Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kukin tulee uskollaan autuaaksi. Niinhän sanotaan. Jutusta ei selvinnyt se miten tuotto lasketaan. Otetaanko mukaan myös tasearvon muutokset. Siis puuston lisäykset tai vähennykset. Kuten olen moneen kertaan kirjoittanut, ainakin meillä jaksollisen kasvatuksen metsien kasvu on oleellisesti parempi jatkuvaan verrattuna. Ehkä se tilanne Kärsämäellä ym on toinen.
Jotenkin tuntuu siis, ettei millään kasvatustavalla pääse 6-8 %:n tuottoon nykyisillä metsämaan hinnoilla.muuten kuin
hakkaamalla tasaikäisiä metsiä harvoiksi ja myymällä sitten se tila jonkun muun riesaksi. Olisi toivonut noin viisaalta mieheltä vähän täsmällisempää ilmausta tuosta tuottopuolesta.. Ehkä turhaan epäilen.Oli siinä jutussa se positiivista. Kujalakin totesi, että kuivien maiden tasarakenteiset männiköt ovat hienoja. Muuten, kyllä niissäkin kasvaa mustikoita ja usein jopa paremmin kuin niissä sekametsissä.
Kasvuolosuhteet ovat erilaisia. Meillä päin Päijänteen tienoilla ei ainakaan muutamaan kymmeneen vuoteen ole esiintynyt sellaisia halloja, että ne vaikuttaisivat kuusentaimien kasvuun merkttävästi.
Metsätieteellisessä aikakauskirjassa 1/2000 on Jouni vettenrannan kirjoitus, jonka mukaan mäntyjen ympäröimät kuusentaimet kasvavat paremmin kuin kuusten ympäröimät. Metlan Pieksämäen koealoilla oli 15-vuotiaat pelkän kuusikon taimet 2-metrisiä (mielestäni aika pieniä) kun mäntyjen ympäröimät kuusentaimet vastaavasti 3-metrisiä.
Kun kysessä on havumetsä, niin ravinteiden määrässä maapohjassa ei voine olla eroja. Ero muodostuu siis ravinteiden saatavuudesta taimen käyttöön. Syynä saattaa olla siis se, että mänty hakee ravinteet syvemmältä ja kuusi pinnasta. Pelkässä kuusikossa se alue, josta kuusentaimi saa ravinteensa on siis pienempi, koska naapurin juuret tulevat vastaan. Jos se mänty korvataan lehtipuulla, jonka juuristoa on pinnassa ja joka haihduttaa voimakkaasti, tuntuu itsestäänselvyydeltä, että silloinkin kuusen kasvu kärsii.
Siis vielä kerran. Mielestäni taimiston varhausperkaus koituu kuusentaimen hyväksi nimeenomaan siksi, että se vähentää juuristokilpailua. En uskoa, että peratuista taimista vapautuvalla ravinnemäärällä maapohjassa, johon ravinteita on kerääntynyt vuosituhansia, olisi havaittavaa merkitystä. Reikäperkaus on näin päätellen hölmöä, koska se ei juurikaan vaikuta juuristokilpailuun, koska jätetyt lehtipuuvesat petraavat kasvuaan ja haihduttavat enemmän.
Olisin kyllä samaa mieltä Peten kanssa siitä, että lehtipuuvesakon poistamisen erittäin merkittävä vaikutus on haihdunnan väheneminen. Siis etenkin karuilla mailla männyt saavat enemmän vettä ja pystyvät siis paremmin hyödyntämään maaperän ravinteita. Varmaan siellä ainakin taimikkovaiheessa on niitä riittävästi.
Lakiehdotus tuntuu aika tulkinnanvaraiselta, kun tiedetään metsien moninaisuus. Jos lakia on tarkoitus valvokin, niin millainen armeija erlaisia viskaaleja hommaan tarvitaan. Kaiketi jossain sekin on selvitetty ja joku saattaa tietää missä.
