Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Taitaapi olla aikalailla myöhässä.
Velipoika metsästää Jyväskylän lähellä. Porukalla on maita n. 8000 ha. Ennätys oli aikoinaan 24 hirveä. Tänä vuonna käyttivät 8 luvasta puolet. Viimeinen jahtipäivä oli heillä joulun jälkeen. Lunta oli polveen saakka. Hirvien arveltiin oleilevan n. 5 metrisessä 30 -40 hehtaarin taimikossa, joka oli aika äskettäin perattu. Eivät kyllä saaneet mitään. Oli kohtuullisen haastava paikka niin miesten kuin koirienkin liikkua. Sellaisiin hommiin varmaan otettaisiin mukaan lisääkin innokkaita koirankasvattajia.Arvelivat, että jäävä kanta oli 4-6 hirveä koko alueella.
Tosiaan tilanne on laajoilla alueilla samantyylinen. Meikäläisen jahtimailla kylläkin riittää hirviä. Kuten aikoinani lähettämistäni kuvista näkyy, niin kyllä männyt meillä kasvavat. Paljon on hirvistä paistin lisäksi meille iloa siinä mielessä, että ne syövät vattupuskia ja vesakoita, mikä merkittävästi edistää metsänkasvua.
Ainakin osa porukasta yrittää pakittaa sadan vuoden takaisiin aikoihin muuttamalla metsälakia tavalla, joka ei ota huomioon tulevaisuuden tarpeita, kuten mahdollisuutta saada metsästä monipuolisesti uusiintuvaa energiaa. Ja ilmeisestikin yrittämällä tehdä lain, joka sopii myös huonosti biologian asettamiin reunaehtoihin.
Samaa pakittamista on myös se, että käytännössä ajetaan alas MHY-organisaatiot ilman, että olisi mitään varmuutta siitä, kuinka suuri osa metsänomistajista tulevaisuudessa saa tarvitsemansa tiedot ja palvelut.
Tai on alettu uudelleen laatia pakkolunastuksen sallivaa maastoliikennelakia, jota ei uskallettu säätää juuri ennen vaaleja.
Nämäkin esimerkit osoittavat, että pieni räyhäkäs sakki saattaa voittaa suuren hiljaisen enemmistön. Vrt esim natsien valtaannnousu 80 vuotta sitten.
En siis usko, että metsäalalle olisi odotettavissa sellaisia päätöksiä, jotka veisivät enempää metsäalaakaan kuin Suomeakaan eteenpäin. Suunta näyttää olevan siis taakse päin.
Se minua näissä hirvituhokeskusteluissa jaksaa aina ihmetyttää, että niistä tuhoista syytetään metsästäjiä. Kertokaa vaikka yksi esimerkki siitä, että metsästäjä olisi laskenut luontoon hirven. Sikäli, kun minä ymmärrän, niin hirvet pitävät itse lisääntymisestään huolen ja, jos oma kanta vähenee, niin itärajan takaa tulee uutta tilalle.
Hirvikannan vähentämisestä kyllä metsästäjät huolehtivat. Lähtekää valittajat niihin porukoihin hoitamaan asioita.
Täsmentävä kysymys. Mikä on hirvituho? Onko se esim, kun 5000 taimesta on syöty 500? Aloittaja näyttäisi väittävän, että taimikko on tuhoutunut, vaikka siellä hirvi olisi tehnyt harvennustyötä, joka metsänomistajan olisi pitänyt tehdä. Pitää ensin määritellä käsitteet.
Jos taimikko pidetään mahdollisimman elinvoimaisena, niin tosiaan ne hirvet siirtyvät vanhoihin metsiin, joiden heikkokuntoisissa taimissa on vähemmän haitta-aineita. Sitten on varttuneempien taimien alaoksat, jotka myös lienevät helpommin sulavia. Tietysti sitten on puronvarsia ym. Mustikan varvut on myös tärkeä ravintolähde. Katajiakin ne syövät.
Siis kyllä hirville ruokaa löytyy. Ei välttämättä tarvitse mennä naapurin hoitamattomaan taimikkoon. Toki niinkin käy.
Olen perannut aika paljon sekametsäkuvioita. Kun aktiivisesti yritetään saada kuusi/mäntysekametsiä, niin olen olen tullut siihen näkemykseen, että varsinkin niistä on lehtipuun vesakko poistettava etuajassa.
Edelleen samaa mieltä. Jos se ajokoira olisi löytänyt jäniksen, niin se jämtti olisi liittynyt seuraan ja siis oppinut pahoille tavoille. Ehkä olikin tarkoitus saada se ajokoirakin opetettua hirvikoiraksi?
Haulikko oli vain tekosyynä. Sattui tällä kertaa tarpeeseen.
Kyllähän niiden kavereiden tarkoitus ilmeisestikin oli harjoittaa sitä jämttiä hirven haukkuun. Mistä niin päättelen. Ei niin toheloa hirvikoiran omistajaa voi olla, että ottaisi koiraansa jänisjahtiin mukaan. Koira saattaa nimittäin ymmärtää ensi syksynäkin asian samalla tavoin ja alkaakin ajaa jussia, ei hirveä.
Huono tuuri, että sattuivat karhun pesälle, ei hirven jäjille.
Tutkija Pullinen taitaa olla dementikko, kun sannoo, että kolmeenkymmeneen vuoteen vain kaksi tapausta.Minäkin tiedän kolme tapausta, jossa karhu on käynyt täysin sivullisen kimppuun:
Itä-Suomessa lenkillä ollut metsätyönjohtaja pakeni puuhun.
Sitten se tapaus kaiketi josaskin Etelä-Karjalassa, jossa karhu surmasi lenkkeilijän.
Keski-Suomessa Hankasalmella karhu hyökkäsi lenkillä olleen naisen kimppuun. Tämä huusi niin kovaa, että pentu pelästyi ja emä lopetti raatelun ja läksi pennun perään.
Sitten vielä muutama tapaus, kun karhu on hyökännyt metsällä olleen kimppuun.
Ne tieyksiköt perustuvat tarkkoihin periaatteisiin. Siis kesämökille oma, metsähehtaareille oma yksikkömääränsä jne. Siis tiekunnan toimitsijalta saa tarkan erittelyn. Sitten, jos ei ole virallista tiekuntaa, niin silloin voinee käyttää omaa harkintaa em periaattein.
Eikös se hirvipaistikin ole biotaloutta? Hain juuri pakastimesta paistin. Nam nam.. Ei tarvitse rahdata lihaa Brasiliasta…