Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Jatkan vielä LV:n yleisöosastokirjoituksen repostelua.
Hänhän totesi, että vuoteen 2007 mennessä tehtyjen metsäviljelyjen kasvu on vainnoin puolet maan metsien keskimääräisestä kasvusta.
Vuoden 2011 metsäsuunnitelman mukaan meidän kaikkien viljelymetsien (vuodet-1963-2011)(pinta-alaan siis sisältyy täysin puuttomat alueetkin) keskikasvu on noin 7 m3/ha/v. LV:n tutkimuksen mukaan meidän vanhojen metsien kasvun pitäisi siis olla noin 14 m3/ha/v. Ei ole kyllä tullut tehtyä tuollaista havaintoa. OIkea luku on jossain 4-5 m3/ha/v.
Sitä minä tarkoitin, että hyvin perattu noin 1500 runkoa/ha oleva 32-vuotias metsä kasvaa todistetusti sen 11 m3/ha/v ja että L.V. väittää, että jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaa kuten 35-40-vuotias kasvatusmetsä. Siis sen jatkuvan kasvatuksen metsänkin pitäisi kasvaa 11 m3/ha/v. Kasvaako?
Varmasti päästään hoitamattomissa tiheiköissä suurempiinkin kasvuihin kunnes poistuma kasvaa suureksi. Siitä ei siis meidän tapauksessamme ole kysymys.
Sitä minä tarkoitin, että hyvin perattu noin 1500 runkoa/ha oleva 32-vuotias metsä kasvaa todistetusti sen 11 m3/ha/v ja että L.V. väittää, että jatkuvan kasvatuksen metsä kasvaa kuten 35-40-vuotias kasvatusmetsä. Siis sen jatkuvan kasvatuksen metsänkin pitäisi kasvaa 11 m3/ha/v. Kasvaako?
Varmasti päästään hoitamattomissa tiheiköissä suurempiinkin kasvuihin kunnes poistuma kasvaa suureksi. Siitä ei siis meidän tapauksessamme ole kysymys.
Lauri Vaara sen taas tänään todisti Hesarissa. Hänen mukaansa vasta 35-40-vuotiaana saavuttaa uudistettu metsä saman kasvun kun hänen mukaansa normaali metsä kasvaisi.
Kyllä meikäläistä on pahemman kerran petetty. Katsoin näiden meidän karuhkojen metsien kasvulukuja metsäsuunnitelmasta. 20-vuotiaan metsän kasvu oli 5,7 m3/ha/v ja 32-vuotiaan 11 m3/ha/v. Turhaan me niitä uudistusvaivoja nähdään, kun metsä muutenkin kasvaisi siis vähintään 10 m3/ha/v. Ei muuta kuin uudistushakkuut seis ja odotellaan, että metsät kasvavat jatkuvasti vähintään tuon 10 m3/ha/v.
Kenetkähän tästä petoksesta voisi haastaa käräjiin. Olisiko tuo kartelliporukka sopiva avustaja. Lauri Vaara varmaan pystyisi todistamaan, että jatkuva kasvatus tuottaa jatkuvasti vähintään 10 m3/ha/v kun halutaan olla liioittelematta.
Mikähän tiedonvälityksessä on mennyt pieleen, kun ei kerrota, että liito-oravien kanta vähenee ja syynä on metsätalous. Näinhän näilläkin palstoilla on monien toimesta väitetty.
Luonnollisestikin ei voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin, että Suomen metsät on loppuunhakattu ja liiturit ovat turvautuneen viimeiseen resevaattiinsa Kuopioon.
Vavavasti puhuen, on todella ilmeinen biologinen tosiasia, että valtaväylien varret ja asutuksen liepeet tarjoavat liitureille parhaat elinmahdollisuudet.
Luulisin, että kyseessä on lähinnä muutamat tekijät:
-pedot eivät viihdy noissa paikoissa melusaasteen vuoksi
-myös niiden saalistus vaikeutuu, koska voimakas taustamelu peittää heikot äänet, jotka syntyvät liiturin nakerrellessa einettään
-ainakin kaupunkiympäristössä on oravia runsaasti ja liiturit pystyvät hyödyntämään niiden hylkäämiä pesiä.Olen muutamaan kertaan kertonut täysin ihanteellisesta vanhan sekametsän kuviosta (nyt Metso-ohjelmalla rauhoitettu), jossa joku oli Ilmoittanut havainneensa liiturin jätöksiä vuonna 2007. Tänäkään keväänä ei niitä löytynyt vaikka paikalla on pesäpönttökin.
Ehdottomasti pitäisi hakea muutama mirjardi euroa EU-tukea, jotta liiturikanta saataisiin nousemaan. Sehän siis onnistuisi valtateitä ja asumalähiöitä rakentamalla. Olisi Ville Niinistönkin aika terästyä kunnon töihin.
Eipä me kait mitään virhettä tehty. Ainahan pitää vähän kokeilla ja tuloksista oppia.
