Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 6,731 - 6,740 (kaikkiaan 6,888)
  • Timppa

    Siinä olen kyllä Tamperelaisen kanssa samaa meltä, että siellä valtionhallinnossa on turhaa väkeä metsäalalla. Esimerkiksi Kemeran tarkastajia, jotka käyvät niitä kantoja laskemassa.

    Toki hinnanlasku auttaa puunostajaa. Oleellista on kuitenkin varmuus sen tukin saannista. Silloin uskaltaa investoida ja lisätä tuotantoa. Runsas tatrjonta tuo myös muita etuja. Ei vällttämättä tarvitse haalia puita kovin pitkien ajomatkojen päästä. Ja sitten laatukysymys. Nyt maksetaan tukista kuin tukista lähes samaa hintaa. Jos tarjontaa olisi runsaasti, kilpailtaisiin edelleen laatutukeista. Vataavasti huonolaatuisesta maksettaisiin selvästi nykyistä vähemmän. Silloin pärjättäisiin paremmin huonopilaatuisen puutavaran markkinoilla.

    Kyllä asiat Suomessa on hoidettu todella huonosti, kun vertaa esimerkiksi Saksaan, jolloin eroa ei voi selittää valuuttakursseilla. Tai tietysti siten, että velä ei kustannusajattelussa ole päästy eroon siitä, että devalvaatiot hoitavat. Tietysti tämä koskee niin palkansajapuolta kuin firmojen johtajiakin.

    Timppa

    Ei niissä hallitusneuvotteluissa taidettu sopia MHY-jäsenmaksusta. Sen poistamisen varjolla voidaan halutessa perustella sitä kiinteistöveroa. Minusta olisi viisainta säästää poistamalla Kemera-tuet, jotka, kuten tiedetään, monesti vain johtavat huonoon taimikonhoitoon. En usko kyllä, että näin kävisi. MHY-jäsenmaksun säilyttäminen olisi luonnollisestikin koko matsämomistajakunnan kannalta järkevä toimenpide, jos sitä verrataan kiinteistöveroon. Elinvoimaiset MHY:t omalta osaltaan edesauttaisivat puun tuloa markkinoille. Siksi Kujalan Brysselin-kortti taitaa olla todellinen karhunpalvelus metsänomistajille ja jopa metsäteollisuudellekin.

    Toisessa ketjussa kuvaamani sahatavaratuotannon muutos, on teollisuudelle sellainen valttikortti, että nykytilanteessa hallitus todella joutuu tekemään jonkun maksun, jolla yritetään saada pysyvää eloa markkinoihin,. Kuinka hyvin se sitten tehoaa, jää nähtäväksi.

    Timppa

    Netistä löytyy Suomen Sahojen tilasto sahatavaran tuotannosta vuodesta 2000 lähtien. Silloin Rutsi oli suurin n. 16 miljoonaa m3, Saksa seuraava n. 15 miljoonaa m3 ja Suomi n. 13,5 miljoonaa m3. Mitä on siteen tapahtunut? Arvatkaapa?
    Saksan tuotanto on kasvanut 22 miljoonaan, Ruotsinkin vähän ja suomen pudonnut alle 10 miljoonaan.

    Siis se, joka väittää, ettei markkinoita olisi ollut, ei tiedä tai valehtelee.

    Timppa

    Tarkoitin tietysti sitä Metsägruppia. Mihinkähän ne ruotsalaiset sen tavaransa saavat myytyä? Saksaasakin sahataan paljon. Jotenkin tulee sellainen tunne, että näiden pörssiyhtiöiden johtajat eivät todella ole kiinnostuneet tällaisesta yhtiöiden kannalta vähän hankalasta bisneksestä, kun ilman sitäkin pärjää.

    Mahdollisuuksia olisisi. Eihän Keitelekään ole huonoinakaan vuosina tehnyt tappiota tai lomauttanut väkeään. Puutetta on siis yrittämisestä ja tyypeistä, jotka olisivat valmiit näkemään vaivaa.

    Timppa

    Keitelettäkin on autettu tukkipulan pienentämisessä. Ihmeen kaukaa se tukkeja osteleekin. Mutta ei yksi Keitele vielä kesää tee. Jos siis sahatavaran tuotanto nostettaisiin 10 vuoden takaiselle tasolle, niin tarvittaisiin tukkeja 8 miljoonaa mottia lisää. Siis kahdeksan Keiteleen tarvitsema määrä. Sehän pitäisi olla minimitavoite.

    Eräs ongelma on massateollisuuden alasajo, joka on vähentänyt kuidun tarvetta ja laskenut kuidun hintaa. Se tietysti näkyy myös sahureiden kukkarossa. Vaikka siis valmiin tavaran ja tukin hinta säilyisivät ennallaan, niin tulos heikkenisi, koska sahuri saa sivutuotteista vähemmän kuin ennen.

