Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Etkös arvoisa tamperelainen väittänyt. että nyt männyt ovat mutkaisia ja koroisia? Et puhunut siitä, että kyse olisi joistakin taimista. Olen tuonne lukijan kuviin lähettänyt muutaman otoksen hirvitihentymäalueen männyntaimikoista. Niissä ei juuri vikoja havaitse. Toki aina joitakin löytyy, muttei sillä ole esim tukkisaantoon merkittävää vaikutusta. Aivan eri luokkaa on kasvatustavan vaikutus puunlaatuun.
En osaa ottaa ottaa kantaa naapurimaan tukkeihin kuin siinä suhteessa, etten usko propakandaan. Voivat olla oikeass tai väärässä. En tiedä. Edelleenkin. Meidänkin metsistä löytyy tyvimutkaisia mäntyjä. Syynä on paljasjuuritaimien huolimaton istutus.
Eivät taida ainakaan suomalaisten mäntytukkien laatuviat johtua hirvistä. Jos tukkipuun ikä on vaikka 80 vuotta, niin viimeistään 60 vuotta sitten olisi hirven pitänyt turmella se. Paljonko oli hirvuä vuonna 1953???
Mäntytukkien suurin laatuongelma on harsintahakkuu eli jatkuva kasvatus. Sehän tuottaa väistämättä lenkoja ja oksaisia puita.
En tietenkään puhu niistä väärille maapohjille istutetuista männyistä, joissa viat johtuivat yleensä istutuksen työvirheistä. Ei hirvistä.
Tosiaan UPM:n osake maksoi esim 5 vuotta sitten 13 euroa. Tänään 8,80.
Ei niitä pankkien neuvojiakaan kyllä kovin hyvin kannata uskoa. Joskus 2000-luvun alussa kävin kuuntelemassa, silloin vielä Meritan, julistusta sijoitusrahastojen autuudesta Helsingissä Finlandia-talolla. HEX-indeksi oli silloin runsaat 10000, nyt runsaat 6000. En kyllä kavereiden mainoksia uskonut.Parhaiten yksityinen pärjäilee, kun ostelee maltillisesti hyvien firmojen osakkeita ja käyttää osingot hyödykseen uusiin investointeihin tai sitten tarpeellisiin menoihin. Ei tarvitse maksaa pankille moninkertaisia kuluja. Kannattaa myös hajauttaa. Jos olisi omistanut vaikka pelkästään Nokiaa ja UPM:ää, niin paljon parempi tulos olisi tullut pitämällä rahoja sukanvarressa.
Inflaatiotahan ei tällä hetkellä pelätä, vai kuinka? On se ollut aika huimaa. Laskeskelin appi-vainaan 1927 ostaman tilan kauppahinnan ilman indeksitarkistuksia. Metsähehtaarin hinnaksi kahden rahamuutoksen jälkeen tuli, sen jälkeen, kun kaupan yhteydessä oli tukit ”parturoitu”, 80 senttiä. Ei niistä metsistä kyllä runsaaseen 30 vuoteen juuri mitään myytykään. Nyt myydään ja saadaan tuloja paljon enemmän esim Tornator hehtaarilta.
Puhuin vähän eri asiasta. Siitä olen kyllä Jeesmiehen kanssa samaa mieltä, ettei sitä saalista kannata valkata. Viime syksynä meillä oli sellainen sääntö, ettei kahteen viikonlopuun saanut ampua suuria sonneja. No pari käveli passimiehen ohi. mutta kuuliaisesti noudatettiin yhteisluvun haltijan ”suositusta”. Uhkailtiin nimittäin jopa, että jos ammutaan vain sonneja, niin saattaa tula lupamääräyksiin sukupuolirajoituksia. Se tekisi homman tosi hankalaksi. Ei tuo säätäminen kuitenkaan jahdin kestoon vaikuttanut, sillä kriittisenä tekijänä oli vasojen määrä. Lopputulos oli tällä kertaa, että kaadettiin aikuisista 5 lehmää ja 1 sonni. Ja 5 vasaa.