Sitä ei varmaankaan todella voi tietää, että lisääkö kasvihuoneilmiö kasvullisuutta vai ei, koska ilmasto-olot muuttuvat. Aika oleellinen ongelma on kuitenkin mannejään sulaminen. Varmuudella voi sanoa, että se nostaa merenpintaa. Aika paljon asuu porukkaa alavilla mailla. Mihinkä esim bangdeshiläiset asutettaisiin?
Mitä se pohjoisen napajään sulaminen vaikuttaisi Pohjois-Atlantiin ja Golf-virtaan. Hiipuisiko se virta, jolloin meillä voisi olla tosi kylmää vaikka jossain muulla olot paranisivat? Mistähän päin pitäisi varulta ostaa tontti?
Varovaisuusperiaatetta opetti aikoinaan Havukka-ahon ajattelija. Vapaasti muisteltuna:
”Asiat toteutuvat tai ovat huvikseen toteumatta. Tai sitten ne toteutuvat eri tavalla kuin suunniteltu. Joka nämä oivaltaa, sille maailman sivu on kevyt kulkea.”Ketä uskoa? Katselin Metlan sivulta tuota typpilaskeumaa eteläisessä Suomessa. Niistä kartoista päättelin, että laskeuma on luokkaa 2-4 kg/ha/v. Runsaammat laskeumat kartan mukaan Kaakkois-Suomessa. Kari M. tuolla edellä kirjoitti, että laskeuma olisi luokkaa 10 kg/ha/v. Myös Metlan kokopuukorjuuraportin mukaan laskeumat obat selvästi alle 10 kg/ha/v.
Paljonko esim Keski-Suomen korkeudella tuo typpilaskeuma on? Kuka tietää?
Meillä päin äestys ja sen yhteydessä männyn kylvö on samanhintainren kuin kaivinkonelaikutus.
Hankala on jättää havumetsään runsaammin koivua, koska se on niin nopeakasvuinen. Olen sitä joskus kokeillut, mutta, kun katselee sitten jälkeenjääneitä kuusentaimia, niin kyllä toteaa, että parempi jättää vain minimäärä. Haapaa ei kannata kasvattaa. Raitoja minäkin jätän kimalaisille ruoaksi. Ja pihlajiakin.
Tuon jutun tilastossa oli mm. tietoja typpilaskeumasta. Sitä näyttää olevan aika paljon. Mielestäni sen havaitsee puhtaissa vanhoissa männiköissä, jotka tuntuvat mustikanvarvuista päätellen muuttuvan rehevämmiksi. Siis ilman mitään lehtipuusekoitusta. Tietysti sitten varjopuolena on, että heinettyminen lisääntyy, mikä haittaa männyn siemenestä uudistamista.
Gla:lle
En epäile, etteikö sitä lehtipuuta löydy, kun lasketaan kaikki Suomen metsät. Tilanne lienee kuitenkin sellainen, että hyvin hoidetuista metsistä lehtipuu poistetetaan pääsääntöisesti jo perkausvaiheessa. Vastaavasti on sitten niitä pusikkoja, joissa ei juuri muuta kasvakaan. Esimerkiksi meikäläisen ”paimentamissa metsissä lehtipuun osuus on vuodesta 1967 pienentynyt 35 %:sta 7 %:iin ja määrä 30 m3/ha:sta 10 m3/ha:iin. Vastaavasti kuusen osuus on kasvanut 6 %:sta 15 %:iin ja määrä 5 m3:stä 22 m3:iin. Meillä on mäntyvaltaiset metsät, joissa männyn osuus on kasvanut 59 %:sta 78 %:iin.Luin tuon jutun tilastoja. Niissä esim typpisateen merkitys on suuri. Jutussa oli ravinnetase lakettu vain yhdelle vaihtoehdolle. Mielenkiintoista olisi nähdä laskelmat myös esim 50 ja 80 vuoden kiertoajoille. Itse uskoisin, että pitemmällä kiertoajalla raviinnetalous olisi paremmin tasapainossa.