    Jollain tavalla on ymmärrettävää esimerkiksi sahureiden haikailema metsänomistusmaksu, jonka saisi vähentää verosta. Tietysti vastapainoksi pitäisi edellyttää sitoutumista merkittävään tuotantokapasiteetin lisäykseen. Muutenhan mentäisiin ojasta allikkoon. Puun osto ei lisääntyisi. Ainoastaan kantohinnat putoaisivat.

    Timppa

    Auttako tukin hinnan nosto tai lasku nykytilanteeseen? Mielestäni suurin ongelma on useiden sahojen alasajo. Kun ei ole raamia, jonka läpi ajetaan, niin ei silloin tarvita tukkejakaan.

    Esim UPM on sulkenut monia integraattien ulkopuolisia sahojaan. Maallikkona ajattelee, että näin on saatu syntymään suuria kuljetuskustannuksia. Esimerkiksi Jyväskylän läheltä tukkeja rahdataan milloin Lappeenrantaan, milloin Poriin. Joskus kilpailijalle Vilppulaan. Kun kuljetuskustannukset väistämättä ovat siis suuret, niin voi helposti osoittaa ”epämieluisan” toiminnan huonosti kannattavaksi.

    Tietysti sitten myös myyjäpuolellakin on vastuunsa. MTK on ainakin aikoinaan pyrkinyt saamaan itselleen/MHY:ille myyntimonopolin. Sellaiseen ei kukaan järkevä firman johtaja voi alistua. Siksi on helpompi äänestää sulkemalla sahoja ja suuntaamalla toimintaa miellyttävimpiin olosuhteisiin.

    Tarttis kuitenkin tehdä jotain. Yksityisillä pääomat ovat niin rajalliset, ettei siltäkään suunnalta voi ihmeitä odottaa. Miten on Jesse. Eikö tämä metsänomistajien omistama yhdistys voisi räväyttää ja tehdä jotain radikaalia metsänomistajien hyväksi. Siis esimerkiksi lisäämällä pari miljoonaa kuutiota sahausta.

    Timppa

    Ei sitä lihaa raaski myydä. On se metsästys sen verran isotöistä ja lihan kilohinta pieni suhteessa laatuun

    Meidän Riistanhoitoyhdistyksellä on käytäntö, että joku porukka vuorollaan ampuu hirven, markkinoi sen ja lahjoittaa rahat paikalliselle veteraaniyhdistykselle. Meidän porukan vuoro oli viine syksynä. Esitin, että ostetaan se itse. Puolet porukasta halusi osille. Punnittiin ja tilitettiin normaalin kilohinnan mukaan sitten rahat veteraaneille.

    Näin toimii markkinatalous. Toki niinkin oli, että useilla porukoilla Keski-Suomessa oli niin vähän ammuttavaa, että pari pakastinta jäi tyhjiksi.

    Timppa

    Ihme kaveri tuo Jesse. Joskus valittaa, ettei hirviä metsästetä tarpeeksi. Nyt valittaa, että niitä metsästetään liikaa, kun ihmiset eivät jaksa syödä kaikkea ampumaansa. Oletko saanut liian vähän paisteja.

    Pitäisikö siis metsästäjien ostaa lisää pakastimia vai lopettaa touhu, että ennättävät syödä vanhat lihat pois? Kumpaa suositat?

    Timppa

    Tuli surullinen olo katsottaessa niitä hirviä. Vasat oli vieroitettu heti pieninä. Toki niin tehdään vasikoillekin. Tuntuisi kyllä siltä, että eivät ne vasat kovin hyvin ilman emää viihtyneet.

    Mitähän ne asukkaat hirvenmaidolla tekivät? Luultavasti korvasivat tavallista maitoa. Lähistöllä ei tainnut olla markettia, josta olisi saanut purkkimaitoa.

    Ihmettelen sitäkin, millä niitä hirviä todella ruokittiin. Siinä tarvitaan mahtava määrä risuja syöttämiseen. Kesällä pitäisi kerätä tuoretta heinää ja lehtiä.

    Luulisi, että saman määrän maitoa saisi parista lehmästä. Toki hirvistä saa lihaa eikä niille tarvitse rakentaa navettaa.

    Mitähän tuolla Venäjällä tästä Villen ohjelmasta ajatellaan? Taitaa antaa lähes aidon kuvan naapurimaasta. Halutaanko sellaista näyttää?

    Timppa

    Koska se myyjä tiesi, että tavara on myyty ja milloin rahaa tulee?

Esillä 10 vastausta, 6,731 - 6,740 (kaikkiaan 6,888)