Etusivu › Keskustelut › Timppa › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 6,701 - 6,710 (kaikkiaan 6,862)
1 2 3 … 670 671 672 … 685 686 687
  • Timppa 26.2.2013, 16:39

    Ei se mikään museoesine ollut. Vuonna 2010 sen ostin. Putki, jonka sisään laitetaan siemeniä. Alapäässä mekanismi, joka antaa muuraman siemenen, kun painetaan maahan. Vaatii huolellisuutta, koska siementen tulo saattaa jumittua.

    Siinä mielessä kätevä, että saa siemenet haluttuun paikkaan ja vähän peiteltyä niitä.

    Timppa 26.2.2013, 14:13

    Niin me Pete muuten tehdäänkin niillä karummilla MT-pohjilla. Siis äestys+kylvö ja seuraavana vuonna n. 1000 kuusentainta. Äestyskokemukset ovat niin tuoreita, ettei vielä voi täyttä varmuutta antaa.

    Vuonna 2009 jätettiin erääseen länsirinteeseen jonoihin mäntyjä. Kylvin sen laikkuihin kylvökepillä siemenen, joka iti erittäin hyvin. Näillä lumilla poistetaan siemenpuut. Itse kyllä uskon, että varjostuksella/tuulen vähentämisellä saattoi olla vaikutusta hyvään itämiseen. Tai sitten ei.

    Timppa 26.2.2013, 13:08

    AIka kätevä konsti on äestys ja sen yhteydessä männynsiementen kylvö. Ongelmana on, ettei niitä äestäjiä ole paljoa. Kustannuksiltaan systeemi on joskus jopa halvempi kuin laikutus ja taimet. Etuna tietysti ainakin teoriassa runsaampi taimiatuotanto. Jos on heinettyvä paikka, silloin taas riskinä on, että se heinä nitistää kylvöstä syntyneet taimet. Luonnontaimia ei synny joka vuonna ja niillä on sama ongelma.

    Siis asiaan on vaikea antaa varmaa vastausta perehtymättä esimerkiksi tuohon heinettymisasiaan.. Meillä on tuota äestys+kylvöä käytetty pari vuotta. Taimia on syntynyt yleensä runsaasti. On niitä sitten hävinnytkin. Varmuutta kokonaissaldosta ei vielä ole. Ainakin toistaiseksi parhaat tulokset olen saanut kylvämällä laikkuihin käsin kylvökepillä tai haravaan yhdistetyllä annostelijalla, jolloin on voinut samalla hieman peitellä siemeniä. Silloin ne eivät ole niin herkkiä kevään paahteelle.

    Taimien syntyminen siemenistä aurinkoisilla rinteillä on riskialtista. Näemmä auttaa, kun jättää puurivejä, jotka vähän varjostavat ja estävät maan kuivumista. Naapuri teki valtavan aukon tuuliseen rinteeseen. Siemenpuita oli harvassa ja niistäkin valtaosa kaatui. Siinä taimettuminen kuontaisesti lähes epäonnistui. Siis monet tekijät vaikuttavat siihen, kuinka hommassa onnistuu.
    Vastuksena kysymykseen, itse kyllä uskon, että se taimitarhan taimi- tai siemenaines on selvästi parempaa. Kun siis riskinä on sekin, ettei niitä luonnonsiemeniä edes synny.

    Timppa 25.2.2013, 19:26

    Eihän sillä ole väliä vaikka mittaustulos on vähän väärä, koska se on aina samanlainen ja kaikki mittaavat samoin. Sehän tulee otetuksi huomioon sitten valmiin tuotteen saantia laskettaessa.

    Hankalampi olisi esimerkiksi, jos betoniauto ajaisi epämääräisen vajaita kuormia, jolloin joskus muotit jäisivät vajaiksi. Joskus taas jouduttaisiin kippaamaan ylijäämämassa monttuun.

    Timppa 24.2.2013, 12:22

    Siinä olen kyllä Tamperelaisen kanssa samaa meltä, että siellä valtionhallinnossa on turhaa väkeä metsäalalla. Esimerkiksi Kemeran tarkastajia, jotka käyvät niitä kantoja laskemassa.

    Toki hinnanlasku auttaa puunostajaa. Oleellista on kuitenkin varmuus sen tukin saannista. Silloin uskaltaa investoida ja lisätä tuotantoa. Runsas tatrjonta tuo myös muita etuja. Ei vällttämättä tarvitse haalia puita kovin pitkien ajomatkojen päästä. Ja sitten laatukysymys. Nyt maksetaan tukista kuin tukista lähes samaa hintaa. Jos tarjontaa olisi runsaasti, kilpailtaisiin edelleen laatutukeista. Vataavasti huonolaatuisesta maksettaisiin selvästi nykyistä vähemmän. Silloin pärjättäisiin paremmin huonopilaatuisen puutavaran markkinoilla.

    Kyllä asiat Suomessa on hoidettu todella huonosti, kun vertaa esimerkiksi Saksaan, jolloin eroa ei voi selittää valuuttakursseilla. Tai tietysti siten, että velä ei kustannusajattelussa ole päästy eroon siitä, että devalvaatiot hoitavat. Tietysti tämä koskee niin palkansajapuolta kuin firmojen johtajiakin.

