Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kaikki Antonin ja myös tutkija Henttosen teesit ovat päätyneet romukoppaan. Ovat veikkoset samassa veneessä. Kaiketi kuitenkin soutavat eri suuntiin.
Luonto on arvaamaton. Pedoilla ei myyräkantaan ole merkittävää vaikutusta. Onko sitten kehittynyt viime huipun aikaan uusia sairauksia. Niin luulen. Ne pitävät kannan kurissa, kunnes se tulee immuuniksi ja yhtäkkiä taas räjähtää. Yllätykseksi metsänomistajille ja myyrätutkjoille. Vuosi 2015 saattaa olla se vuosi. Pistäkääpä mieleen osuiko ennustukseni oikeaan.
Syksyllä 2011 oli ainakin Pohjois-Lapissa aivan totkuttomasti myyriä ja sopuleja. Viime vuonna näkyi vain vanhoja polkuja. Kummallista sekin, että myyräkannat vaihtelevat eri tahtiin eri puolilla Suomea. Syksyllä 2011 ei Keski-Suomessa näkynyt myyrän myyrää.
Tuota Jessen kommenttia lukiessani tuli mieleen se, että kuinka tämän päivän harsijat edes kuvittelevat osaavansa sitä paremmin kuin vaikkapa sotia edeltävän ajan metsäammattilaiset. Heillähän oli koulutus ja pitkäaikainen käytännön kokemus. Se kokemus sitten takasikin sen, että menetelmä muuttui niin äkisti, kun ne viisaat harsintajulkilausuman allekirjoittajat uskallisivat sanoa ”ettei keisarilla ole vaatteita”. Siis sanoivat ääneen, että tilanne metsissä vain pahenee, jos vanha meno jatkuu.
Ei sinne tukkimetsään päästetty ketä tahansa leimaamaan. Metsälautakunnat valvoivat hommia ja huolehtivat ainakin suuremmilla tiloilla leimauksista. Ja metsät oli tarkkaan ”kaluttu”. Meikäläisen ”puuhamaan” metsissä oli vuonna 1933 32 tukkipuuta hehtaarilla, ja hakkuun jälkeen 13 puuta hehtaarilla. Sitten hakattiinkin vasta 30 vuoden kuluttua. Mutta silloin aukoksi. Meillä on kyllä tavallista paremmat ja vanhemmat metsät. Tukkipuita lienee luokkaa 200 runkoa/ha. Ja ne kasvavat tietysti eri tahtiin kuin entiset metsät. 1930-lukuun verrattuna kasvu on varmastikin lähellä kaksinkertaista.
Olisi varmaankin pitänyt kirjoittaa tulos ennen veroja. Kummankin käsittelytavan tulos on laskettu samoin. Siis ennen veroja. Veroprosentti on periaatteessa sama, elleivät verotettavat pääomatulot nouse yli 50000 euron.
Veikata voi aina. Puukauppa on tänä vuonna käynyt poikkeuksellisen hyvin.
Viime vuonna kesäkuun puolivälissä alkoi olla ostajista puutetta. Jopa eräs usein puunsaannista kovaa ääntä pitänyt firma ei jättänyt edes tarjousta.
Hintapiikki voi olla siis touko-, kesä- tai vaikka lokakuussa, jos maailmanmarkkinat muuttuvat. Jos yllättäen tulee joku uusi katastrofi, niin se piikki on jo nähty. Sellaisilla myyjillä, joilla metsäpalvelusopimukseen perustuva hinnantarkistusehto, on helpompi tehdä alkuvuonna myyntipäätöksiä.
Mustapannulle.
Ensinnäkin jaksollisessa kulut ovat luokkaa 10 % myyntituloista. Ei puolet kuten väitit.Toiseksi se jatkuvan kasvu. Läksin kasvusta 6 m3/ha/v, joka on minunkin mielestäni yläkanttiin. Se 80 m3/20 v= 4 m3/ha/v on lähellä totuutta. (Jos minulla on 60 ha, jatkuvassa, minähän voin vuodessa myydä 60/20=3 ha:n harvennuksen, siis 240 m3. Jaksollisessa vastaavasti kaksi harvennusta ja päätehakkuun. Kutakin 1 hehtaari) Siis lähtien kasvusta 80 m3 20 vuodessa noilla minun hinnoilla, päästään jatkuvassa vuosituottoon 157 euroa/ha. Siis jaksollinen olisi näin laskien yli 100 % edullisempaa.
