Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Ei se ojitusmätästys jätä tietystikään seisovaa vettä lähelle maanpintaa. Kyse taitaa kuitenkin olla siitä, että se koivu saattaisi upottaa juurensa myös syvempään ja siellä se vesi tulee vastaan.
Mietiskelin sitä, mistä on ne parhaat koivut löytyneet. Kyllä ne erilaisista rinteistä on tullut vastaan. Siksi kyllä veikkaisin, että SJ on lähempänä oikeaa tietoa. Toinen kysymys on sitten se miten kuvittelee sen metsän myöhemmin käyttäytyvän. Onko kuitenkin helpompi hoitaa kuvio vain yhtä puulajia käyttämäll’ä?
Tietysti pitää olla sitten ostopakkokin kunnon hintaan. Alkukesästä eräs ison sahan puunostaja ilmoitti, että nyt hän on ostanut niin paljon, ettei voi antaa tarjousta.
Ymmärrän tietysti huolen siitä, että pitäisi saada puutavaraa joustavasti, muttiei haluta sitoa rahoja sen hankkimiseen. Elävässä elämässä eivät kaikki toiveet voi toteutua samanaikaisesti.
Ihmetytti myös taannoin erän sahan asikalehdessä kirjoitus, jossa toisesa s kohdassa valitettiin kovaa kilpailua sahatavaramarkkinoilla ja toisessa puupulaa.
Jotenkin tuo alituinen valittaminen vie uskottavuuden. Sitten kun olisi todellinen hätä, ei kukaan enää uskokaan.
En oikein ymmärrä tuota Jessen valitusta.
Oleelisin asia metsäsuunnitelmassa on mielestäni oikeat puusto- ja kasvutiedot. Eipä niitä voi miksikään muuttaa vaikka omistaja kuinka haluaisi.Kyllähän jokainen metsänsä tunteva osaa sitten arvioida mitä hakkaa ja koska hakkaa. Kun suunnitelmassa on hyvät tiedot, niin ne voi sitten meilata ostajille ja odotella hyviä tarjouksia.
Miten sitten aukkonsa käsittelee on jo hienosääröä, jossa parhaiten onnistuu katselemalla sitä mitä on tapahtunut vastaavanlaisilla kuvioilla. Ei se suunnittelija voi olla niin hyvin perillä. Ohjeet ovat vain standartitavaraa, joka joskus toimii ja joskus ei.
Mittailin vähän kahdessa aukossa satunnaisotannalla tilanteita muokkaamaton/laikutettu (ne olivat niin kivisiä, ettei mätästää voinut). Molemmat aukot oli hakattu ja laikutettu vuonna 2009, istutettu keväällä 2011 1-vuotisilla pottitaimilla. Maapohja on karuhkoa MT:ä.
Laikutus onnstui aika rajoitetusti. Laikkuun osui otannassani 40 % taimista ja siis muokkaamattomaan 60 %. Osin oli syynä isot kivet, osin paljastui laikusta istutuskelvoton kivikko. Tulos vastasi sitä, mitä tuolla edellä kirjoitin. Kuolleita taimia en havainnut.
Aukko 1. pituudet; keskipituus; kasvut; keskikasvu
laikussa:34-61 cm; 46,2 cm; 7-32 cm; 17,9 cm
muokkaamaton; 37-58 cm; 48,8 cm; 10-34 cm; 17,3 cmAukko 2.
laikussa: 31-59 cm; 48,1 cm; 10-30 cm; 21,4
muokkaamaton: 26-55 cm; 42,5 cm; 10-27 cm; 17,6 cm.Merkittäviä eroja ei todellakaan huomannut. Mainittakoon, että Metlan laikku-/kääntömätästystutkimuksessa olivat 2-vuotiaiden taimien istuksesta seuraavan vuoden kasvut eri kohteissa 10,4; 10,6; 11.2 ja 14,7 cm. Kuluva kesä oli tietenkin poikkeuksellisen edullinen.
Siis karuhkoilla moreenimailla istutus muokkaamattomaan onnistuu kyllä. Näyttäisi yksi välivuosi riittävän.
Raivatessa tulin kuviolle, josta olin kolme vuotta sitten perannut hieskoivuja. Jätän yleesä reilun kannon 20-40 cm, koska kivisessä maassa muuten kolhii turhan tiuhaan terää. Olivat ne kannot sekä itse vesoneet että niiden viereen oli kasvanut maasta uusia vesoja. Ainakaan tuon esimerkin pohjalta en kyllä uskaltaisi väittää,.että pitkät kannot vähentävät vesomista.
Sama kokemus kuusesta. Kyllä joskus on sitkeä kasvaja vaikka on miltei maahan asti listitty.
Leeville
Ennuste, että siihen laikkuun kasvaa muutakin. Siis koivua ym. Teoriassa toimiva vaihtoehto, jos jaksaa useamman vuoden huolehtia varhaisperkauksista. Muuten ei kyllä synny männyntaimia. Lisäksi riskinä on hirvet. Näiden takia pitää lehtipuuvesakko pitää poissa myöhemminkin kunnes mäntytaimikko on hirvien kannalta kasvanut riittävän suureksi.Puolikaruilla mailla testataan vaihtoehtoa, jossa mänty kylvetään koneäestyksen yhteydessä ja alue täydennysistutetaan seuraavana vuonna kuuselle noin 1000-1200 kpl/ha. Koneäestys ja kylvö ovat yhteiskustannuksiltaan samaa luokkaa kuin pelkkä laikutus. Säästöä tulee siis kuusentaimista verrattuna tavalliseen kuusenistutukseen. Tietysti sitten mahdollisesti syntyvä sekametsä on turvallinen vaihtoehto, jossa kasvunkin pitäisi olla parempi yhden puulajin metsiin verrattuna.. (Kokemuksia ei vielä ole. Viime vuonna tehtiin ensimmäiset ästykset.)
Parhaillaan varhaisperkaan tuollaista 7-vuotiasta taimikkoa, jossa männyt syntyivät luontaisesti istutuskuusikkoon, jota tukkimiehentäit olivat vähän harventaneet. Tilanne on nyt erinomainen. Syntyy kahden puulajin metsä. Poistan kaiken lehtipuun. Rehevimmillä kohdilla männyntaimet olivat jo vaarassa jäädä vesakon alle. Karuilla paikoilla joutuu jo paikoin harventamaan männyntaimikkoa.