Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
. Metsästysaikoja ollaan vielä myöhentämässä, ei kukaan ala hirviä enää marraskuun lopussa ja joulukuussa pyytämään, kun päivät ovat liian lyhyitä metsästykseen. Taas herrat alkoivat hämmentää hirvenpyyntiä ja susi tuli.
Taitaa tuo Jesse olla vaarallinen liikenteessä itselleen ja muille, kun tuo näyttämisen halu on jäänyt päälle kuten 18v kollilla, joka on juuri kortin saanut. Ohittelemalla ei matkanteko nopeudu juuri yhtään yleensä ne viimehetken ohittelijat tavoittaa seuraavissa liikenne valoissa tai sitten he kääntyvät läheisestä liittymästä eikä kiire ollut mihinkään.
Minä en aio valtiota rahoittaa ylinopeussakoilla minun autollani, sen saa tehdä hätäisimmät.
Vaikuttaa, että käyttäjän taidoissa on hiukan puutteita. Ei tuollainen laippa ihan pienellä väännöllä katkea, mutta jos käyttää rautakankena ehkä silloin.
Eli omistaja ei voi päättää miten metsiään lain puitteissa hoidetaan. Urakoitsijan pitää saada ottaa kaikki mahdolliset puut, sekö on hakkuuehto nykyisin, muuten pitäisi maksaa korvauksia, mistä kun tili on jo nolla monilla ensiharvennuksilla. Ainut tulo tulee metsäyhtiölle menevästä Kemerasta ja siitäkin osaa jää yhtiölle. Eikö se ole silloin kannattavampaa, pistää raivaussahalla harvemmaksi ja ottaa Kemerat itselle.
Jos nyt puhuttaisiin sellaiseta omistajasta joka tietää sadan puun tarkkudella runkoluvun ja koivut on poistettu taimikon hoidossa männiköstä ja ne mitä on jäljellä jätetään kasvamaan. Onnistuuko kolmanneksen poisto.
Metsät on juurilla maassa kiinni ei omistajat niitä ulkomaille voi viedä kuin valmiina tuotteina, jalostusketju on jo ulkomaisessa omistuksessa pääosin. Heikoin lenkki on enää suomalaisilla. Omistamisella ei ole niin surta merkitystä, jos omistaja haluaa kehittää ja panostaa tuotantoon. Olen ollut ulkomaisen omistajan firmassa töissä, eikä siinä ole mitään pelättävää. Hoitavat kaikki asiat vähintään yhtä hyvin joitakin asioita paremmin kuin suomalaiset esim. markkinointia ja työturvallisuutta.
Miksi omistaja ei voi päättää paljonko puita jätetään hehtaarille. Pitäisi kyse olla vain puukaupasta ei okeudesta määrätä jätettävän puuston määrää. Eli jos omistaja sanoo, että poistetaan vain kolmannes runkoluvusta, kuka kävelee yli.
Miten olisi edes mahdollista onnistua koneellisessa ensiharvennuksessa. Suuri osa työstä tehdään pimeässä, ja kuski istuu kopissa kymmenen metrin päässä, ei voi tehdä laatuharvennusta. Jos sitä ei metsänomistaja ole tehnyt jo taimikonhoitovaiheessa en usko, että koneellisessa korjuussa metsikön laatu paranee, se vain harvennetaan. Jos puusto on ollut hyväkuntoista ennen harvennusta se näyttää hyvältä harvennuksen jälkeen.
Aika hitaasti järeyy tuollainen metsä joka pääsee riukuuntumaan. Voi sanoa, että kasvatusketju on pilattu, eikä enää hyväksi saa. Vaikka laittaa harvaksi, tuuli kaataaa loputkin jos paikka on sopiva.
Onneksi tuli nuo harvennukset pääosin hoidettua jo 10v sitten, kun puustakin sai vielä jotakin eikä Kemerakaan ollut niin pilkulleen. Metsäkoneisiin ei ole tarkoitus investoida, kun ei ole työhaluja, yksi etelänmatkan rahoitusprojekti vuodessa riittää ja raivauksia eli pienimutoista mutta toistuvaa.