Kolmanneksi. Kuusikossa päästään päätehakkuussa parhaissa tapauksissa (runkojen keskikoko 800-900 l) vähän yli 80 %;n tukkiosuuteen. Jatkuvassa myydään selvästi pienempää puuta. Siis tukkiosuus voi olla tuo 67 %, ei 60 %, kuten virheellisesti väitit . Vaikka se olisi vähän suurempikin, ei se tilannetta muuttaisi merkittävästi.
AJ:lle
Sekametsää ei saa syntymään muuten kuin uudistamalla alue. Esimerkiksi me pyrimme kasvattamaan sopivilla maapohjilla sellaista äestämällä ja kylvämällä sen yhteydessä männynsiemen ja täydennysistuttamalla seuraavana vuonna kuusta joukkoon. Joku muukin harjoittaa samanlaista uudistustapaa.Jessen mielestä siis yksityisellä ei ole taipumusta ”susiviritykseen tai susimetsään”. Näin voi ymmärtää.
Joskus tuntuu, ettei Jessellä ole lukemisen ymmärrys ihan hallussa. Tuolla edellä luettelin eroja yksityisen metsänomistuksen ja yhteismetsien välillä. Siitä pitäisi ymmärtää, että kyse on todella aivan erilaisesta tavasta omistaa ja hallita metsiä. Siksi tuo veroprosentti yksityisen omistuksen ja yhtiömuotoisen omistuksen välillä on täysin luonteva.
Kannattaa todeta, ettei kyseeessä ole mikä tahansa kadunmiehistä koottu ”revohka” vaan tosiaan pysyväksi tarkoitettu omistusmuoto, jota säätelee oma laki. Eräs sen periaatteita on, että metsiä hoidetaan ”kestävän metsätalouden” periaatteiden mukaan ja noudattaen osakkaiden yhdessä sopimaa metsäsuunnitelmaa, Ei siis voida hakata kerralla kaikkea vaan lähdetään, että hakkuumahdollisuuksia on jatkuvasti.. Metsäsuunnitelmasta seuraa myös se, että sen edellyttämät myynnit on tehtävä, toki käyttäen tietysti ajoitukseen tervettä järkeä.
Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, niin yllättävän paljon uusia yhteismetsiä on perustettu. Toki kaikki eivät taida olla sopivia luonteensa puolesta sellaisen osakkaiksi.
HJ kaipaili vertailuksi jaksollisen kasvatuksen tuottoa. Tässä yksi laskelma. Lähtöolettama on siis sama kuin siinä jutussa. Valmiina on niitä kuusikoita, joten valinta on vapaa. Esimerkiksi meillä on niitä. Ne ovat kuitenkin eri-ikäisiä, joten ei ole mahdollista suorittaa kerralla esimerkiksi koko metsän harvennusta jk-asentoon. Niitä siis uudistetaisiin 60 vuoden kiertoajalla vanhemmista lähtien..
Hakkuutulot jaksollisessa:
-ensiharvennus 60×15=900 euroa
-väljennys 40×18+40×50=2720 euroa
-uudistus 80×20+320×60=20800 euroa
tulot yhteensä 24420 euroa
uudistus- ja perkauskulut 2500 euroa
Nettotuotto (24420-2500)/60=365 euroa/ha/v (9 m3/ha/v)Hakkuutulot jatkuvassa
-tukkia 4 m3/ha/vx50=200 euroa
-kuitua 2 m3/ha/vx18=36 euroa
Yhteensä 236 euroa/v. Siis jaksollinen on tällä olettamalla 55 % edullisempi.Tosiasia on tietenkin, ettei se jatkuvan kasvatuksen metsä yleensä kasva edes sitä 6 m3/ha/v. Ei ainakaan ellei sitä täydennysistuteta ja perata. Jotta menetelmät (ilman jatkuvan hoitotöitä) olisivat taloudellisessa mielessä tasavertaiset, niin jatkuvan kasvatuksen metsän pitäisi kasvaa 9,3 m3/ha/v. Taitaa olla utopiaa.
Oli siinä Metsälehdessä toinenkin juttu. Siinä todettiin, että jatkossa ostajat pyrkivät enemmän arvostamaan ostettavien kohteiden laatua. Siis isotöisestä ja huonoa puuta sisältävästä leimikosta maksetaan vähemmän. Vastaavasti laatuleimikoiden hinnat nousevat. Sehän sopii aukkohakkaajille.
Jos joku haluaa tuhlata rahansa ja vaikeuttaa tulevien polvien hakkuumahdollisuuksia, niin se toki suotakoon.
Toivottavasti tuo laatuhinnoittelu tulee yleiseen käyttöön mahdollisimman nopeasti.