Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tosiaan UPM:n osake maksoi esim 5 vuotta sitten 13 euroa. Tänään 8,80.
Ei niitä pankkien neuvojiakaan kyllä kovin hyvin kannata uskoa. Joskus 2000-luvun alussa kävin kuuntelemassa, silloin vielä Meritan, julistusta sijoitusrahastojen autuudesta Helsingissä Finlandia-talolla. HEX-indeksi oli silloin runsaat 10000, nyt runsaat 6000. En kyllä kavereiden mainoksia uskonut.Parhaiten yksityinen pärjäilee, kun ostelee maltillisesti hyvien firmojen osakkeita ja käyttää osingot hyödykseen uusiin investointeihin tai sitten tarpeellisiin menoihin. Ei tarvitse maksaa pankille moninkertaisia kuluja. Kannattaa myös hajauttaa. Jos olisi omistanut vaikka pelkästään Nokiaa ja UPM:ää, niin paljon parempi tulos olisi tullut pitämällä rahoja sukanvarressa.
Inflaatiotahan ei tällä hetkellä pelätä, vai kuinka? On se ollut aika huimaa. Laskeskelin appi-vainaan 1927 ostaman tilan kauppahinnan ilman indeksitarkistuksia. Metsähehtaarin hinnaksi kahden rahamuutoksen jälkeen tuli, sen jälkeen, kun kaupan yhteydessä oli tukit ”parturoitu”, 80 senttiä. Ei niistä metsistä kyllä runsaaseen 30 vuoteen juuri mitään myytykään. Nyt myydään ja saadaan tuloja paljon enemmän esim Tornator hehtaarilta.
Puhuin vähän eri asiasta. Siitä olen kyllä Jeesmiehen kanssa samaa mieltä, ettei sitä saalista kannata valkata. Viime syksynä meillä oli sellainen sääntö, ettei kahteen viikonlopuun saanut ampua suuria sonneja. No pari käveli passimiehen ohi. mutta kuuliaisesti noudatettiin yhteisluvun haltijan ”suositusta”. Uhkailtiin nimittäin jopa, että jos ammutaan vain sonneja, niin saattaa tula lupamääräyksiin sukupuolirajoituksia. Se tekisi homman tosi hankalaksi. Ei tuo säätäminen kuitenkaan jahdin kestoon vaikuttanut, sillä kriittisenä tekijänä oli vasojen määrä. Lopputulos oli tällä kertaa, että kaadettiin aikuisista 5 lehmää ja 1 sonni. Ja 5 vasaa.
Mistä sitten johtuvat nuo 6tukin kärsimykset? Saattaisiko syynä olla aukon koko. Oma ajatteluni lähtee siitä, että parin kolmen hehtaarin aukko on sopiva. Se ei hirviä vielä tunnu houkuttelevan pitemmäksi aikaa. Tietysti tilanne voi olla niinkin, että kyseessä on tienoon ainoa aukko. Onko lehtipuun vesat perattu pois? Mielenkiintoista olisi tutkia, mitkä asiat lopulta ratkaisevat tilanteen. Meillä on lukuisia aukkoja, joissa tilanne on kutakuinkin sama. Siis pieniä paikoittaisia tuhoja, jotka eivät vielä vaikuta metsätalouteen.
Yleensä käy päinvastoin kuin uskotaan. Siis nykyisestä lupakäytännöstä luopuminen johtaisi ainakin seuraaviin riskeihin:
-metsätysonnettomuudet lisääntyisivät hurjasti, kun ei olisi yhteisiä sääntöjä ja kontrollia.
-tietysti tulisi erittäin paljon haavakkoja, jotka kituisivat ja kuolisivat jonnekin metsiin, kun ampujalla ei tietenkään olisi porukan sisästä kontrollia eikä kunnon jälkikoiraa. Toivottavasti eivät kiihkeimmätkään hirvien vihaajat toiva moista kohtaloa eläimelle, jota esi-isämme ovat jopa palvoneet.
-tietysti se hirvikantakin kasvaisi. Olisi ”kermankuorijoita”, jotka ampuisivat omat hirvensä. Se merkitsisi hirvimaiden pirstoontumista ja jahdin totaalista vaikeutumista. Minunkin tarvitsisi vain tarkkuuttaa kivääri 200 metrille, niin voisin ampua pihalta joka syksy pari hirveä. Toisellakin meidän porukan kaverilla on sama tilanne. Jos ne meidän maat olisivat sopivasti sijoittuneet, niin, sitten olisikin muiden aika turhauttavaa yrittää metsästää.Tapasin pari vuotta sitten espoolaisen kaverin, joka kävi hirvimetsällä Tervolassa, siis Rovaniemen eteläpuolella. Hän väitti, että talveksi sinne vaeltaa Simon hirvet. Mikä lienee totuus? Siellä on joka tapauksessa runsaasti nuoria tiheitä metsiä, joista hirven metsästys on tosi vaativaa puuhaa. Välillä on jokia, joiden yli hirvet menevät, mutta mies eikä koirakaan pääse. Porukka on jakautunut yksiköiksi, joissa on koira, sen ohjaaja, yksi passimies ja sitten autokuski. Hirvien siirtymiset ajossa ovat yleensä luokkaa 20 km.
