Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Tuonhan tietenkin tiesin, että niitä itiöitä lentelee. Mikä sitten on yhteys kesäharvennusten ja maannouseman yleisyyden suhteen on minusta vähän monimutkaisempi kysymys. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin esimerkiksi Länsi-Suomessa sieni on yleisempi kuin idässä.. Motot taisivat tulla samaan aikaan käyttöön koko Suomessa. Miksi sienien yleisyys vaihtelee? Nimittäin, jos motot sen aiheuttavat, niin pitäisi tilanne olla sama koko maassa.
Ja, jos sieni tarttuu kannon välityksellä, niin tuntuisi kestävän kohtuullisen kauan edetä ensin saastuneen kannon viimeiseen juureen ja sieltä sitten terveeseen. Uskottava se tietenkin on, jos näin on tutkittu.
Omat havainnot kertovat, että lahovikaisia puita on aika sattumanvaraisesti. Mitkä tekijät sen ovat aiheuttaneet, niin en osaa sanoa. Määrätkin vaihtelevat samanikäisissä kuusikoissa.
Tuonhan tietenkin tiesin, että niitä itiöitä lentelee. Mikä sitten on yhteys kesäharvennusten ja maannouseman yleisyyden suhteen on minusta vähän monimutkaisempi kysymys. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin esimerkiksi Länsi-Suomessa sieni on yleisempi kuin idässä.. Motot taisivat tulla samaan aikaan käyttöön koko Suomessa. Miksi sienien yleisyys vaihtelee? Nimittäin, jos motot sen aiheuttavat, niin pitäisi tilanne olla sama koko maassa.
Ja, jos sieni tarttuu kannon välityksellä, niin tuntuisi kestävän kohtuullisen kauan edetä ensin saastuneen kannon viimeiseen juureen ja sieltä sitten terveeseen. Uskottava se tietenkin on, jos näin on tutkittu.
Omat havainnot kertovat, että lahovikaisia puita on aika sattumanvaraisesti. Mitkä tekijät sen ovat aiheuttaneet, niin en osaa sanoa. Määrätkin vaihtelevat samanikäisissä kuusikoissa.
Tuonhan tietenkin tiesin, että niitä itiöitä lentelee. Mikä sitten on yhteys kesäharvennusten ja maannouseman yleisyyden suhteen on minusta vähän monimutkaisempi kysymys. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin esimerkiksi Länsi-Suomessa sieni on yleisempi kuin idässä.. Motot taisivat tulla samaan aikaan käyttöön koko Suomessa. Miksi sienien yleisyys vaihtelee? Nimittäin, jos motot sen aiheuttavat, niin pitäisi tilanne olla sama koko maassa.
Ja, jos sieni tarttuu kannon välityksellä, niin tuntuisi kestävän kohtuullisen kauan edetä ensin saastuneen kannon viimeiseen juureen ja sieltä sitten terveeseen. Uskottava se tietenkin on, jos näin on tutkittu.
Omat havainnot kertovat, että lahovikaisia puita on aika sattumanvaraisesti. Mitkä tekijät sen ovat aiheuttaneet, niin en osaa sanoa. Määrätkin vaihtelevat samanikäisissä kuusikoissa.
Minulla on mahdollisuus katsella vanhoja laadukkaita mäntyjä. En kyllä ihan heti usko, että 500 mottiin päästään männiköissä. Nimittäin luonto huolehtii harvennuksesta, jos ei ihminen. Kumma vaan, että yli 100-vuotiaissa tiheämmissä männiköissäkin alkaa löytyä kuolleita runkoja. Kyllä niitä männiköitä kannattaa ja pitääkin kasvattaa alkuvaiheissa tiheinä. Lopuksi voi harventaa reilusti. Siitä männyt pitävät ja kasvattavat sitä laatutyveä.
Haluaisin perehtyä tutkimukseen, jossa todistetaan kesäaikaisten motohakkuiden ja juurikäävän yhteys. Tarttuuko se juurikääpä esimerkiksi niin, että kilometrin päässä harvennetaan ja juurikääpää löytyy kuusikosta, jossa moto ei ole koskaan käynyt ennen päätehakkuuta? Voisitko ”ironia” vähän valottaa lähdettäsi. Miten on em. esimerkki. Löytyykö siihen vastaus tutkimuksista.
