Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Liikaa on ainakin siinä mielessä, että esim Utjoen tunturit ovat kutakuinkin kaluttu jäkälittömiksi. Talviruoka onkin sitten paljolti tunturiin kuskatun heinän varassa.
Jos noin pärjää, niin sitten määrä on sopiva. Tosin kukaan ei taida tietää sitä määrääkään, mitä tunturissa on.
Poromiehet ainakin Utsjoella ovat varsin riitaista sakkia. Paliskunnan poroisännällä on suuri valta päättää siitä, missä järjetyksessä poroja teurastetaan. Jotkut isännät ovat hoitaneet hommat omaksi ja sukulaistensa eduksi. Siksi isännän paikasta on ollut kovia äänestyksiä. Eikä paliskunnassa olla kovin hyvässä sovussa.
Siis vastaus on, että tilanne riippuu aivan tarkastelukulmasta, biologia vai bisnes.
Minkälaisia bongauskohteita toivat saavasi tältä palstalta tietoosi Leevi?
Viime sunnuntaiaamuna Luonto-Suomessa, siis radiossa oli hauska juttu ensimmäistä kertaa Suomessa tavatusta kettusirkusta. Sen on punaruskeakylkinen ja vähän normaaleja sirkkuja suurempi ja asuu Pohjois-Amerikassa.
Joku lintuharrastaja huomasi sen Utössä vähän ennen joulua. Sinne tulvi sitten bongareita niin Suomesta kuin esim Belgiasta, Hollannista, Englannista ja Norjasta. Rauhalliseen joulunviettoon asennoituneiden utöläisten ja jouluksi sinne tulleiden elämä meni sekaisin, kun ainakin 1000 bongaria tulvi saarelle.
Lintu lieneen nähdyn ensiksi Virossa. Sen oletetaan joutuneet myrskyn kouriin ja laskeutuneen jollekin laivalle ja tulleen sitten kansimatkustajana tänne Itämerelle. Katselkaapa tarkkaan, jos satutte havaitsemaan. Älkää kuitenkaan sotkeko punakylkirastaaseen.
Mitenkäs se homma käy, kun EU:n kaavailema energiadirektiivi astuu voimaan. Ja aivan samoin kuin rikkidirektiivissä kävi..
Energiadirektiivissä siis metsät jaetaan energiakuvioihin ja ainespuukuvioihin. Eikä rajoja saa tietenkään ylittää. Siis energiaa ei saa hakata ainespuumetsästä, eikä tukkia energiapuumetsästä. Tällainen tulevaisuus meitä odottaa. Ainoa, joka on osannut jo edellä varautua on Jesse, jonka metsistä löytyy vaömiiksi energiakohteet.
Jos se EU virallisesti edes esittää näin pöljää hommaa, niin silloin kannatan kansanäänestystä siitä eroamiseksi ja äänestän eroamisen puolesta.
Kannattaisi muuten tarkkaan miettiä uutta metsälakia. Sen vapaudet juuri mahdollistaisivat EU tuovan ajatusmallinsa metsänkäsittelyyn.
Itseasiassa se varainsiirtovero nousee uudistuotannossa helposti aiempaan verrattuna yli kaksinkertaiseksi, sillä nyt se maksetaan myös asunto-osakkeen velkaosuudesta, joka voi olla esim 50 % myyntihinnasta.
Esimerkki:
Ennen oli velaton hinta 100 000 ja yhtiölaina 50 000. Varainsiirtovero oli 0,016×50 000=800
Nyt varainsiirtovero 0,02×100 000=2 000, siis kaksi- ja puolikertainen.Todellisuudessa se saattaa mennä myyjältä, kuten edellä todettiin.
Eikös sen Kujalan pitänyt ostaa ”puoli Suomea”, kun metsänhakkuut vapautuvat, (jos vapautuvat). Ehkä sitten tahti hiljenee, jos ei pysty omalla rahalla tai muilla vakuuksilla hoitamaan.
Ei se partutointi taida valtakunnan mitassa olla kovin suuri ongelma, mutta saattaa siitä tietenkin olla paikallista riesaa markkinoille. Suomalaiset kun tuntuvat olevan mieluummin pihistämässä puunmyyntiä.
