Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Itse en kummia moiselta suunnitelmalta odota. Hirvi on sen verran liikkuva eläin, ettei tarkka suunnittelu ole mahdollista. Toisekseen en usko myöskään sitä, että suunnittelijat tietävät sitä paljonko ja millaisia hirviä siellä metsissä jahdin jälkeen on.
Nimittäin niissä hirvihavainnoissa voi olla melkoisia systeemivirheitä esim sukupuolijautuman osalta. Esimerkkinä vain se, että koiraa ottaa useimmiten haukkunsa vasallisen naaraan, voikka porukassa olisi ollut uroskin.Onpahan jollekin kaverille suunnitelman teossa hyvä suojatyöpaikka ilman vastuuta.
Kuten olen monta kertaa kirjoittanut, niin suurenkin hirvikannan keskellä onnistuu männyn kasvatus. Jossain oloisaa se pienikin kanta voi aiheuttaa tuhoja. Yksi tavoitelukukin on siin mahdoton.
Mitä yhteistä on Titanicin, Estonian ja Costa Concordan haaksirikoilla ja Talvivaaralla?
Kaikkien takana on pohjimmiltaan ihmisen kunnianhimo, jota mikään kontrolli ei pitänyt aisoissa. Ilman kunnianhimoa ei synny uutta, mutta ilman kontrollia syntyy tuhoa.
Pekka Perä halusi päästä historiaan uuden malmineristysmenetelmän luojana. Aika näyttää mistä kaikista PP pääsee historiaan. Onko esimerkiksi uraanilöydös järvestä vain jäävuoren huippu? Joka tapauksessa alkuperäisissä lupa-asiakirjoissa ei paljon huudeltu uraanista. Se tuntui tulleen esille ”yllättäen ja pyytämättä” kuten entisen puheenjohtajan sähköposti.
Epäilemättä PP tiesi paljon enemmän muistakin riskeistä, mutta jätti ne tietoisesti kertomatta.
Tilanne, jossa suunnittelija ja tilaaja ovat sama henkilö tälläisessa riskialttiissa projektissa, olisi pitänyt herättää suurempia epäluuloja ainakin ammattitaitoisissa rahoittajissa ja sijoittajissa. Kainuulaisia ei voi syyttää. Ei toki virkamiehiäkään. Kyllä tämän luokan hanke ylitti heidän tietotaitonsa. He joutuivat vain luottamaan Perän puheisiin, jotka taisivat kuitenkin oleellisissa kysymyksissä olla perättömiä.
Siis vanha totuus: Luottamus hyvä, kontrolli parempi. Toivattavasti se uraani ei pilaa vesistöjä totaalisesti.
Havukka-ahon ajattelija tunnisti erilaisia viisauden lajeja. Etevin oli ”kaukoviisaus”, jota on vain harvoille suotu. Jesse tuolla edellä ”paljasti” sen, että hänelle on tuo ihmelahja annettu. Kuten hän kertoi, hän ymmärsi ajoissa erota tuollaisesta rikollisesta metsästäjäporukasta. Nyt hän voi puhtain otsin heiluttaa leimakirvestään.
Olkaamme siis ylpeitä, että tälle palstalle suvaitsee kirjoittaa tuollaisilla hengenlahjoilla varustettu henkilö ja antakaamme hänen mielipiteilleen entistä suurempi arvo, etenkin metsästysasioissa.
On se sentään hieno asia, ettet Jesse ole mennyt niihin hirviporukoihin. Sinunkin julkisuuskuvasi olisi nyt totaalisesti tärveltynyt.
Ihmiset siirtyisivät kadulla toisele puolen, kun näkisivät sinun tulevan vastaan. Jos lapsia olisi koulussa, niin kiusattaisiin ankarasti. jne jne Bisneksellekin tekisi moinen suurta hallaa.
Täytyy kyllä ihmetellä, miten ne olivat saaneet ne karhut ja sudet näyttelemään noin hyvin. Tarvitaan varmaan valtava määrä erilaisia kaukoohjattavia kameroita, aikaa, työtä ja hyvää tuuriakin. Oli muuten mahtavat maisematkin. Vaatii tietenkin myös kohtuullisen hyvää tuuria saada kuvaan kalaan iskevä sääksi.
Minkki on tainnut vallata jopa suuremman lokeron kuin vesikko aikanaan. Joku yksilö asustaa Utsjoen puroissakin. Kulkee pitkiä matkoja jään ja veden välisesissä onkaloissa. Ja syö tammukat, joita joskus sieltä yritän onkia.
Männyn kasvatus on paljon vaativampaa kuin kuusen. Siis nykyhinnoilla pitäisi suosia kuusta, jonka kasvu rehevimmillä mailla on parempaa. Meilläkin on n. 100-vuotiaita kuusikoita, joissa puuta 350-400 m3/ha. Eipä sellaisia senikäisiä männiköitä löydy Toki on kasvupaikoissakin eroa. Kuten Taneli totesi, on männyn maita ja kuusen maita. Mutta on sitten välimuotojakin.
Omakin veikkaus on, että pitkässä juoksussa mäntytukin hinta nousee suhteessa kuuseen. Syytkin ovat selvät. Männyn tekniset ominaisuudet ja kuusen runsas viljely, joka lisää sen tarjontaa.
Parhaanlaatuinen mäntytukki taitaa tulla kuusikon keskellä rehevähköllä paikalla kasvaneesta puusta. Itse olen tämän kuusi/mäntyparemmuuden pyrkinyt ratkaisemaan niin, että ne MT-maat ästetään ja samalla kylvetään männylle. Seuraavana vuonna sitten istutetaan n. 1000 kuusta. Joku muukin tänne kirjoittanut harjoittaa samaa konstia. Onnistuakseen systeemi vaatii huonosti heinettyvää ja vesakoituvaa maapohjaa. Meillä on viljalti sellaisia.
Jännä tosiaan tuo mielipiteiden vaihtelu. Reilu 10 vuotta sitten tarjottiin karuihinkin kohteisiin kuusta. Kun silloin takavuosina sitten istutettiin lähes kaikkialle mäntyä.
Tietysti kysymys on siitäkin, kumpi oli ennen, poro vai lantalainen.
Suhteellinen kysymys tuo kuivalihan hinta. Kun kevättalvella menen Lappiin, vien konjakkipullon saamelaiskaverilleni ja saan vastineeksi kuivalihalavan. Siitä saa makua moneen keittoon.
Poronhoitolaki määrää paliskuntakohtaisen enimmäismäärän. Asia siis periaatteessa selvä. Ankaria riitoja on sitten siitä, ettei lakia noudateta. Paliskunnalla ei ole oikeutta tappaa toisten poroja, niin olen ymmärtänyt. Käräjiä on käyty sitten pakkokeiniosta mitä liikaporoille tahtäisiin. Niistä on lehdissäkin uutisoitu.
Tämäntyyppiset asiat aiheuttavat sitten kränää paliskunnassa. Olen tuntenut liki 40 vuotta erään , jo nyt eläköityneen, poromiehen. Vaikka kaikista asioista ei voi keskustella, niin selvästi on nähtävissä esimerkiksi sukujen väliset skismat.
Poronhoito oli aikoinaan biologisesti kestävällä tasolla, kun niitä käytettiin vain omistajien pitämiseksi ruoassa ja asuttiin kodassa lauman keskellä Nyt ei enää haluta asua siellä tunturissa. Siksi tietysti tarvitaan nyt suuri osa tuloista infran, siis asuntojen, moottorikelkkojen, mönkijöiden, autojen, teurastamojen ym hankkimiseen ja käyttökuluihin.