Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 6,631 - 6,640 (kaikkiaan 6,879)
  • Timppa

    Samaa mieltä Puuntakasen kanssa.
    Mistähän se käsitys esimerkiksi turkistarhauksen kalleudesta tulee? Ala ei vaadi mitään tukiaisia. Päinvastoi, työllistää ja tuottaa runsaasti vientituloja. Raaka-aineetkin ovat pääosin jätettä, joka pitäisi muuten hävittää kalliisti.
    Turkistarhaus on rankka ammatti. Turkistarhaajavanhemmat panivat meidät viisi lastaan opintielle, jotta pääsisimme helpommalla. Niin muuten kävikin. Vanhempieni tarhaus päättyi siis suunnitellusti, koska lapsilla oli ns lukupäätä.

    Nykytarhat ovat suuria yksikköjä ja vaikuttavat koko maakuntaan, jossa mitään korvaavaa ei ole tarjolla. Vihreät ja vasemmistoliitto antavat kyllä tosi ylimielisen kuvan itsestään. Vitsikäs oli jonkun demarin oivallus, että turkiksille pitäisi saada vientilupa. Nimittäin Kiinahan se suurin ostaja on. Siis turkikset yhtä vaarallisia kuin Sakon kiväärit ym?

    Sama on tilanne poronhoidonkin osalta. Kyllä sinne Lappiin sitten veroeuroja saisi syytää, jos se loppuisi.

    Timppa

    Kyllä minua harmittaisi, jos vuodesta toiseen saisi pelätä talonsa puolesta. Valtiokaan ei enää ensi vuonna korvaa vahinkoja.

    Ennen ojitusurakan aloittamista olisi kannattanut kysyä neuvoa Konsta Pylkkäseltä. Hänen mukaansahan:
    ”Asiat toteutuvat tai ovat huvikseen toteutumatta. Tai sitten ne toteutuvat toisin kuin on suunnitelu. Sen on helppo kulkea maailmansivua, joka tämän oivaltaa.”

    Se ojitusmetsien tuotto ei kuitenkaan taida olla kuvin hyvä, joten siltä osin jäivät asiat huvikseen toteutumatta. Sitten tulivat nuo tulvaharmit, joita ei suunniteltu.

    Selvähän se nimittäin on, että laajamittaiset virtaamat ojitetuilta soilta nostavat tulvahuippuja. Siis täysin yhteiskunnan vastuulla oleva asia, koska valtio rahoittikin hankkeita. Tietysti vedenlaatukin kärsii aina Pohjanlahteen saakka.

    Mitä sitten pitäisi tehdä? Varastoaltaita? Ojituksen tukkeamisia? Nykyjokien perkauksia? Vaiko uusia jokiuomia lisää? Vaiko nostetaan talot paaluille? Jos pystyttäisiin saamaan virtaamista irti kohtuullista sähkötuotantoa, niin varmaan löytyisi rahaakin tulvasuojelun parantamiseen. Nykyinen toiminta vaikuttaa lähinnä hölmöläisten peitonjatkamiselta.

    Timppa

    Tosiaan se maalämpöpumpun asentaminen taajamissa vaatii usein luvan. Sillä pyritään tukemaan sähkön/kaukolämmön yhteistuotantoa. Onko se sitten lopulta järkevää energiapolitiikkaa. siihen en osaa ottaa kantaa. Ongelma on usein se, että se politiikka sotkee järkeviä ratkaisuja.

    Olen kyllä sitä mieltä, että lämpöä maasta niin paljon kuin saadaan. Mieluummin tarvittava lisäsähkö kivihiilellä, jos turpeen otto saastuttaa vedet eikä muita tuotantotapoja löydy. Puhtaat vedet on niin suuri arvo, ettei sitä saa turmella.

    Puutakaan ei kannata polttaa. Kyllä toivottavasti sen tulevaisuus on laajassa polttoaine- ja kemikaalituotannossa. Kannattaa huomata jo nytkin kemianteollisuuden merkitys Suomen kauppataseelle ja kansantaloudelle.

    Timppa

    On keksitty sellainenkin laite kuin maalämpöpumppu. Eihän sillä tietysti kaikkea energiatarvetta kateta. Optioita sen käyttöön on kuitenkin paljon harvaanasutussa Suomessa. Kysessä on saateeton energialähde, joka tottakai vaatii vähän sähköenergiaa, mutta ei muuten aiheuta mitään ympäristöhaittoja. Esimerkiksi sen toteuttamasti kannattaisi tukea mieluummin kuin epävarmaa ja ympäristöhaittoja aiheuttavaa tuulisähköä.

