Käyttäjän Tobias kirjoittamat vastaukset
-
UPM myy yli 21 000 hehtaaria … United Bankersin tytäryhtiön UB Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimille metsärahastoille.
Kun kapitalismi (eli pääomien kertyminen harveneviin käsiin) vaan kiihtyy, kaikki käy entistä enemmän sallituksi jopa suotavammaksi. Mikä vain jossain tilanteessa jonkinlaisella vahvemman oikeudella voidaan tehdä, tehdään. Kansan kapinointihan on estettävissä (poliisikin osti jo 4 katupanssariautoa mielenosoittajia vastaan!) Mielikuvitustaa tässä vaikka joulunpyhinä, jos käy olo liian hurskaaksi, saa käyttää kuvittelemalla eteenpäin vaikka että:
Venäjä alistetaan kaikenlaisilla uhkailuilla (myös sodan) ”saman” läntisen kapitalismin alle, jolloin siltä voidaan kiristää myymään vielä jäljellä olevia Aasian metsiä läntisille keinottelijoille pilkkahintaan. Se alistetaan metsän tuottamisen orjavaltioksi (Brasiliahan on jo sellainen Amazonin yleisesti hyväksytyssä tuhoamisessaan!).
Suomalaisilla pienmetsänomistajilla ei ole mitään oikeaa arvoa kapitalismissa, vaan heidät voidaan ajaa erilaisilla lainsäädäntömuutoksilla luopumaan metsästä ja maasta kokonaan. Korvaukseksi riittää Mersun hinta 100 000 e per tapaus, aina ja joka tapauksessa!
Metsien hoito ei ole kiihtyvässä kapitalismissa enää hyvää bisnestä, koska luonto kasvattaa vain 5 % /v lisämassaa puihin. Lisäksi se vaatii palkollisia jotka eivät ole kokonaan orjia – orjat voivat tunnetusti vain hakata metsiä, niin kuin Italiassa parituhatta vuotta sitten jo tehtiin kun kaikki rinteet putsattiin kelvottomiksi kivikoiksi. Metsät voidaan meilläkin perustellusti poistaa ja sallia vapaa kaivostoiminta aivan missä tahansa, voidaanhan asutustakin voidaan siirrellä pois tieltä vähän kuin erään S-nin aikoina kokonaisia kansakunta. Paras pääoman tuotto on finanssiliiketoiminnassa sillä siinä ei ole juuri edes työvoimakuluja. Kohtuullisen kokoiselle laumoille suojeluvartioiden kaltaisia ”pankinvartijaketkuja” voidaan maksaa toimihenkilöpalkkaa vaikka 1 mersu + 2 läppäriä /vuosi. Muusta kansasta ei ole kuin harmia, joten tehtäneen siitä helpommin huollettavaa massaa alentamalla elintasoa riittävästi. Muistammehan että saksalainen sotilas tuli toimeen 1200 kcal/pv ja leireillä oli vain 100 – 200 kcal/pv. – Mutta kapitalistisen tehokkuuden nimissä poliitikkomme tulevat ymmärtämään tämän perustelun ja viemään tarvittaessa ”kipeätkin” leikkaukset läpi.
Älköön kukaan suuttuko, jos vielä parodinen loppukenevennys: Eläköön Esko Aho!
Elämässä tapahtuneet muutokset eivät ole aina itsestä kiinni.
Jos tuo viittaa siihen että on kehveli vie sairastunut ja sairastelu maksaa, niin ei huolta. Pääomatuloilla (metsällä) ei tarvitse sairasteluaan maksaa vaan hyvin hoidetuista metsistä ja muista tuloista maksetuilla veroilla hoidetaan terveeksi, jos suinkin mahdollista. Eihän sitä tietysti tarvitse kertoa mikä turhanpäiväisyys se sitten muuten ennenaikaista aukkohakkuuta tarvitsisi. Yleensä se on uusi mersu johon henkilöllä ei siis oikeasti olisi lainkaan varaa. Elämäntilanne sano …
Jokainen taaplaa tavallaan, eikä siihen ole muilla mitään sanomista.
