Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kuusi-mäntysekametsää voi kasvattaa tuossa Puukin tiheydessä. Koska kuusia on harvemmassa ne kasvavat paremmin kuin missään normaalitiheydessä kasvaneet kuuset. Juuri ensiharvennettiin tuollainen sekametsäkuvio 27-vuotiaana, kun tavallisten kuusikuvioiden ensiharvennusikä meidän mailla on n 30 vuotta. Kun 30-vuotiaana puhtaassa kuusikuviossa on puuta n 150 m3/ha ja kasvu n 10 m3/ha/v, niin sekametsä kasvoi tuohon 150 m3/h tiheyteen n 3 vuotta nopeammin.
En minä tavoittele maksimaalista puumäärää vaan maksimaalista kasvua. Tämä on tietenkin eri asia. Nousevien puunhintojen aikaan on tosin miellyttävää omistaa paljon puuta, jota meillä sattuukin olemaan. Metsätalouden kannattavuus on aivan eri asia kuin NNA.
Me emme tiedä tulevaisuutta. Kaikki RR:n laskelmat ovat silkkaa itsepetosta ja potaskaa. Saammeko uudistusinvestoinnille tuottoa 2, 12 tai 20 %. Sitä on turha metsiä uudistettaessa pohtia. Meillä metsät uudistetaan mahdollisimman varmalla tavalla.
Kuten kirjoitin, niin jatkuvaa kasvatusta harjoittavat tavoittelevat jatkuvasti pienenevää kasvua, mikä on mielestäni kummallista niukkuustuotetta kasvatettaessa.
Varmaan jossain on paljonkin. Kyse olikin siitä. että vähäkin riittää. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla.
Lapissa kelot lahoavat hitaasti. Keski-Suomen korkeudella kuusikelo voi kaatua parissa vuodessa. Mänty kestää kauemmin. Yleensä laho alkaa maanrajasta ja siihen tulee toukkia, joita hakiessaan palokärki heikentää puuta, joka sitten kaatuu.
Varmaan oli tuolloin 1850 paljonkin. Höyrysahojen tulo 1860 ja-70-luvuilla kyllä tehokkaasti hävitti ne. Nyt niitä on enemmän.
Meidän metsässä eräällä suojelualueella on kallioharjanne, joka saattaa olla ikimetsää. Lahopuuta siinä on kyllä vähän.
Ikimetsä kasvaa vähän, joten teoriassakaan ei ole mahdollista, että sinne kertyisi paljon lahopuuta.
Vain vaatimusta lahopuun määrästä olen kritisoinut. Se ei perustu mihinkään tutkimukseen.
Asiaa voidaan arvioida kaskenpolton määrällä ja katsomalla vanhoja maalauksia. Netistä löytyy kartta Suomen metsät 1850, joka myös kertoo hävitetyistä metsistä. Ei sellaisiin ole voinut jäädä lahopuutakaan.
Rakennusliikkeen johtajalla ja metsänomistajalla on todella iso ero.
Rakennusyhtiön toimitusjohtaja ei voi koskaan varmuudella tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Niin paljon on kiinni markkinoista ja myös henkilökunnasta. Markkinat voivat yllättää. Henkilökunta tuottaa myös ongelmia. Voivat siirtyä kilpailijan leipiin tai poistua muuten ja uusien korvaaminen voi olla hankalaa. Sillä kokemuksella, mikä minulla on, niin rakennusliikkeen johtajan onnistuminen on täysin sattumanvaraista. Hyvä menestys saattaa johtua suhdanteista ja huono samoin.
Kun teen aukon ja istutan siihen taimet, niistä kasvaa puita luonnon määräämällä tavalla eivätkä nämä puut mene kesken kaiken rajan taakse naapurin puolelle.
Kuten olen usein kirjoittanut, että pitää kasvattaa:
Oikeita puita, oikeilla paikoiolla, parhaissa oloissa.
Yksinkertaista. Ei mitään temppuja. Näin menestyy metsänkasvattaja.