    Sähköä saadaan tulevaisuudessa kaikenlaisista jätteistä ym.

    Energiapolitiikassa on pahinta se politiikka. Esimerkiksi tuulisähkön tukemista rajusti saattoi olla edesauttamassa Mauri Pekkarisen kotikaupungissa toimiva alan tehdas. Voi tietysti olla niinkin, että olen väärässä.

    Turvetta tyrkytettiin Kepun valta-alueiden työllisyyden tukemiseksi. Ja tottakai Valtion omistaman Vapon tukemiseksi. Maalämpöpummpujen tekijöillä ei taida olla tuollaisia sponsoreita. Puuenergiaa tuetaan Valtion kemeratuilla, vaikka sen pitäisi kilpailla aidosti metsätalousmaassa muiden energialähteiden kanssa.

    Timppa

    Vesistöjen puhtaus on kyllä erittäin tärkeää. Vuosikymmenten kuluessa niiden laatu on parantunut.

    Turpeen käyttö on ilmiselvässä ristiriidassa vesien suojelun kanssa. Jos riittävän haitatonta turpeennostoa ei voi harjoittaa, niin sitten on energiaa saatava noista edellä mainituista energialähteistä.

    Valitettavasti turpeen osalla luonnonlait tullevat vastaan, kuten tuolla edelläkin totesin. Sääli, sillä soitahan Suomessa riittää ja uutta turvetta syntyy vuosittain.

    Timppa

    Esimerkiksi UPM:llä on sopimusehdoissa kohta, jonka mukaan sopimuksenvastaisessa hakkuussa korvataan puiden arvo ja lisäksi vahingonkorvauksena sama määrä.

    Tämä vahingonkorvaus suoritetaan kuitenkin sillä ehdolla, ettei kaatoa korjuun tai kaukokuljetuksen suorittamiseksi ole ilmeisesti voitu välttää. Monestihan metsään joudutaan tekemään hakkuuta varten ajouria sopimusalueen ulkopuolelle. Näiden puista maksetaan siis vain sopimuksenmukainen hinta. Hyvä tapa tietenkin olisi sopia metsänomistajan kanssa ainakin pitemmän ajouran sijainnista.

    Siis selvitettävä ensin mistä on kyse. Ostajafirman ostomieheen yhteyttä ensimmäiseksi.

    Timppa

    Tuota Onkisalon tapausta ajattelin myös. Täysin käsittämätön case. Estettiin ihmiä saamasta tie kotiinsa.

    Joskus huvittaakin touhun ristiriitaisuus. Äidin perikunnan maalle on suunniteltu vierekkäin kaksi tievarausta. Ei siinä mitään. Turhia ne ovat. Toista pitkin kiertäisi muutama sata autoa vuorokaudessa Jyväskylän. Toinen turmelisi metsälakikohteena olevan purolaakson ja kulkisi pohjattomien hetteikköjen yli. Tätäkin käyttäisi muutama sata autoa vuorokaudessa. Huvittavaa on, että niiden alle jäisi jotain moreenikumpareita, jotka kuulemma ovat niin arvokkaita, ettei niitä saisi hakata kuin erikoisluvalla. Ei kaiketi saisi muokatakaan. Mutta kaksi päätietä saisi tehdä. Tällaiset hölmöilyt kyllä vievät uskottavuutta suojelulta.

    Toisaalta kyllä jotkut tapaamani Ely-keskuksen virkailijat suhtautuvat metsänomistajiin positiivisesti. Eivätkä liiku enää salaa mene metsään vaan tarvittaessa ottavat yhteyttä. Toivottavasti uusi sukupolvi yleisemminkin suhtautuu asiallisesti.

    Timppa

    En tiedä ketä pitää kiittää. Mietitäänpä vähän.

    Millainen oli vesien tila vaikka 30 vuotta sitten? Vaikkapa vain Etelä-Saimaa. Taitaa olla myöskin ilmanlaatu parantunut. Ei enää lyijyä luontoon. Rikki- ja typpilaskeumat vähentyneet.