Kehvelikallelle pari kommenttia. Kättelyssä ensin että ei pidä mennä mehtiä kähveltämäänkään jos on aina viimeiset pelirahat uhkapeleihin menossa.
Toiseksi eivät ”kehvelitkään” elä omalla eristetyllä saarellaan irti muista ihmisistä, vaikka vähän roistomaisuuttaan koettaisivatkin eristäytyä (oikeistojengeihinsä). Poliisin suojaakin nauttivat, vaikkeivät ansaitsikaan – kun ovat siinä kiikunkaadun kansalaisarvostusta nauttivalla puolella!
Visakallo sanoo aivan oikein että
”Metsälain tarkoitus … ehkäistä metsiin kohdistuvaa rikollisluontoista keinottelua…”
mutta unohtaa että se tehtiin melkoisessa oikeistotuulessa eli aivan päinvastaisella mielellä! Ei ollut tarkoituskaan tulkita sitä käytännössä niin. Nimenomaan lailla annettiin, melkeinpä kehotettiin kepuloimaan metsillä niin, että jos vain jollakulla pikku bisnesmiehellä olisi tarvetta saada jostain muutaman kympin pikavippiä keskeneräisiin peliasetelmiinsa, niin tottahan siinä vaiheessa pienetkin metsäriekaleet nousevat hänen silmissään korkeaan arvoon ja niiden myyminen ikäänkuin ”tilanteen vaatimuksesta” alkaa näyttää ja tuntua sallittavalta ja jopa järkevältä. Jos ollaan rehellisiä loppuun asti, niin (kokoomuksen) ministerit (Vapaavuori kärjessä) halusivat lailla nimenomaan tehostaa kapitalisaatiota, eli siis pääomien kumuloitumista entistä harvempiin käsiin, kiihdyttämällä kaikenlaista spekulaatiota ja peliä metsien kansantaloudellisesti järkevän hoidon kustannuksella. – Tämä on siis lopulta puhtaasti poliittinen kysymys tämä lainsäädäntö tällaisenaan.
Raivokkaalle raivurille
Kirjoitti että: ”Mitä se teitä pitäisi haitata jos joku menettää arvokasvun? Sehän ainakin periaatteessa tarkoittaa meidän muiden puille parempaa kysyntää”
Ei raivuri osaa ajatella kun puhuu noinikään! Eipä taida osata historiaakaan jolloin käytössä oli erittäin osuva termi ”metsänhaaskaus”, vaikkakin sitä sovellettiin väärin tarkoittamaan moniportaisia harvennuksia. Eihän se ihmistä itseään oma höpelyys”haittaa”, kun haaskaa, mutta koko valtion ja sen kaikkien kansalaisten tietyllä tavalla hallinnoinnissa olevaa metsäomaisuutta se pienentää typerästi!
Se sensorttinen ahneus että myy vaikka hameen dementoituvan äitinsä päältä saadakseen jonkun nappulan pieneen uhkapelipöytäänsä, aiheuttaa ”raivureissa” tapatuksia. Meitä muita se kuvottaa eli siis ”haittaa” silläkin tavalla.