Mitenkähän yheismetsäosuuksien vakuusarvoihin suhtaudutaan. Laki ja omat ohjesäännöt määräävät, että metsiä on hoidettava kestävien metsänhoitoperiaatteiden mukaan. En ole kuullut, että lakia oltaisiin tältä osin muuttanmassa. Siis ainakin yhteismetsissä löytyy kunnon metsiä jatkossakin.
Onpa Santtu myymässä halvalla puutaan. Se energiapuuhan on todella arvoltaan vain 5-10 euroa/m3. Tuosa laskelmassa vedettäisiin surutta tukkia polttoon tuolla hinnalla.
Kyllä tavoitteena pitää olla ensisijaisesti sahauksen lisääminen. Siis tavoite 15 miljoonaa m3 sahatavaraa merkitsee 30 miljoonaa m3 tukkipuuta. Sitten se, mikä jää yli sahauksesta, vanerista ja paperi-/selluteollisuudesta pitäisi kyllä suurelta osin jalostaa liikennepolttoaineiksi. Rannikon kaupungeissa ei kyllä kannata polttaa puuta. Kivihiili on halpaa ja tulee laivalla suoraan kulutuspaikalle. Sisämaassakin sitä kannattanee käyttää suurissa voimaloissa.
Senhän jokainen tietää, että suomalainen on valmis vaikka maksamaan, ettei tarvitsisi maksaa veroja.
Tämä Kemeran taimikonperkaustuki on toki sitten hulluuden huippu. Pienen tukisumman takia ollaan valmiit pilaamaan taimikot ja siis aiheuttamaan itselle moninkertaiset vahingot.
Tietysti valtiovaltakin on yhtä hölmö ja vielä löperö. Kyllä päättäjät ongelmat tietävät, muttei heillä ole rohkeutta tunnustaa, että tehty hölmö päätös ja se pitäisi perua. Tietysti metsäalan virkamiehet kynsin ja hampain puolustavat etujaan. Jos haluttaisiin jotain tulosta, niin heidät pitäisi passittaa raivaussahan kanssa metsään.
Jos tuo ulkolaisten käyttö perkaustöissä lisääntyy, niin sitten tuetaan Romaniaa, Viroa ym. Esimerkiksi kotitaloustuesta valuu suuri osa virolaisille. Teetettiin pari vuotta sitten kattoremontti. Puolet kului aineisiin ym ja puolet virolaisten palkkakustannuksiin. Eivät tainneet maksaa veroja Suomeen, mutta saatiin kunnon veronpalautukset.
Kaikkinainen tuki aiheuttaa suuria hallintokuluja ja nostaa osaltaan veroja. Ainoa oikea politiikka on poistaa kaikki tuet ja laskea veroja. Kun takavuosina hammashoito tuli sairausvakuutuksen piiriin, niin yksityislääkärit nostivat taksojaan rutkasti enemmän, kun asiakas sai Kelalta. Uutta rahaa ei tullut mistään, mutta taas liuta virkailijoita Kelaan. Asiakas ja veronmaksajat siis kärsivät ja hammaslääkärit hyötyivät.
Näin minäkin näen etujärjestön roolin. Siis kertoa ongelmista ja esittää positiivisia ratkaisuehdotuksia. Valitettavasti ollaan yleensä poteroissa ja vain pannaan hanttiin. Esimerkkinä vaikka MTK.
Tuolla edellä väitettiin, että se puukaupan veromuutos toi enemmän tukkia ja nyt ei ole myytävää.
Mielenkkintoista on verrata sahatavaran tuotantoa Saksaasa ja Suomessa.
Vuonna 2001; Saksa 15 miljoonaa, Suomi 13 miljoonaa m3
Vuonna 2004: Saksa 16,5 miljoonaa, Suomi 13,5 miljoonaa m3
Vuonna 2011: Saksa 21,8 miljoonaa, Suomi 9,8 miljoonaa m3.Ratkaiseva ero alkoi kasvaa vuonna 2004, vaikka silloin tukintarjonta oli hyvä ja vielä 2005 samoin. Tukin tarjonnan muutos ei siis ainakaan kokonaan selitä tilannetta. Jotain tapahtui markkinalle. Oliko se kartellin hajoaminen, kuten AC viittasi? Joka tapauksessa näkee selvästi, että Keski-Euroopan sahatavaramarkkinat ovat kasvaneet, toisin kuin paperimarkkinat.