Männiköiden osalla tilanne on sitten toinen. Aivan kuin Kari M tuolla edellä totesi. Niiden kasvatusta kannattaa jatkaa poistamalla suurimmat puut ja tietysti kasvussaan liikaa jälkeen jääneet puut. Sellaisia mäntykankaita on tullut käsiteltyä jokuja kymmeniä hehtaareja. Kasvatustiheys ennen päätehakkuuta on yleensä luokkaa 350-400 kpl/ha. Sil.loin saa laatutyveä
Mekin kokeiltiin kerran ”jatkettua kasvatusta” oma-alotteisesti. Ei siis metsäyhtiön ehdotuksesta. Siis suurimmat kuuset pois ja toivottiin, että ne keskikokoiset alkaisivat kasvaa. Olen kertonut tästä aiemminkin. Tulos oli joka tapauksessa se, etteivät ne vähän varjossa kasvaneet enää elpyneetkään vaan alkoi kuolla ja kaatuilla.
Pari vuotta katseltiin ja sitten aukoksi. Ainakin tuon testin perusteella menetelmä on täyttä humpuukia.Siinä myydään uudistuskypsää metsää harvennuspuun hinnalla. Ja kärsitään tappioita myös siksi, kun jätetty puusto ei enää kasvakaan vaan tosiasiassa vähenee.
Minun mielestäni ainoa oikea tapa kasvattaa uudistuskuusikko on se, että siellä kasvaa n. 600 kpl/ha vähän järeydestä riippuen. Muuten tulee ongelmia kuivumisen, kaatuilun ja heinikon kanssa, kuten tuolla edellä on todettu.
Ei noista tutkimuksista voi juurikaan mielestäni voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kuten tutkijakin totesi. Eikä näyttäisi olevan hakkuista haittaa pohjaveden käytettävyydellekään.
Vähän tähän asiaan liittyvä kysymys on sitten se, että lisääkö avohakkuu pohjaveden määrää. Yhteismetsän maalla on kahden mäen välissä pieni ”umpilampi”, johon ei tule puroja eikä siitä myöskään lähde. Sen oli tapana kuivaa normaaleina kesinä. Kun toiseen mäkeen tehtiin n, 30 vuotta sitten suuri avohakkuuaukko, ei lampi enää kuivunutkaan. Kun nyt se aukko on metsettynyt, niin lampi on alkanut kuivaa kesäisin (toki tämä kesä on poikkeus).
Itse arvelisin, että puuston haihduttava vaikutus johtaa siihen, että lampi normaalivuosina ei saa riittävästi vettä vaan kuivuu. Paljonko sitten kyse on pinta-/pohjavedestä on tietystikin epäselvää.
Jossain tapauksessa se muodostuvan pohjaveden määrä saattaa olla merkittäväkin tekijä, jos käytössä olevat kaivot tai lähteet ovat kuivumisuhan alaisia. Silloin myös metsänkäsittelyllä saattaa olla todellista vaikutusta veden saatavuuteen.
Tuntuu, että meillä päin Keski-Suomessa hirvikärpäsiä on tavallista vähemmän. Eräs selitys saattaa olla, että jostain syystä talvehtivat hirvet olivat pääosin naapuriporukan mailla. (siis meillä hyvin peratut taimikot) Toinen selitys saattaa tietysti olla, että kuluva kesä on ollut epäedullinen kärpästen kuoriintumiselle.
Kun aamupäivän perkaa, niin ehkä yksi kärpänen saattaa niskasta löytyä. Tosin autoon oli kerran päätynyt parikymmentä kärpästä, jotka kaiketi halusivat matkailla. Vaimo ne sitten listi.
Ensinnäkin virolaisista. Teetettiin viime vuonna kattoremontti, jossa virolaiset olivat suomalaisen firman alaurakoitsijoita. Olivat tosi ahkeria ja taitavia. Eivät muuten olleet mitään orjia. Asuivat laskettelukeskuksen lomamökissä ja kävivät syömässä ABC:llä.
Suomalainen työpäällillö kertoi, ettei löytäisi mistään riittävästi suomalaisia töihin.
Useilla tuttavillani on myös ollut erittäin myöteisiä kokemuksia virolaisista. Tietysti porukasta löytyy vilunkiyrittäjiäkin, mutta esim meillä työskenneet olivat olleet vuosikausia saman suomalaisyrityksen aliurakoitsijana ja sellainen ei vilunkiveikoilta onnistuisi. Jos Viron pojat alkavat kilpaila metsänhoiyotöissä, niin kyllä suomalaisille metsureille koittaa vaikeat ajat..Toinen asia on, kuten edellä todettiin, se, että entistä enemmän metsänomistajien pitäisi pyrkiä omatoimisuuteen. Säästyyhän siinä rahaakin. Ehkä kuitenkin oleellisempi asia on se, että metsät tulevat tutuiksi. Voi myös paremmin arvioida suoritettujen töiden järkevyyttä ja tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä. Tietysti kuten olen joskus kirjoittanut, säästyy myös kuntosali- ja golfkenttämaksuja. Itse (eläkeläinen) perkailen noin 10 hehtaaria vuodessa talkootyönä yhteismetsän taimikoita
Sitä kyllä ihmettelen, että mennäänkö ojasta allikkoon, kun lähdetään siitä, että puolimetrinen taimikko olisi jotenkin vakiintunut. Pahimmassa tapauksessa tarvitaan varhaisperkauksen lisäksi joskus kaksi, jopa kolmekin, käsittelyä ennen kuin voi todeta, että seuraava hoitotoimenpide on harvennus. Toki aika usein meillä on taimikkoja, joissa se ensimmäinen perkaus on riittävä. Jos aikoo saada joukkoon mäntyjäkin, niin silloin kyllä pitää odotella aika kauan ennen viimeistä perkausta, jotta. männyt kasvavat yli hirvien syöntikorkeuden.