Käyttäjän Tolopainen kirjoittamat vastaukset
-
Sitten vaihtoon tulee palkon halpoja Tilhejä ja Husseja. Jos toisin 80-luvun alun Johsereden testiin se pesisi koko porukan. Sahat eivät ole tuosta parantuneet yhtään.
En usko että alihinnoiteltuja tiloja on enää mahdollista löytää, mutta ylihinnoiteltuja vaikka kuinka paljon. Rahasto ei pääse samoihin tuottoihin metsissään kuin aktiivinen yksityinen omistaja, joka ei laske työtunnilleen hintaa eikä siihen pääse mikään yhteismetsä. Suuret tilat suuret toleranssit. Kuka niissä hoitaisi tuollaista pientä näpräämistä, kun kaikki ovat vain töissä.
Aika halvalla saa ojittamattomia kosteikkoja, mutta ei niissä pääoma kartu, vain kuluu kymmeniä vuosia. Miten metsä voi olla rahastolle kannattavampi sijoitus kuin suuryhtiölle, joka omistaa koko jalostusketjun, mutta ei halua omistaa metsiä. Metsärahastot ovat hyvä tarina, ja hyvä sijoitus pankeille, muu on kysymysmerkki. Rahastoista ei saa mitään rahaa ennenkuin myy osuuden pois ei sellainen ole mitään sijoittamista.
Jos Jesse haluaa, että auto ei ole suurimman osan aikaa korjaamolla saksalaiset autot saa unohtaa, on mentavä Aasiaan. Mikään eurooppalainen ei pääase samaan laatutasoon eikä lähellekään samaa hinta ja laatusuhdetta. Saksalaiset huijaavat nykyisin kaikessa, laatu on täysin ala-arvoista ja se näkyy muissakin heidän tekmissään koneissa ei yksistään autoissa, hyvä maineisista työkoneista on tullut vikapesiä.
Ilmastonmuutos ja rehevöityminen olivat tuntemattomia vielä 60-luvulla, silloin oli suunnitelmia karumpien vesistöjen lannoittamisesta.
Ilmastonmuutos tulee yllättämään kaikki seuraavan 50v aikana, on ennustettu, että kuusikot tulevät häviämään, koska ne kärsivät muutoksesta kaikkein eniten. Tänne tulee samanlainen ilmasto kuin Unkarissa on nykyisin ja koska pohjoisessa talvella ei paista aurinko ja on pimeää ja roudatonta, kasvitaudeille ja tuholaisille tulee otollinen ympäristö. Hakatkaa kuusikkonne ajoissa.
Katsoin metsärahaston esitettä, lunastuspalkkio oli 4%, eli pelkästään tuohon menee parin kolmen vuodn tuotto, koska hoitopalkkio on korkea vuosituotto ei yllä kahteen prosenttiin. Ostettavat metsätilat on kuitenkin keskimääräistä heikompia, ei hyviä ole myynnissä halvalla ja sijainti noissa oli Keski-Suomen yläpuolella eli alueella, josta metsää ei kannata ostaa nykyhinnoilla lainkaan.
Paremmuus on tiedossa, mutta uskalletaanko se kertoa, että 80€ saha on paras.
Kumpaan luotat enemmän, kumpikin on varmasti väärin, jos tehdään tarkka mittaus. Se maastossa kävelevä mies tekee myös vain likiarvoja.
Onhan noita paljon muitakin merkkejä TM:n testin voitti Johnköping, hinta 80€, tuossa korkealta putoa jos kokeilee polttopuun sahaukseen. Kiinalaisia halpakomponentteja löytyy joka merkistä. Katalysaattorilla varustettu Stih 170 voisi myös olla aivan riittävä polttopuille, eikä tarvitse käryissä sahata.
Metsäsuunnitelmassa on paljon tietoa, jota ei tarvitse mihinkään. Metsään.fi tiedot on 90% oikein ainakin minulla, noilla muutaman vuoden heitoilla taimikoiden iässä ei ole mitään merkitystä tai puulajien jakautumassa.
Eikö MG:llä ole palvelu, johon saa päivitettyä metsäsuunitelman tiedot, pitää olla jäsen.
Mitä, jos printtaisit tiedot paperille ja korjaisit tiedot ja maksat itsellesi tonnin palkkion. Sillä saa paljon hyvää konjakkia.
On aika erikoinen tilanne, että valtio jakaa rahaa metsänhoitoon ja toisaalla valtiolla on organisaatiot ja pykälät, joilla suojellaan metsissä vahinkoa tekeviä elukoita. Lisäksi ne aiheuttavat kuolemia liikenteessä ja vammautumisia ja kymmenien miljoonien korjausvahingot autokannalle. Sutta pidetään vaarallisempana eläimenä kuin hirveä, hirvet tappavat ja vahingoittavat kymmeniä metsästyskoira vuosittain. Suomen vaarallisin eläin taisi olla ampiainen, lehmäkin on sutta paljon vaarallisempi.