Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 6,761 - 6,770 (kaikkiaan 6,876)
  • Timppa

    Se minua näissä hirvituhokeskusteluissa jaksaa aina ihmetyttää, että niistä tuhoista syytetään metsästäjiä. Kertokaa vaikka yksi esimerkki siitä, että metsästäjä olisi laskenut luontoon hirven. Sikäli, kun minä ymmärrän, niin hirvet pitävät itse lisääntymisestään huolen ja, jos oma kanta vähenee, niin itärajan takaa tulee uutta tilalle.

    Hirvikannan vähentämisestä kyllä metsästäjät huolehtivat. Lähtekää valittajat niihin porukoihin hoitamaan asioita.

    Timppa

    Täsmentävä kysymys. Mikä on hirvituho? Onko se esim, kun 5000 taimesta on syöty 500? Aloittaja näyttäisi väittävän, että taimikko on tuhoutunut, vaikka siellä hirvi olisi tehnyt harvennustyötä, joka metsänomistajan olisi pitänyt tehdä. Pitää ensin määritellä käsitteet.

    Timppa

    Jos taimikko pidetään mahdollisimman elinvoimaisena, niin tosiaan ne hirvet siirtyvät vanhoihin metsiin, joiden heikkokuntoisissa taimissa on vähemmän haitta-aineita. Sitten on varttuneempien taimien alaoksat, jotka myös lienevät helpommin sulavia. Tietysti sitten on puronvarsia ym. Mustikan varvut on myös tärkeä ravintolähde. Katajiakin ne syövät.

    Siis kyllä hirville ruokaa löytyy. Ei välttämättä tarvitse mennä naapurin hoitamattomaan taimikkoon. Toki niinkin käy.

    Olen perannut aika paljon sekametsäkuvioita. Kun aktiivisesti yritetään saada kuusi/mäntysekametsiä, niin olen olen tullut siihen näkemykseen, että varsinkin niistä on lehtipuun vesakko poistettava etuajassa.

    Timppa

    Edelleen samaa mieltä. Jos se ajokoira olisi löytänyt jäniksen, niin se jämtti olisi liittynyt seuraan ja siis oppinut pahoille tavoille. Ehkä olikin tarkoitus saada se ajokoirakin opetettua hirvikoiraksi?

    Haulikko oli vain tekosyynä. Sattui tällä kertaa tarpeeseen.

    Timppa

    Kyllähän niiden kavereiden tarkoitus ilmeisestikin oli harjoittaa sitä jämttiä hirven haukkuun. Mistä niin päättelen. Ei niin toheloa hirvikoiran omistajaa voi olla, että ottaisi koiraansa jänisjahtiin mukaan. Koira saattaa nimittäin ymmärtää ensi syksynäkin asian samalla tavoin ja alkaakin ajaa jussia, ei hirveä.

    Huono tuuri, että sattuivat karhun pesälle, ei hirven jäjille.

    Timppa

    Tutkija Pullinen taitaa olla dementikko, kun sannoo, että kolmeenkymmeneen vuoteen vain kaksi tapausta.Minäkin tiedän kolme tapausta, jossa karhu on käynyt täysin sivullisen kimppuun:

    Itä-Suomessa lenkillä ollut metsätyönjohtaja pakeni puuhun.

    Sitten se tapaus kaiketi josaskin Etelä-Karjalassa, jossa karhu surmasi lenkkeilijän.

    Keski-Suomessa Hankasalmella karhu hyökkäsi lenkillä olleen naisen kimppuun. Tämä huusi niin kovaa, että pentu pelästyi ja emä lopetti raatelun ja läksi pennun perään.

    Sitten vielä muutama tapaus, kun karhu on hyökännyt metsällä olleen kimppuun.

    Timppa

    Ne tieyksiköt perustuvat tarkkoihin periaatteisiin. Siis kesämökille oma, metsähehtaareille oma yksikkömääränsä jne. Siis tiekunnan toimitsijalta saa tarkan erittelyn. Sitten, jos ei ole virallista tiekuntaa, niin silloin voinee käyttää omaa harkintaa em periaattein.

    Timppa

    Eikös se hirvipaistikin ole biotaloutta? Hain juuri pakastimesta paistin. Nam nam.. Ei tarvitse rahdata lihaa Brasiliasta…

    Timppa

    Anttoni ei taida ymmärtää kovin paljon hirvien ja susien suhteesta. Jos sudet todella runsastuisivat, niin se johtaisi uudelleen suurten hirvilaumojen syntyyn, kuen tilanne on aikoinaan ollut. Aikoinaan hirvet vaelsivat talveksi seuduille, jolla oli enemmän metsäpalojen jälkeen syntynyttä vesakkoa. Esimerkiksi juuri Suomenselän maisemiin. Siellä hirvien oli myös helpompi käyttää joukkovoimaa.

    Nyt hirvet llöytävät ruokaaansa kaikkialta. Siksi vaeltelu on vähentynyt. Nyt myös haitat ovat suurilla alueilla merkittävästi pienentyneet, koska luontaisesti voi niistä taimikoista aina jonkun poistaa ilman, että suuremmin vaikutetaan metsänkasvuun. Jos oltaisiin vielä niiden suurien laumojen ajassa, niin paikalliset tuhot olisivat aivan eri luokkaa. Niitä laumojako Anttoni kaipaa?

    Toinen asia on hirvien vaellus. Se on tuonut Suomeen ja edelleen tuo idästä hirviä. Niitäkin varten tarvitaan kyllä kivääriä. Metsästys ilman koiran käyttöä olisi suurilla metsäalueilla lähes mahdotonta. Sellainen olisi tilanne, jos sudet yleistyisivät. Siis mentäisiin ojasta allikkoon, kuten yleensäkin erilaisilla tempuilla leikkiville käy.

    Timppa

    Suorittavan portaan kanssa samaa mieltä. Naapurissa metsäyhtiön mailla kasvaa noin 10-metrinen männikkö, joka on aikoinaan perattu vähän liian tiheäksi, ehkä luokkaa 2500-3000 runkoa/ha. Ehkä juuri tarkoituksena silloin oli energiapuun tuttaminen. Ongelma on, että sen kasvu näyttää jumittuneen. Poistaa pitäisi jälkeenjääneitä runkoja. Ne ovat taas pieniä. Kokopuukorjuu taas poistaisi ravinteita. Saa nähdä miten ratkaisevat tilanteen.

    Tilanne ratkeaa, kun energiapuun rehellinen kantohinta nousee lähelle ensiharvennuspuun hintaa. Silloin voidaan ensimmäinen harvennus suorittaa pelkäksi energiaksi. Saantohan paranee, kun kaikki rungot voidaan hakata vaikka 4 cm:n latvaläpimittaan, jolloin ei synny käytännössä latvuksia lainkaan.

    Kuten tuolla edellä olen muutamaan kertaan todennut, niin jk-ssa ei tätä energiavaihtoehtoa ole lainkaan. Kaksi erilaista kasvatusmallia saattaa vaikuttaa haitallisesti myös tuotekehittelyyn, mikä onnistuu sitä paremmin mitä suuremmalle markkinalle tuotteita suunnitellaan.

    Minu kummastuttaa tässä jk-/jaksollinen keskustelussa se, että huomio on siinä, mistä joku metsänomistaja pitää. Toki sekin nähkökulma on tarpeen. Oleellisempi on kuitenkin tarkastella sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat. Se puoli on tutkija- ja virkamiesporukalta tainnut jäädä sivuseikaksi.

Esillä 10 vastausta, 6,761 - 6,770 (kaikkiaan 6,876)