Enhän ole kirjoittanut, että lahottajasienet ovat turhia. Päinvastoin, niitähän tarvitaan, ettei kaikki hiili keräänny maan päälle. Vain vaatimusta lahopuun määrästä olen kritisoinut. Se ei perustu mihinkään tutkimukseen. Myös historialliseen tieto lahopuun määrästä kertoo, ettei määrällä ole vaikutusta. On täysin uskomusten varassa.
Kotipitäjäni Muuramen metsistä kirjoitti Isojakoa käynnistävä maanmittari vuonna 1804, siis 220 vuotta sitten:
”Ovat he paljon kaskenneet etenkin rintamaita niin, että ovat paljolti puuttomia tai kasvavat vain heikkoa lehtipuuta.”
Nyky-Muuramen metsistä löytyi entiselle kaskimaalle kasvanut Suomen suurin kuusi. Muutenkin Muuramen metsät ovat erittäin kasvavia siitäkin huolimatta, että kaskia poltettaessa taivaalle poistui paljon typpeä ja booria.
Taas kerran. Luonto on pärjännyt pienellä lahopuumäärällä. Miksi sitä tarvittaisiin enemmän? Jos luonnontilaisissa metsissä lahopuuta oli enemmän, niin mitä se hyödytti? Lahottajasieniä, jotka eivät poistaneet ilmasta hiilidioksidia eivätkä tuottaneet aerosoleja. Olivat vaan siksi, ettei kaikki hiili kerääntyisi maan päälle.
Ei ole pienintäkään ongelmaa yhteismetsässä, Sopuisasti menossa 17. vuosi.
Onko se agressiota, jos kertoo faktoja? On tietysti epämiellyttävää, kun joutuu tunnustamaan olevansa väärässä.
Meillä on mitattua dataa erilaista metsäasioista jo 90 vuoden ajalta ja lisäksi omakohtaista kokemusta ja silmät päässä. Teollisuus tai metsäammattikunta ei vaikuta meidän päätöksiin vaan halu kasvattaa metsämme mahdollisimman kasvaviksi. Hyödymmekö vai seuraava sukupolvet on toissijaista. Meidän lisäksi myös muutkin suomalaiset hyötyvät.
Jos teollisuus kertoo faktoja, niin onko se vastustusta?
Mistä ihmeestä tuo 0-korkoväite tulee? Biologia määrittelee miten metsät kasvavat. Metsille ei koskaan voi saada kestävästi kuin arvonnousun ja tuon puumäärän tuoton. Se olisi jatkuvalla kasvatuksella ehkä 60 % nykyisestä, minkä tiedämme, koska vieläkin on joku harsintakuvio uudistamatta.
Metsä on samanlainen kuin pörssiosakkeet. Molemmissa arvo määräytyy ennustettujen tulevien tuottojen perusteella. Siksi päiväntuotto metsän arvoon verrattuna on aina pieni. Pörssiyhtiön osakkeiden arvonnoususta ei hyödy ellei omista niitä. Sama päätee metsäänkin Kuten osakeyhtiössäkin tulosta metsässäkin voi parantaa myytävää+ lisäämällä ja/tai myyntihintaa korottamalla. Itsekukin voi sitten harkita mikä on viisasta ja mahdollista. Yksikään yritysjohtaja eri taida sentään valita nousevilla markkinoilla tuotannon supistamista. Mielenkiintoista on nähdä, että näillä palstoilla sellaisia esiintyy.
Maanomistajilla on monia syitä miksi aukkoa ei haluta.
Johtuu siitä, etteivät maanomistajat tiedä mitä seurauksia erilaisista hakkuutavoista on. Uskovat tonttuihin uskovia.
Kun se ei enää toimi, on helppo tehdä aukko ja saa takaisin valopuut.
Aukko on helppo tehdä. Riittää, kun ”tilaa” moton paikalle. Jatko ei sitten olekaan helppoa. Usein syntyy niin taaja vatukko, että pihlajaa syntyy. tuskin muuta.