    Saldo on siis vahvasti positiivinen. Onko se syntynyt ympäristöhallinnon ansiosta tai siitä huolimatta, en osaa ottaa kantaa. Joskus tuntuu siltä, että siellä asioihin suhtaudutaan pelkästään muotoseikkoja tuijottaen. Seurauksena joskus ympäristöongelmia tai vastaavasti turhia kiusoja.

    Myös Naturakin lienee pääosin perusteltu. Sehän me saatiin EU-jäsenyyden kylkiäisenä. Meilläkin meni Naturaan kohteita, joita ei itsekään olisi raaskittu hakata. Saatiin niistä täysi korvaus. Se Naturan toteutus taas oli oiva esimerkki huonosti hoidetusta hallinnosta. Nyt siellä ympäristöhallinnossa suhtaudutaan asioihin jo aivan eri tavalla ymmärtäen maanomistajiakin.

    Vihreällä aatteella on kyllä merkillinen kyky tehdä toisaalta jonninjoutavista asioista pääasiota. joita ei (mielestään) normaalijärkinen ymmärrä. Juuri ne valkoselkätikat tai liito-oravat tai joku lahopuu.

    Sertifioinnista ei voine ainakaan Suomen ympäristöhallintoa syyttää. Kyllä sen juuret taitavat olla siellä kansainvälisen mafiamaisen toiminnon puolella.

    Timppa

    Kuule Kurki. Mielestäni olet väärässä.

    Se devalvaatio iski lähinnä pieneen ja kekisuureen teollisuuteen, jonka markkinat olivat kotimaassa ja joka oli ottanut valuuttalainoja. Devalvaation jäleen näiden markkamääräiset arvot nousivat vastaavalla prosentilla. Tämän seurauksena tuli sitten niitä lukemattomia pienyrittäjien konkursseja ja inhumillisiä tragedioita, kun takuumiehet joutuivat luopumaan asunnoistaan ym.

    Vastaavasti suurteollisuuden, joka pystyi saamaan valuuttatuloja, asema parani merkittävästi. Sitä kautta pystyttiin kääntämään negatiivinen kauppatase taas positiiviseksi.

    Eräs piirre oli pankkien vaikeudet. Suuryrityksiä ei voinut päästää nurin. Pankit yrittivät kupata pienasikkaitaan mahdollisuuksiensa mukaan. Eräs tuttavaperhekin menetti miltei koko menestyvän metallialan yrityksensä, kun ei pystynyt juuri määrätyllä hetkellä lyhentämään lainojaan. Pankki pakotti korottamaan osakepääomaa, mihin yrittäjät eivät pystyneet. Seurauksena, että pankki merkitsi itse ne osakkeet ja sittemmin aikojen parantuessa luopui niistä kovalla voitolla.

    Timppa

    Tuolla puhuttiin 1990-luvun lamasta. Epäilemättä rahamarkkinoiden vapautumisella oli osansa kuten nyt esim. Espanjassa. Ei kuitenkaan kannata unohtaa Neuvostoliiton romahtamista ja sitä kautta viennin romahtamista. Tämä oli yksittäinen suurin syy lamaan.

    Devalvaatio antoi Suomen teollisuudelle kilpailuedun, jonka avulla pystyttiin pureutumaan länsimarkkinoihin. Nyt ne markkinat paperiteollisuuden osalta sulavat käsittämätöntä vauhtia. Eikä toivoa paremmasta ole. Siis ainoa mahdollisuus kuidun osalta on, että siitä pystytään tekemään kannattavasti biopolttoainetta.

    Sahatavaraa menee edelleen ja luultavasti jatkossakin. Ongelma on yritysrakenne. Konsernit eivät tarvitse enää tukkeja saadakseen samalla kuitua. Siksi ne ovat vähentäneet sahausta. Sahat ovat usein varsin heikkoja taseiltaan. Siksi ne eivät pysty hankkimaan suurempi hakkuuvarantoja vaan joutuvat useimmiten toimimaan kädestä suuhun menetelmällä puukaupoissaan. Tämä vaikeuttaa myös sahatavaran myyntitoimintaa, kun ei tiedetä, että onko sahattavaa, kun asiakas tarvitsee lautaa.. Se tuo myös joskus hintapiikkejä tukkien hintoihin. Niitä kytätessään monet metsänomistajat pihtaavat myyntiä vuodesta toiseen.

Esillä 10 vastausta, 6,631 - 6,640 (kaikkiaan 6,879)