Mistä sitten johtuvat nuo 6tukin kärsimykset? Saattaisiko syynä olla aukon koko. Oma ajatteluni lähtee siitä, että parin kolmen hehtaarin aukko on sopiva. Se ei hirviä vielä tunnu houkuttelevan pitemmäksi aikaa. Tietysti tilanne voi olla niinkin, että kyseessä on tienoon ainoa aukko. Onko lehtipuun vesat perattu pois? Mielenkiintoista olisi tutkia, mitkä asiat lopulta ratkaisevat tilanteen. Meillä on lukuisia aukkoja, joissa tilanne on kutakuinkin sama. Siis pieniä paikoittaisia tuhoja, jotka eivät vielä vaikuta metsätalouteen.
Yleensä käy päinvastoin kuin uskotaan. Siis nykyisestä lupakäytännöstä luopuminen johtaisi ainakin seuraaviin riskeihin:
-metsätysonnettomuudet lisääntyisivät hurjasti, kun ei olisi yhteisiä sääntöjä ja kontrollia.
-tietysti tulisi erittäin paljon haavakkoja, jotka kituisivat ja kuolisivat jonnekin metsiin, kun ampujalla ei tietenkään olisi porukan sisästä kontrollia eikä kunnon jälkikoiraa. Toivottavasti eivät kiihkeimmätkään hirvien vihaajat toiva moista kohtaloa eläimelle, jota esi-isämme ovat jopa palvoneet.
-tietysti se hirvikantakin kasvaisi. Olisi ”kermankuorijoita”, jotka ampuisivat omat hirvensä. Se merkitsisi hirvimaiden pirstoontumista ja jahdin totaalista vaikeutumista. Minunkin tarvitsisi vain tarkkuuttaa kivääri 200 metrille, niin voisin ampua pihalta joka syksy pari hirveä. Toisellakin meidän porukan kaverilla on sama tilanne. Jos ne meidän maat olisivat sopivasti sijoittuneet, niin, sitten olisikin muiden aika turhauttavaa yrittää metsästää.Tapasin pari vuotta sitten espoolaisen kaverin, joka kävi hirvimetsällä Tervolassa, siis Rovaniemen eteläpuolella. Hän väitti, että talveksi sinne vaeltaa Simon hirvet. Mikä lienee totuus? Siellä on joka tapauksessa runsaasti nuoria tiheitä metsiä, joista hirven metsästys on tosi vaativaa puuhaa. Välillä on jokia, joiden yli hirvet menevät, mutta mies eikä koirakaan pääse. Porukka on jakautunut yksiköiksi, joissa on koira, sen ohjaaja, yksi passimies ja sitten autokuski. Hirvien siirtymiset ajossa ovat yleensä luokkaa 20 km.
Suosittelen tuollaista jahtia näille valittelijoille, joiden mielestä hirvimiehet eivät tee mitään muuta kuin paistavat makkaraa ja leikkivät metsänomistajien kustannuksella. Selvyyden vuoksi kyllä totean, että meikäläisen porukan mailla metsästys on hyvän tiestön ja vuosikymmenien aikana pystytettyjen metsästystornien ansiosta helppoa. Voi silti mennä muutama viikonloppu ilman saalista vaikka hirviä on runsaasti.
En kyllä usko, että mahdollinen siirtyminen pohjoiseen johtuu lämmöstä. Kyse on epäilemättä ruokatilanteesta, joka riippuu taas aiemmin hakattujen aukkojen tilanteesta.
En ole tosiaankaan näihin hirvimaihin sijoittanut omaa rahaa. Jonkun osuuden ovat esi-isät vallanneet lappalaisilta. Tarvittiin vain vene jä keihäs. Sitten on sekä isä- että appivainaan hankkimia metsiä.
Ei kuitenkaan sillä ole merkitystä, miten niitä metsiä on tullut. En siis todellakaan suuren hirvikannan alueellakaan voi nähdä, että hirvistä kokonaisuudessaan olisi sellaista haittaa, että aina kannattaa valittaa. Esimerkiksi niiden suorittamat vatukkojen ym perkaukset, kuten edellä totesin, kyllä kattavat vahingot. Pitää laskea aina kaikki vaikutukset yhteen.