Raivurin raivokas raivaussaha taitaa muistuttaa enemmän metsän raivaukseen sopimatonta mestauskirvestä, joka jäi käteen ns. ”muista hommista”…
Noiden muutamien isojen kuusten ympärillä on ”normaalia” 80-vuotiasta kuusikkoa, ikäänkuin tuulen suojana. Vihreät latvukset ovat haaroittuneita ja ikäänkuin uutta kasvustoa alkanut tulla noin 5 m korkeana ”tupsuna” ja siis sen verran ympäröiviä puita korkeammalle. Isojen puiden välinen etäisyys valonsaantimielessäkin on suuri, noin parikymmentä metriä. Ihmettelen vain miten siitä maaperästä riittää ravintoa kiskottavaksi tuolla tavalla. Ai niin, kaksi suurinta puuta onkin aivan sadan vuoden takaisen pellon reunamilla …
Kunpa vain noita isoja olisi kymmenissä lukien, nyt ne ovat harvinaisuuksiani. Muuten peruskuusikkoni on noin 80-vuotiasta ja voi hyvin, mutta siinä pitäisi tehdä vielä sitä muka vihonviimeistä harvennusta, jotta kasvu vielä kiihtyisi. Nyt ne hipovat toistensa oksastoja. Tietäisi vain miten harvaan ne pitäisi jättää, jos suunnittelee niille vaikka edes ikähaitaria 80 – 110 vuotta; ei kerro oppikirjat sitäkään.
Rinteikköisestä maaperässä ei olisi valittamista. Nätti monilajinen sammalikko siellä kasvaa ja aluspuuna olleet lehtipuut kuolevat ja lahoavat hiljakseen valon puutteeseen. Teerien kukerrusmaita ja metsäkyyhkysten asuinsijoja. Kaikki ei ole homogeenista aluetta istutuksista huolimatta, vaan siellä on sekalaisia pieniä tihentymiä, joissa mm. hirvet käyvät kyhnyttämässä turkkiaan ja ketutkin luikahtelevat. Ihan riittävästi elämää, ettei tarvitse sen takia toimia niinkuin joku valtiotieteilijä Hesarissa äskettäin, kun mainosti aukkohakkuita suhteuttamalla niiden eläimistöä viljapeltojen vastaavaan …
Perusasetelma että jossain olisi 150-vuotiasta metsää tuntuu jo erikoiselta. Sen ikäiset kuuset ovat nimittäin halkaisijaltaan 1 m jos metsää on pidetty sopivan harvana. Hienoa puuainesta silloin. Se pitäisi korjata erikoisvälinein eikä sallia ”hoskattavaksi” selluksi. Vannesahojakin on maassamme siellä täällä tyvitukeille. Yksi sellainen puuhan on luokkaa yli 5 kiintokuutiota! Onnitellut sellaisen metsän kasvattajalle! Itselläni on vain muutama sellainen eikä siksi mitään tarvetta kaataa niitä. Metsä niiden ympärillä voi erittäin mainiosti eikä alueella esiinnyt mitään juurilahoa.
Jos kuusikko on noin vanhaa mutta ”tureikkoa” niin se olisi paras rauhoittaa, niin monenlaista eläimistöä sinne on jo asettunut. Se kasvaa todellakin hitaasi, mutta puun laatu on korkeinta mahdollista esim. puusepänteollisuuteen. Jälleen kerran, eri mitään ylivaltoja motomiehille käsitellä ja luokitella sitä kuin nykyaikaista ”räkämännikköä”.
Mitä lopulta tulee kuusen ikään, olen ollut sitä mieltä että 150 v olisi jo kohtalainen tavoiteikä. Useampikin jälkiharvennus olisi pitänyt siinä kuitenkin pitää ”turakotumisen” ennalta ehkäisemiseksi. Tuon ikäinen puu ei oikeastaan ole vielä ”vanhuuttaan vanha vaan voi olla itse asiassa parhaassa kasvuvauhdissa. Niin on minunkin suojelupuittekin laita, kun lähes 1 cm tulee paksuutta joka vuosi ja pituutta myös lähes 0.5 m, vaikka puuni onkin jo 30 m korkeaa ”maisemapuuta”. Ei pidä ajatella että 1 cm kasvu on 1 metrista vain 1 %, vaan että verrattuna keskimääräiseen n. 60-vuotiaan metsän kasvuun massan kasvu on siihen nähden hehtaaria kohti vielä luokkaa kaksinkertainen…