tuulivoimasta tai Fennovoimasta.
Kun OL3 valmistuu sähkön tuotantoa on kymmenen vuoden ajan 1600Mw enemmän kuin nykyisin. Kun Loviisan laitokset suljetaan n.2030, tuotantokapasiteettia on enemmän 800MW kuin tällä hetkellä ja kulutus on vähentynyt yli 1000MW. Mihin Fennovoimaa tarvitaan.
Suomen sähkönkulutus voi puolittua nykyisestä, esim Tanskassa väestömäärä on sama kuin täällä, mutta sähkön kulutus noin kolmannes siitä mitä Suomessa.
Ruotsissa sähkönkulutus kääntyi laskuun jo 1990, Norjassa ja Suomessa n.2008. Mitään näyttöä tai perusteita ei ole sille luulolle, että Suomeen syntyisi sellaista raskasta teollisuutta, joka tarvitsee lisää sähköä. Saamme halpaa vesisähköä Norjasta ja Ruotsista tarpeen mukaan.