Missähän Asikainen mahtanee vaikuttaa?. Itse olen kulkenut Keski-Suomen metsissä 70 vuotta. En kyllä tunnista tilannetta, että esim 50 vuotta sitten mäntyjen laatu olisi ollut parempi. Kyllä silloin metsät olivat yleensä harvoja ja puut pieniä ja oksaisia. Toki tietysti poikkeuksiakin oli. Tosiasiassa lähes kaikki nykymännyt ovat saaneet alkunsa harsintahakkuukautena. Sekö siis syynä väitettyyn huonoon laatuun?
Laatua muuten tarvitaan erilaisiin tarpeisiin. Listatavarassa riittää oksattomuus. Ulkokäyttöön tietysti hitaasti kasvava on parempi. ”Ikkunapuutavaraa” kyllä tullaan saamaan aikanaan soiden männyistä. Listatavaraa taas hyvälatvuksisista männyistä, joidena tyvi kasvaa voimakkaasti. Ongelma tosiaan on, ettei sitä laatua noteerata.
En ole koneiden asiantuntija. Olen kuitenkin saanut sen käsityksen, että suuremmalla motolla saadaan suuremmat ajouravälit. Siksi niitä suositaan.
Valtiovalta on tosi raukkamainen ja nykyhallituksen poliitikot tavallistakin lyhytnäköisempiä, kun valtio aikoo luopua tulvakorvauksista. Joka tapauksessa valtiovalan aikanaan käynnistämät suo-ojitukset ovat osasyy tulvien pahenemiseen. Kyllä valtiovallan pitää ottaa vastuu tekosistaan tältä osin..
Helsinkikeskeinen politiikka, joka osoittaa totaalista piittaamattomuutta maakuntien ongelmista sataa kyllä kepun laariin. Sipilä aloitti sadonkorjuun tänään.
Tietysti pitää olla normit, joiden rikkomien johtaa korvauksien epäämiseen. Se on tietysti eri juttu kuin totaalinen päätös luopua korvauksien maksamisesta. Tietysti tulevissa rakennusluvissa on otettava huomioon esimerkiksi 100 seuraavan vuoden näkymät tulvista.
Meillä on metsänkasvu lisääntynyt 60 % 1990-luvun alusta. Se kyllä on toistaiseksi kompensoinut tilannetta.
Metsän nimellisostohinta oli vuonna 1927 80 snt/ha. Johonkin palstaan tarvittiin aikanaan 1500-luvulla vene, että pääsi Keski-Suomeen ja keihäs, jolla hätisteli sudet ja lappalaiset pois. Aika monilla on tällaisia palstoja. Asia erikseen on sitten kalliilla maita ostaneet. Niinhän se on osakkeidenkin kanssa, että ajoitus ratkaisee. Joku osti Nokiaa 60 eurolla. Niistä osakkeista ei paljon tuottoa tule.
Anton. Et ymmärrä, että tiedettä on se, että joku tutkimus on julkistettu tiedelehdessä. Tämä Henttosen myyräjuttu on siis tiedettä, koska se on jossain julkistettu. Totuus ei tutkijoita tunnu kiinnostavan vaikka viimeisten 4 vuoden kuluessa on ollut millaisia myyrähuippuja tahansa.
Sama tilanne on jatkuvan kasvatuksen suhteen. Jossain tiedelehdessä on julkistettu virtuaalimetsän kasvatuslaskema, joka osoittaa jatkuvan kasvatuksen kannattavaksi. Ketään ei luonnollisestikaan kiinnosta kysyä, että syntyykö oikeaan metsään taimia samalla tavalla kuin virtuaalimetsään ja kasvavatko ne virtuaalitodellisuudessa esitetyllä tavalla. Jos rohkenet epäillä virtuaalitodellisuutta havaintojesi perusteella, niin osoitat vaan todellisen tyhmyytesi. Pitää uskoa vain tieteelliiä laskelmia.
Keskiajalla oli amanlaisia ”oppineita”. Skolastikoiksi heitä taidettiin kutsua. Hekin väittelivät uutterasti esimerkisi hevosen hampaiden lukumäärästä. Kukaan ei vaivautunut avaamaan hevosen suuta.
Sen verran Pitkäparralle, että käyn pari kertaa vuodessa Ylä-Lapissa ja jotenkin tunnen sen oloja ja ihmisiä. Myös porotaloutta. Ainakaan siellä päin metsillä ei ole muuta arvoa kuin olla porolaitumina. Myös meikäläisen palsta.
Toki tilanne voi olla toinen Metsä-Lapissa. Tosin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Voi olla, että nollaraja siirtyy niin, että niilläkin metsillä on ainoa käyttö porolaitumena. Voi olla toisinkin päin, että puun arvo nousee. En osaa sanoa.