    Timppa 24.2.2013, 09:10

    Ei niissä hallitusneuvotteluissa taidettu sopia MHY-jäsenmaksusta. Sen poistamisen varjolla voidaan halutessa perustella sitä kiinteistöveroa. Minusta olisi viisainta säästää poistamalla Kemera-tuet, jotka, kuten tiedetään, monesti vain johtavat huonoon taimikonhoitoon. En usko kyllä, että näin kävisi. MHY-jäsenmaksun säilyttäminen olisi luonnollisestikin koko matsämomistajakunnan kannalta järkevä toimenpide, jos sitä verrataan kiinteistöveroon. Elinvoimaiset MHY:t omalta osaltaan edesauttaisivat puun tuloa markkinoille. Siksi Kujalan Brysselin-kortti taitaa olla todellinen karhunpalvelus metsänomistajille ja jopa metsäteollisuudellekin.

    Toisessa ketjussa kuvaamani sahatavaratuotannon muutos, on teollisuudelle sellainen valttikortti, että nykytilanteessa hallitus todella joutuu tekemään jonkun maksun, jolla yritetään saada pysyvää eloa markkinoihin,. Kuinka hyvin se sitten tehoaa, jää nähtäväksi.

    Timppa 23.2.2013, 08:11

    Netistä löytyy Suomen Sahojen tilasto sahatavaran tuotannosta vuodesta 2000 lähtien. Silloin Rutsi oli suurin n. 16 miljoonaa m3, Saksa seuraava n. 15 miljoonaa m3 ja Suomi n. 13,5 miljoonaa m3. Mitä on siteen tapahtunut? Arvatkaapa?
    Saksan tuotanto on kasvanut 22 miljoonaan, Ruotsinkin vähän ja suomen pudonnut alle 10 miljoonaan.

    Siis se, joka väittää, ettei markkinoita olisi ollut, ei tiedä tai valehtelee.

    Timppa 22.2.2013, 20:00

    Tarkoitin tietysti sitä Metsägruppia. Mihinkähän ne ruotsalaiset sen tavaransa saavat myytyä? Saksaasakin sahataan paljon. Jotenkin tulee sellainen tunne, että näiden pörssiyhtiöiden johtajat eivät todella ole kiinnostuneet tällaisesta yhtiöiden kannalta vähän hankalasta bisneksestä, kun ilman sitäkin pärjää.

    Mahdollisuuksia olisisi. Eihän Keitelekään ole huonoinakaan vuosina tehnyt tappiota tai lomauttanut väkeään. Puutetta on siis yrittämisestä ja tyypeistä, jotka olisivat valmiit näkemään vaivaa.

    Timppa 22.2.2013, 17:19

    Keitelettäkin on autettu tukkipulan pienentämisessä. Ihmeen kaukaa se tukkeja osteleekin. Mutta ei yksi Keitele vielä kesää tee. Jos siis sahatavaran tuotanto nostettaisiin 10 vuoden takaiselle tasolle, niin tarvittaisiin tukkeja 8 miljoonaa mottia lisää. Siis kahdeksan Keiteleen tarvitsema määrä. Sehän pitäisi olla minimitavoite.

    Eräs ongelma on massateollisuuden alasajo, joka on vähentänyt kuidun tarvetta ja laskenut kuidun hintaa. Se tietysti näkyy myös sahureiden kukkarossa. Vaikka siis valmiin tavaran ja tukin hinta säilyisivät ennallaan, niin tulos heikkenisi, koska sahuri saa sivutuotteista vähemmän kuin ennen.

    Jollain tavalla on ymmärrettävää esimerkiksi sahureiden haikailema metsänomistusmaksu, jonka saisi vähentää verosta. Tietysti vastapainoksi pitäisi edellyttää sitoutumista merkittävään tuotantokapasiteetin lisäykseen. Muutenhan mentäisiin ojasta allikkoon. Puun osto ei lisääntyisi. Ainoastaan kantohinnat putoaisivat.

    Timppa 22.2.2013, 15:53

    Auttako tukin hinnan nosto tai lasku nykytilanteeseen? Mielestäni suurin ongelma on useiden sahojen alasajo. Kun ei ole raamia, jonka läpi ajetaan, niin ei silloin tarvita tukkejakaan.

    Esim UPM on sulkenut monia integraattien ulkopuolisia sahojaan. Maallikkona ajattelee, että näin on saatu syntymään suuria kuljetuskustannuksia. Esimerkiksi Jyväskylän läheltä tukkeja rahdataan milloin Lappeenrantaan, milloin Poriin. Joskus kilpailijalle Vilppulaan. Kun kuljetuskustannukset väistämättä ovat siis suuret, niin voi helposti osoittaa ”epämieluisan” toiminnan huonosti kannattavaksi.

    Tietysti sitten myös myyjäpuolellakin on vastuunsa. MTK on ainakin aikoinaan pyrkinyt saamaan itselleen/MHY:ille myyntimonopolin. Sellaiseen ei kukaan järkevä firman johtaja voi alistua. Siksi on helpompi äänestää sulkemalla sahoja ja suuntaamalla toimintaa miellyttävimpiin olosuhteisiin.

    Tarttis kuitenkin tehdä jotain. Yksityisillä pääomat ovat niin rajalliset, ettei siltäkään suunnalta voi ihmeitä odottaa. Miten on Jesse. Eikö tämä metsänomistajien omistama yhdistys voisi räväyttää ja tehdä jotain radikaalia metsänomistajien hyväksi. Siis esimerkiksi lisäämällä pari miljoonaa kuutiota sahausta.

Esillä 10 vastausta, 6,701 - 6,710 (kaikkiaan 6,862)
1 2 3 … 670 671 672 … 685 686 687