Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Olisi varmaankin pitänyt kirjoittaa tulos ennen veroja. Kummankin käsittelytavan tulos on laskettu samoin. Siis ennen veroja. Veroprosentti on periaatteessa sama, elleivät verotettavat pääomatulot nouse yli 50000 euron.
Veikata voi aina. Puukauppa on tänä vuonna käynyt poikkeuksellisen hyvin.
Viime vuonna kesäkuun puolivälissä alkoi olla ostajista puutetta. Jopa eräs usein puunsaannista kovaa ääntä pitänyt firma ei jättänyt edes tarjousta.
Hintapiikki voi olla siis touko-, kesä- tai vaikka lokakuussa, jos maailmanmarkkinat muuttuvat. Jos yllättäen tulee joku uusi katastrofi, niin se piikki on jo nähty. Sellaisilla myyjillä, joilla metsäpalvelusopimukseen perustuva hinnantarkistusehto, on helpompi tehdä alkuvuonna myyntipäätöksiä.
Mustapannulle.
Ensinnäkin jaksollisessa kulut ovat luokkaa 10 % myyntituloista. Ei puolet kuten väitit.Toiseksi se jatkuvan kasvu. Läksin kasvusta 6 m3/ha/v, joka on minunkin mielestäni yläkanttiin. Se 80 m3/20 v= 4 m3/ha/v on lähellä totuutta. (Jos minulla on 60 ha, jatkuvassa, minähän voin vuodessa myydä 60/20=3 ha:n harvennuksen, siis 240 m3. Jaksollisessa vastaavasti kaksi harvennusta ja päätehakkuun. Kutakin 1 hehtaari) Siis lähtien kasvusta 80 m3 20 vuodessa noilla minun hinnoilla, päästään jatkuvassa vuosituottoon 157 euroa/ha. Siis jaksollinen olisi näin laskien yli 100 % edullisempaa.
Kolmanneksi. Kuusikossa päästään päätehakkuussa parhaissa tapauksissa (runkojen keskikoko 800-900 l) vähän yli 80 %;n tukkiosuuteen. Jatkuvassa myydään selvästi pienempää puuta. Siis tukkiosuus voi olla tuo 67 %, ei 60 %, kuten virheellisesti väitit . Vaikka se olisi vähän suurempikin, ei se tilannetta muuttaisi merkittävästi.
AJ:lle
Sekametsää ei saa syntymään muuten kuin uudistamalla alue. Esimerkiksi me pyrimme kasvattamaan sopivilla maapohjilla sellaista äestämällä ja kylvämällä sen yhteydessä männynsiemen ja täydennysistuttamalla seuraavana vuonna kuusta joukkoon. Joku muukin harjoittaa samanlaista uudistustapaa.Jessen mielestä siis yksityisellä ei ole taipumusta ”susiviritykseen tai susimetsään”. Näin voi ymmärtää.
Joskus tuntuu, ettei Jessellä ole lukemisen ymmärrys ihan hallussa. Tuolla edellä luettelin eroja yksityisen metsänomistuksen ja yhteismetsien välillä. Siitä pitäisi ymmärtää, että kyse on todella aivan erilaisesta tavasta omistaa ja hallita metsiä. Siksi tuo veroprosentti yksityisen omistuksen ja yhtiömuotoisen omistuksen välillä on täysin luonteva.
Kannattaa todeta, ettei kyseeessä ole mikä tahansa kadunmiehistä koottu ”revohka” vaan tosiaan pysyväksi tarkoitettu omistusmuoto, jota säätelee oma laki. Eräs sen periaatteita on, että metsiä hoidetaan ”kestävän metsätalouden” periaatteiden mukaan ja noudattaen osakkaiden yhdessä sopimaa metsäsuunnitelmaa, Ei siis voida hakata kerralla kaikkea vaan lähdetään, että hakkuumahdollisuuksia on jatkuvasti.. Metsäsuunnitelmasta seuraa myös se, että sen edellyttämät myynnit on tehtävä, toki käyttäen tietysti ajoitukseen tervettä järkeä.
Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, niin yllättävän paljon uusia yhteismetsiä on perustettu. Toki kaikki eivät taida olla sopivia luonteensa puolesta sellaisen osakkaiksi.
HJ kaipaili vertailuksi jaksollisen kasvatuksen tuottoa. Tässä yksi laskelma. Lähtöolettama on siis sama kuin siinä jutussa. Valmiina on niitä kuusikoita, joten valinta on vapaa. Esimerkiksi meillä on niitä. Ne ovat kuitenkin eri-ikäisiä, joten ei ole mahdollista suorittaa kerralla esimerkiksi koko metsän harvennusta jk-asentoon. Niitä siis uudistetaisiin 60 vuoden kiertoajalla vanhemmista lähtien..