Suosittelen tuollaista jahtia näille valittelijoille, joiden mielestä hirvimiehet eivät tee mitään muuta kuin paistavat makkaraa ja leikkivät metsänomistajien kustannuksella. Selvyyden vuoksi kyllä totean, että meikäläisen porukan mailla metsästys on hyvän tiestön ja vuosikymmenien aikana pystytettyjen metsästystornien ansiosta helppoa. Voi silti mennä muutama viikonloppu ilman saalista vaikka hirviä on runsaasti.
En kyllä usko, että mahdollinen siirtyminen pohjoiseen johtuu lämmöstä. Kyse on epäilemättä ruokatilanteesta, joka riippuu taas aiemmin hakattujen aukkojen tilanteesta.
En ole tosiaankaan näihin hirvimaihin sijoittanut omaa rahaa. Jonkun osuuden ovat esi-isät vallanneet lappalaisilta. Tarvittiin vain vene jä keihäs. Sitten on sekä isä- että appivainaan hankkimia metsiä.
Ei kuitenkaan sillä ole merkitystä, miten niitä metsiä on tullut. En siis todellakaan suuren hirvikannan alueellakaan voi nähdä, että hirvistä kokonaisuudessaan olisi sellaista haittaa, että aina kannattaa valittaa. Esimerkiksi niiden suorittamat vatukkojen ym perkaukset, kuten edellä totesin, kyllä kattavat vahingot. Pitää laskea aina kaikki vaikutukset yhteen.
Taitaapi olla aikalailla myöhässä.
Velipoika metsästää Jyväskylän lähellä. Porukalla on maita n. 8000 ha. Ennätys oli aikoinaan 24 hirveä. Tänä vuonna käyttivät 8 luvasta puolet. Viimeinen jahtipäivä oli heillä joulun jälkeen. Lunta oli polveen saakka. Hirvien arveltiin oleilevan n. 5 metrisessä 30 -40 hehtaarin taimikossa, joka oli aika äskettäin perattu. Eivät kyllä saaneet mitään. Oli kohtuullisen haastava paikka niin miesten kuin koirienkin liikkua. Sellaisiin hommiin varmaan otettaisiin mukaan lisääkin innokkaita koirankasvattajia.Arvelivat, että jäävä kanta oli 4-6 hirveä koko alueella.
Tosiaan tilanne on laajoilla alueilla samantyylinen. Meikäläisen jahtimailla kylläkin riittää hirviä. Kuten aikoinani lähettämistäni kuvista näkyy, niin kyllä männyt meillä kasvavat. Paljon on hirvistä paistin lisäksi meille iloa siinä mielessä, että ne syövät vattupuskia ja vesakoita, mikä merkittävästi edistää metsänkasvua.
Ainakin osa porukasta yrittää pakittaa sadan vuoden takaisiin aikoihin muuttamalla metsälakia tavalla, joka ei ota huomioon tulevaisuuden tarpeita, kuten mahdollisuutta saada metsästä monipuolisesti uusiintuvaa energiaa. Ja ilmeisestikin yrittämällä tehdä lain, joka sopii myös huonosti biologian asettamiin reunaehtoihin.
Samaa pakittamista on myös se, että käytännössä ajetaan alas MHY-organisaatiot ilman, että olisi mitään varmuutta siitä, kuinka suuri osa metsänomistajista tulevaisuudessa saa tarvitsemansa tiedot ja palvelut.
Tai on alettu uudelleen laatia pakkolunastuksen sallivaa maastoliikennelakia, jota ei uskallettu säätää juuri ennen vaaleja.
Nämäkin esimerkit osoittavat, että pieni räyhäkäs sakki saattaa voittaa suuren hiljaisen enemmistön. Vrt esim natsien valtaannnousu 80 vuotta sitten.
En siis usko, että metsäalalle olisi odotettavissa sellaisia päätöksiä, jotka veisivät enempää metsäalaakaan kuin Suomeakaan eteenpäin. Suunta näyttää olevan siis taakse päin.