Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tietysti kysymys on siitäkin, kumpi oli ennen, poro vai lantalainen.
Suhteellinen kysymys tuo kuivalihan hinta. Kun kevättalvella menen Lappiin, vien konjakkipullon saamelaiskaverilleni ja saan vastineeksi kuivalihalavan. Siitä saa makua moneen keittoon.
Timppa 8.3.2013, 11:01Olen varma. Sepel näkyi kaulassa hyvin. Matkaa oli n. 15 m.
Timppa 8.3.2013, 10:45Poronhoitolaki määrää paliskuntakohtaisen enimmäismäärän. Asia siis periaatteessa selvä. Ankaria riitoja on sitten siitä, ettei lakia noudateta. Paliskunnalla ei ole oikeutta tappaa toisten poroja, niin olen ymmärtänyt. Käräjiä on käyty sitten pakkokeiniosta mitä liikaporoille tahtäisiin. Niistä on lehdissäkin uutisoitu.
Tämäntyyppiset asiat aiheuttavat sitten kränää paliskunnassa. Olen tuntenut liki 40 vuotta erään , jo nyt eläköityneen, poromiehen. Vaikka kaikista asioista ei voi keskustella, niin selvästi on nähtävissä esimerkiksi sukujen väliset skismat.
Poronhoito oli aikoinaan biologisesti kestävällä tasolla, kun niitä käytettiin vain omistajien pitämiseksi ruoassa ja asuttiin kodassa lauman keskellä Nyt ei enää haluta asua siellä tunturissa. Siksi tietysti tarvitaan nyt suuri osa tuloista infran, siis asuntojen, moottorikelkkojen, mönkijöiden, autojen, teurastamojen ym hankkimiseen ja käyttökuluihin.
Timppa 8.3.2013, 10:22Spontaani. Istuin tässä koneen ääressä ja katselin ulos.
Timppa 8.3.2013, 10:07Tietysti on sekin, että tuotantomäärien mahdollisesti laskiessa, nousisivat jalostusketjun kustannukset tuotettua yksikköä kohtaan kohtuuttomiksi. Se sitten nostaisi sekä kuluttajahintaa että alentaisi tuottajahintaa.
Koko elinkeino saattaa kuihtua, jos ns kriittinen massa pienee liikaa. Tarvitaan erilaisia laitoksia kuten nykyisiä teurastamoja. Samoin koko muu jalostusketju. Näitä ei muutaman poron vuoksi kannata ylläpitää.
Enontekiöllä ne porot taitavat laiduntaa niin kaukana, ettei sinne kannata ruokaa rahdata. Utsjoella etäisyydet tiestöstä ovat yleensä pienemmät, joten talviruokinta on mahdollista.
Juuri eilen keiteltiin poronkuivalihakeittoa. On muuten hyvää. Siitä vaan Lappiin keväällä kuivalihaa ostelemaan,
Kyllä siis elinvoimainen porotalous on avainedellytys Lapin hyvinvoinnille.
Timppa 8.3.2013, 09:17Liikaa on ainakin siinä mielessä, että esim Utjoen tunturit ovat kutakuinkin kaluttu jäkälittömiksi. Talviruoka onkin sitten paljolti tunturiin kuskatun heinän varassa.
Jos noin pärjää, niin sitten määrä on sopiva. Tosin kukaan ei taida tietää sitä määrääkään, mitä tunturissa on.
Poromiehet ainakin Utsjoella ovat varsin riitaista sakkia. Paliskunnan poroisännällä on suuri valta päättää siitä, missä järjetyksessä poroja teurastetaan. Jotkut isännät ovat hoitaneet hommat omaksi ja sukulaistensa eduksi. Siksi isännän paikasta on ollut kovia äänestyksiä. Eikä paliskunnassa olla kovin hyvässä sovussa.
Siis vastaus on, että tilanne riippuu aivan tarkastelukulmasta, biologia vai bisnes.