Hakkuutulot jaksollisessa:
-ensiharvennus 60×15=900 euroa
-väljennys 40×18+40×50=2720 euroa
-uudistus 80×20+320×60=20800 euroa
tulot yhteensä 24420 euroa
uudistus- ja perkauskulut 2500 euroa
Nettotuotto (24420-2500)/60=365 euroa/ha/v (9 m3/ha/v)Hakkuutulot jatkuvassa
-tukkia 4 m3/ha/vx50=200 euroa
-kuitua 2 m3/ha/vx18=36 euroa
Yhteensä 236 euroa/v. Siis jaksollinen on tällä olettamalla 55 % edullisempi.Tosiasia on tietenkin, ettei se jatkuvan kasvatuksen metsä yleensä kasva edes sitä 6 m3/ha/v. Ei ainakaan ellei sitä täydennysistuteta ja perata. Jotta menetelmät (ilman jatkuvan hoitotöitä) olisivat taloudellisessa mielessä tasavertaiset, niin jatkuvan kasvatuksen metsän pitäisi kasvaa 9,3 m3/ha/v. Taitaa olla utopiaa.
Oli siinä Metsälehdessä toinenkin juttu. Siinä todettiin, että jatkossa ostajat pyrkivät enemmän arvostamaan ostettavien kohteiden laatua. Siis isotöisestä ja huonoa puuta sisältävästä leimikosta maksetaan vähemmän. Vastaavasti laatuleimikoiden hinnat nousevat. Sehän sopii aukkohakkaajille.
Jos joku haluaa tuhlata rahansa ja vaikeuttaa tulevien polvien hakkuumahdollisuuksia, niin se toki suotakoon.
Toivottavasti tuo laatuhinnoittelu tulee yleiseen käyttöön mahdollisimman nopeasti.
Kaika sitten on poikkeuksiakin. En mene väittämään. Vai onko kuri höllentynyt? Siellä päin Mynämäellä pitää majaansa Metsänhoitoyhdistys Tuki, joka hoitaa yhteismetsiä. Kuuntelin joskus sen, nyt jo eläkkeelle siirtyneen, vetäjän Olli Mäkipään esitystä metsänhoidosta. Kyllä ainakin ne Ollin paimentamat metsät olivat varmassa hoidossa.
Jos tunnet Jesse tuon yhteismetsän osakkaita, niin kysäisepä tapauksesta.
Kannattaa muistaa, että lainsäätäjä asettaa yhteismetsälle paljon velvotteita, joita yksityisellä metsänomistajalla ei ole.
-Kirjanpitovelvollisuus
-Määrämuotoinen hallinto
-Pakollinen metsäsuunnitelma
-Isommilla yhteismetsillä pakollinen tilintarkastaja (ennen oli kaikilla)
Isommat yhteismetsät joutuvat käyttämään velvotteista huolehtimiseen palkkatyövoimaa, minkä kustannus useimmissa tapauksissa lienee enemmän kuin se 2 %:n veroetu.Sen 2 %:n takia ei siis kannata yhteismetsään kuulua. Edut ovat syvemmältä. Pitkäjänteinen tehokas metsänhoito tuottaa jatkossa tulosta. Perikuntien ei tarvitse jakaa metsiään toimivan päätöksenteon varmistamiseksi. Jne.
Meillä on sen verran pieni yhteismetsä, että hallinto (ja suuri osa hoitotyöstäkin) tehdään talkootyönä. Ainoastaan kirjanpitäjälle maksetaan. Meille siis jääkin jotain pientä siitä 2 %;sta.
Yhteiskunnan kannalta yhteismetsä on erittäin järkevä jrjestelmä. Ei tarvitse kantaa murhetta siitä, että tulevatko taimikot hoidettua. Varmasti kaikissa yhteismetsisä tulevat, on Kemeraa tai ei. Tasainen puunmyynti osaltaan turvaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ja siten hyödyttää myös yhteismetsän ulkopuolella olevia.
Ihmettelen tuota ”Brysselin-kortin” käyttöä. Kujalankin kannattaisi perustaa yhteismetsä, jos se on niin edullista.
Jesse puuttui ”kaukoviisaana” tosi visaiseen aiheeseen. Onko niin, että metsästäjät jatkavat sitä ”kaatovimmaansa” jahdin jälkeen vieraiden naisten kanssa vai onko niin, että yksinjätetyt vaimot hakevat lohtua vieraan sylistä? Toivoisin, että teet asiasta tieteellisen tutkimuksen, jotta osaisimme säilyttää parisuhteen kunnossa.
Onneksi on kuitenkin rohkaiseviakin esimerkkejä. Meidän hirviporukkaan kuului takavuosina metsänhoitaja, jolla oli 4 tytärtä ja nuorimpana syntynyt poika. Ne tyttäret menivät kaikki metsästäjän kanssa avioliittoon. (Kaikki nämä vävypojat ovat meidän hirviporukan jäseniä) Yksi tytöistä jopa löysi siippansa hirviajoporukassa olleesta lukiolaispajasta. Nämä liitot ovat kestäneet ja porukka alkaa olla jo eläkeiässä. Poikakin kuului meidän hirviporukkaan ja erosi. Ei tosin vaimostaan vaan porukasta. Epäilemättä iloksi kummallekin taholle. On tosikkomainen juristi ja vielä huono ampuja.
Isäni oli intohimoinen metsästäjä. Ennen kun äitini lupautui vaimoksi, hän asetti ehdon, että isä saa käydä metsällä, jos olosuhteet muuten sen sallivat. Jos kuitenkin äiti haluaa mennä johonkin tilaisuuteen tai vierailulle, niin silloin isä tulee mukaan. Sekin liitto kesti.