Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 6,821 - 6,830 (kaikkiaan 6,874)
  • Timppa

    Valitetaan, että mänty ja lehtipuu häviävät ja kuusi voittaa. Jostain tilaisuudesta oli jäänyt matkaan lounais-hämäläisen Mustialan yhteismetsän( silloin n. 5200 ha) esite. Tämän mukaan vuonna 1959 oli puuston jakauma:
    -mäntyä 17 %
    -kuusta 78 %
    -lehtipuuta 5 %.
    Vuonna 1999 oli tilanne ollut:
    -mäntyä 44 %
    -kuusta 40 %
    -lehtipuuta 16 %

    Kaipa siellä Tammelassakin on hirviä ollut. Eivät näemmä ole syöneet kaikkia mäntyjä ja koivuja

    Timppa

    Viimeisessä Metsälehti Makasiinissa oli juttu, jossa epäiltiin kerran korppien kiskoneen istutettuja männyntaimia.

    En kyllä usko, että hirvi kesällä tietoisesti mäntyä söisi kesällä. Voihan toki syntyä heinää syötäessä ”oheisvahinkoja”. Ihan niin kuin siviiliuhreja Afganistanin sodassa.

    Itseasiassa aika useinkin näkee uudessa muokatussa aukossa hirven jälkiä. Saattavat hakea sieltä heinää tai jotain varpuja, jotka valoa saatuaan maistunevat paremmilta.

    Sa.attaisiko metsäkauris olla asialla? Sehän syö jopa kuusentaimia

    Timppa

    Huonot olivat Antonin hirvimaat. Ei kannattaisi elvistellä. Kerrotaan, että aikanaan Kirkkonummella oli tosi paljon hirviä. Lupia eräällä porukalla oli kaikkiaan 38 hirven kaatamiseen. Kun ensimmäinen ajo alkoi, alkoi kaikkialla paukkua vimmatusti. Kun laskettiin saalis, niin kuinka ollakaan saaliiksi saatiin tasan ne 38 hirveä.

    Eikä sen hirven ampumiseen tarvita tietenkään välttämättä tuollaista Antonin armeijaa. Olen joskus ollut yksin ajomiehenä. Joskus meitä on ollut pari kolme. Jos olosuhteet ovat otolliset tietenkin saalista tulee. Meillä on tuollainen 70 hehtaarin mäki, josta joskus on ammuttu 5 hirveä syksyssä. Siinä hirvillä on vain yksi pakosuunta.

    Laajemmassa mitassa tilanne on tietenkin toinen. Hirvet ovat joskus toisessa joskus toisessa mäessä. Ei siinä mikään armeija auta. Tarvitaan hyvävainuisia koiria ja nopsaliikkeisiä koiranohjaajia.

    Timppa

    Sanoisin, että pelkästään eläinsuojelusyistä pitää kyseessä olla järjestetty toiminta. Jo nyt hyvin kurinalaisessa seuruejahdissa syntyy joskus haavakoita, joita siteen voidaan joutua päiväkausikin jahtaamaan. Kuinka kauheasti niitä syntyisikään, jos kaikki näilläkin palstoilla uhoavat päästettäisiin jahtiin. Eipä taitaisi siitä seuraamisestakaan tulla mitään.

    Saattaisi siinä jahdissa kaatua ”traktorikuskejakin” ihan oikeasti.

    Vaikka méidän alueella hirviä on runsaasti, niin koko viikonloppu kului vain ulkoilun merkeissä. Esimerkkejä:
    -Hirviemo vainusi passimiehen, väisti ja painui oikopäätä naapurin puolelle.
    -Toinen oli tosi ovela. Passimies näki, että sillä oli vasa. Seisontahaukulle mennyt ei enää nähnyt vasaa. Emä oli jättänyt sen jonnekin. Seurauksena tietysti kielto ampua tätä yksinäistä lehmää, jota vas oli seurannut. Pari kertaa se kävikin passimiehen luona, mutta meillä on hyvä järjestys ja niin lehmä säilytti henkensä. Lopulta se onnistui vielä vaihtamaan, niin, että koira alkoikin ajaa sonnia. Kaiketi sitten hirvilehmä läksi hakemaan vassansa ja viemään johonkin turvaan. Koira ajoi kaikkiaan 7 tuntia näitä hirviä. Ja siinä oli sen päivän tulos.

    Kyllä todella niin kuin moni hirvimies on todennut, eivät ne kotikoneelta ohjeita antavat tiedä hirvenmetsästyksestä mitään.