Timppa 7.3.2013, 09:28Minkälaisia bongauskohteita toivat saavasi tältä palstalta tietoosi Leevi?
Viime sunnuntaiaamuna Luonto-Suomessa, siis radiossa oli hauska juttu ensimmäistä kertaa Suomessa tavatusta kettusirkusta. Sen on punaruskeakylkinen ja vähän normaaleja sirkkuja suurempi ja asuu Pohjois-Amerikassa.
Joku lintuharrastaja huomasi sen Utössä vähän ennen joulua. Sinne tulvi sitten bongareita niin Suomesta kuin esim Belgiasta, Hollannista, Englannista ja Norjasta. Rauhalliseen joulunviettoon asennoituneiden utöläisten ja jouluksi sinne tulleiden elämä meni sekaisin, kun ainakin 1000 bongaria tulvi saarelle.
Lintu lieneen nähdyn ensiksi Virossa. Sen oletetaan joutuneet myrskyn kouriin ja laskeutuneen jollekin laivalle ja tulleen sitten kansimatkustajana tänne Itämerelle. Katselkaapa tarkkaan, jos satutte havaitsemaan. Älkää kuitenkaan sotkeko punakylkirastaaseen.
Timppa 5.3.2013, 20:09Mitenkäs se homma käy, kun EU:n kaavailema energiadirektiivi astuu voimaan. Ja aivan samoin kuin rikkidirektiivissä kävi..
Energiadirektiivissä siis metsät jaetaan energiakuvioihin ja ainespuukuvioihin. Eikä rajoja saa tietenkään ylittää. Siis energiaa ei saa hakata ainespuumetsästä, eikä tukkia energiapuumetsästä. Tällainen tulevaisuus meitä odottaa. Ainoa, joka on osannut jo edellä varautua on Jesse, jonka metsistä löytyy vaömiiksi energiakohteet.
Jos se EU virallisesti edes esittää näin pöljää hommaa, niin silloin kannatan kansanäänestystä siitä eroamiseksi ja äänestän eroamisen puolesta.
Kannattaisi muuten tarkkaan miettiä uutta metsälakia. Sen vapaudet juuri mahdollistaisivat EU tuovan ajatusmallinsa metsänkäsittelyyn.
Timppa 5.3.2013, 16:36Itseasiassa se varainsiirtovero nousee uudistuotannossa helposti aiempaan verrattuna yli kaksinkertaiseksi, sillä nyt se maksetaan myös asunto-osakkeen velkaosuudesta, joka voi olla esim 50 % myyntihinnasta.
Esimerkki:
Ennen oli velaton hinta 100 000 ja yhtiölaina 50 000. Varainsiirtovero oli 0,016×50 000=800
Nyt varainsiirtovero 0,02×100 000=2 000, siis kaksi- ja puolikertainen.Todellisuudessa se saattaa mennä myyjältä, kuten edellä todettiin.
Timppa 1.3.2013, 17:36Se pahin asia on tuolla Metsähallituksen hommasa on metsäalan opiskelijoiden harjoittelutilanteen huononeminen ja siis ammattitaidon lasku.
Itse olen rakennusinsinööri. Kun 1950-luvulla opiskelin, niin Valtio tarjosi harjoittelupaikkoja. Ei ne aina kovin lähellä Helsinkiä olleet. Yhtenä kesänä olin Pielisjärvellä päin Metsähalltuksen palveluksessa metsäautoteitä suunnittelemasa. Yhden kesän ratatyömaalla Haapavedellä. Pari kesää tiesuunnitteluhommissa Keski-Suomessa.
Kyllä Metsähallituksen/Valtion pitää nytkin omistaan huoli pitää ja antaa riittävästi harjoittelumahdollisuuksia. Ainakin minä työhönottajana arvostaisin kaveria, joka on kierrellyt erilaisilla työmailla eri puolilla. On oppinut sekä ammattiasiaa että sopeutumista erilaisiin olosuhteisiin. Niitä ei opi kesätöissä kaupan kassana tai siivoojana.