Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kuulepa Gla. Sinulla oli huono vertaus. Eivät kaikki Suomen tiet ole aina aurattuja ja hiekoitettuja.
Niinkuin taivaalta tulee lunta, niin meillekin hirviä sekä omasta takaa että rajan takaa. Ja kantaa hoidetaan kivääreillä. Nyt on siis suuret alueet jo siinä tilanteessa, että hirvet ovat todella hakusessa.
Taas kerran. Hirvituhot ovat hirvien aiheuttamia. Eivät ihmisten. Sen verran voin antaa periksi, että Suomen hirvikannan ”isä” on ”Isä-Aurinkoinen”, siis Stalin. Hänen aikaansaamat operaatiot Suomen itäosissa saivat aikaan tavattoman otolliset kasvuolot hirville. Siellä ei ollut myöskään metsästäjiä kantaa hillitsemässä, toisin kuin nyky-Suomessa. Sieltä se ylitiheä kanta alkoi purkaantua tänne Suomeen. Mikä olisikaan kanta, jos hirviä ei niin innolla metsästettäisi? Kysyn vaan.
Jatkan vielä. Harmittaa kun niistä vanhoista jk-sekametsistä löytyy aina lenkoja oksattomia tyvitukkejakin, jotka sitten joutuvat kuitupinoon. Ainoa oikea tapa saada kunnon mäntyä on jasvattaa se tiheässä.
Pihkaniskan kasvatukset loppuvat sitten siihen kuusikkovaiheeseen, jolloin männyt, mikäli yleensä pääsevät kasvuun; kasvavat honteloiksi ja lopulta kaatuvat toukkien ruoaksi.
Katsoppas Leevi kuka kasvattaa huippulaatuista mäntyä ja paljon. Olen myös lähettänyt jonkun otoksen lukijan kuviin.
Etkös arvoisa tamperelainen väittänyt. että nyt männyt ovat mutkaisia ja koroisia? Et puhunut siitä, että kyse olisi joistakin taimista. Olen tuonne lukijan kuviin lähettänyt muutaman otoksen hirvitihentymäalueen männyntaimikoista. Niissä ei juuri vikoja havaitse. Toki aina joitakin löytyy, muttei sillä ole esim tukkisaantoon merkittävää vaikutusta. Aivan eri luokkaa on kasvatustavan vaikutus puunlaatuun.
En osaa ottaa ottaa kantaa naapurimaan tukkeihin kuin siinä suhteessa, etten usko propakandaan. Voivat olla oikeass tai väärässä. En tiedä. Edelleenkin. Meidänkin metsistä löytyy tyvimutkaisia mäntyjä. Syynä on paljasjuuritaimien huolimaton istutus.
Eivät taida ainakaan suomalaisten mäntytukkien laatuviat johtua hirvistä. Jos tukkipuun ikä on vaikka 80 vuotta, niin viimeistään 60 vuotta sitten olisi hirven pitänyt turmella se. Paljonko oli hirvuä vuonna 1953???
Mäntytukkien suurin laatuongelma on harsintahakkuu eli jatkuva kasvatus. Sehän tuottaa väistämättä lenkoja ja oksaisia puita.
En tietenkään puhu niistä väärille maapohjille istutetuista männyistä, joissa viat johtuivat yleensä istutuksen työvirheistä. Ei hirvistä.
Tosiaan UPM:n osake maksoi esim 5 vuotta sitten 13 euroa. Tänään 8,80.
Ei niitä pankkien neuvojiakaan kyllä kovin hyvin kannata uskoa. Joskus 2000-luvun alussa kävin kuuntelemassa, silloin vielä Meritan, julistusta sijoitusrahastojen autuudesta Helsingissä Finlandia-talolla. HEX-indeksi oli silloin runsaat 10000, nyt runsaat 6000. En kyllä kavereiden mainoksia uskonut.Parhaiten yksityinen pärjäilee, kun ostelee maltillisesti hyvien firmojen osakkeita ja käyttää osingot hyödykseen uusiin investointeihin tai sitten tarpeellisiin menoihin. Ei tarvitse maksaa pankille moninkertaisia kuluja. Kannattaa myös hajauttaa. Jos olisi omistanut vaikka pelkästään Nokiaa ja UPM:ää, niin paljon parempi tulos olisi tullut pitämällä rahoja sukanvarressa.
Inflaatiotahan ei tällä hetkellä pelätä, vai kuinka? On se ollut aika huimaa. Laskeskelin appi-vainaan 1927 ostaman tilan kauppahinnan ilman indeksitarkistuksia. Metsähehtaarin hinnaksi kahden rahamuutoksen jälkeen tuli, sen jälkeen, kun kaupan yhteydessä oli tukit ”parturoitu”, 80 senttiä. Ei niistä metsistä kyllä runsaaseen 30 vuoteen juuri mitään myytykään. Nyt myydään ja saadaan tuloja paljon enemmän esim Tornator hehtaarilta.
Puhuin vähän eri asiasta. Siitä olen kyllä Jeesmiehen kanssa samaa mieltä, ettei sitä saalista kannata valkata. Viime syksynä meillä oli sellainen sääntö, ettei kahteen viikonlopuun saanut ampua suuria sonneja. No pari käveli passimiehen ohi. mutta kuuliaisesti noudatettiin yhteisluvun haltijan ”suositusta”. Uhkailtiin nimittäin jopa, että jos ammutaan vain sonneja, niin saattaa tula lupamääräyksiin sukupuolirajoituksia. Se tekisi homman tosi hankalaksi. Ei tuo säätäminen kuitenkaan jahdin kestoon vaikuttanut, sillä kriittisenä tekijänä oli vasojen määrä. Lopputulos oli tällä kertaa, että kaadettiin aikuisista 5 lehmää ja 1 sonni. Ja 5 vasaa.