    Timppa

    Olen muutamaan kertaan kirjoitellut näillä palstoilla liito-oravasta.

    Todellisuudessa se viihtyy parhaiten valtaväylien ja asutuskeskusten liepeillä. Esin Hesarissa oli taannoin juttua 4-tien Hirvaskankaan liitureista. Kertojana oli Keski-Suomen Ely-keskuksen liituriasiantuntija. Kävimme kerran tutkimassa hänen kanssaan kaikinpuolin ihanteellista liituriympäristöä, jossa joku oli aiemmin väittänyt löytäneensä liiturin papanoita. Eihän sieltä mitään löytynyt. Eikä ole senkään jälkeen löytynyt. Jos siellä oli liituri joskus ollut, niin pedot olivat sen napanneet.

    Tämä kaveri kertoi, että heidän liiturihavainnoissa on selvät keskittymät valtaväylien varsille. Itsestään selvää on, että siellä liitureilla on parhaat mahdollisuudet selviyryä, koska pedot saalistavat kuulo- ja/tai hajuaistin varassa ja niistä on vähän hyötyä meluisilla ja saasteisilla tienvarsialueilla.

    Toinen ihanteellinen elinympäristö on asutusten liepeet siis mökeistä asumalähiöihin. Niitäkin monet pedot karttavat. Jopa Etelä-Espoossa Matinkylästä on liiturihavaintoja. Ei todellakaan mitään metsäseutua.

    SIIS VALTATEIDEN JA ASUMALÄHIÖIDEN RAKENTAMINEN PARANTAA LIITUREIDEN ELINOLOSUHTEITA:
    ERÄS UHKA LIITUREILLE ON LINTUHARRASTAJIEN METSIIN VIEMÄT PÖLLÖNPÖNTÖT; JOIDEN ASUKKAAT TIETENKIN SAALISTAVAT NAAPUREITAAN.

    Timppa

    En kyllä muista muuta kuin sen, että jollain äkeen tyyppisellä tehtiin vakoja. Tulos oli siis varsin vaihteleva. Mistä se johtui on näin jälkikäteen vaikeaa tietää. Aikaan heinettymiselle alttiilla alueilla se ei toiminut kunnolla.

    Timppa

    Jotain tuontyyppistä oli kokeiltu joskus reilu 15 vuotta sitten männyn siemenpuuasennon muokkaamiseen. Tulos ei ollut kuitenkaan kovin hyvä. Taimettuminen oli huonoa. Etenkin rehevimmät kohdat kasvoivat liian nopeasti heinää ja tulos oli kehno.

    Jos aikoo istuttaa taimia, niin sitten kannattanee pitää välivuosi hakkuun ja istutuksen välillä tukkimiehentäiriskin vuoksi

    Timppa

    Luin tuon ”tutkimuksen”. Sen voi tiivistää kahteen lauseeseen:
    -Myyräkannat vaihtelevat.
    -Tutkijat eivät tiedä miksi.

    Timppa

    Onpa ”Mehänpojalla” ”huonosti” asiat.
    Meillä kyllä hirviä löytyy joka viikonloppu. Riittää, kun päästää pari nuorta koiraa johonkin mäkeen, niin useimmiten molemmat jotain sieltä ajavat.

    Saaliiksi olisi saatu miltei kaikki luvalliset aikuiset hirvet, mutta yhteislupapäällikkö rauhoitti suuret sonnit kahdeksi ensimmäiseksi metsästysviikonlopuksi. Kaksi sellaista käveli kuin ilkeyksissään passimiehen ohi.

    Oikeastaan varsinainen asia on se, kuinka taas sieltä ”katsomosta” annetaan metsästysohjeita. Tulkaa mukaan jahtiin, ettei tarvitse vain huudella. Voi käyttää ihan oikeita aseitakin.

    Timppa

    Sama kokemus kuin A:J:lla.

    Meilläkin kielletty maa-aines ja rakennuslakien mukainen toiminta. Aukkoja voi tehdä. Metsäkeskus laati aikoinaan suunnitelman, jossa todettiin tällaiset mahdollisuudet.

    Jos sitten kysessä joku muu suojeluperuste, niin tilanne on toinen. Kannattaa ensiksi ottaa yhteys Ely-keskukseen tilanteen selvittämiseksi. Ainakin meikäläisen kokemuksen perusteella heidän palvelu on nykyään täysin asiallista.

Esillä 10 vastausta, 6,821 - 6,830 (kaikkiaan 6,874)