Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Meillä on metsänkasvu lisääntynyt 60 % 1990-luvun alusta. Se kyllä on toistaiseksi kompensoinut tilannetta.
Metsän nimellisostohinta oli vuonna 1927 80 snt/ha. Johonkin palstaan tarvittiin aikanaan 1500-luvulla vene, että pääsi Keski-Suomeen ja keihäs, jolla hätisteli sudet ja lappalaiset pois. Aika monilla on tällaisia palstoja. Asia erikseen on sitten kalliilla maita ostaneet. Niinhän se on osakkeidenkin kanssa, että ajoitus ratkaisee. Joku osti Nokiaa 60 eurolla. Niistä osakkeista ei paljon tuottoa tule.
Timppa 28.4.2013, 18:06Anton. Et ymmärrä, että tiedettä on se, että joku tutkimus on julkistettu tiedelehdessä. Tämä Henttosen myyräjuttu on siis tiedettä, koska se on jossain julkistettu. Totuus ei tutkijoita tunnu kiinnostavan vaikka viimeisten 4 vuoden kuluessa on ollut millaisia myyrähuippuja tahansa.
Sama tilanne on jatkuvan kasvatuksen suhteen. Jossain tiedelehdessä on julkistettu virtuaalimetsän kasvatuslaskema, joka osoittaa jatkuvan kasvatuksen kannattavaksi. Ketään ei luonnollisestikaan kiinnosta kysyä, että syntyykö oikeaan metsään taimia samalla tavalla kuin virtuaalimetsään ja kasvavatko ne virtuaalitodellisuudessa esitetyllä tavalla. Jos rohkenet epäillä virtuaalitodellisuutta havaintojesi perusteella, niin osoitat vaan todellisen tyhmyytesi. Pitää uskoa vain tieteelliiä laskelmia.
Keskiajalla oli amanlaisia ”oppineita”. Skolastikoiksi heitä taidettiin kutsua. Hekin väittelivät uutterasti esimerkisi hevosen hampaiden lukumäärästä. Kukaan ei vaivautunut avaamaan hevosen suuta.
Timppa 26.4.2013, 10:46Sen verran Pitkäparralle, että käyn pari kertaa vuodessa Ylä-Lapissa ja jotenkin tunnen sen oloja ja ihmisiä. Myös porotaloutta. Ainakaan siellä päin metsillä ei ole muuta arvoa kuin olla porolaitumina. Myös meikäläisen palsta.
Toki tilanne voi olla toinen Metsä-Lapissa. Tosin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Voi olla, että nollaraja siirtyy niin, että niilläkin metsillä on ainoa käyttö porolaitumena. Voi olla toisinkin päin, että puun arvo nousee. En osaa sanoa.
Timppa 26.4.2013, 09:59Samaa mieltä Puuntakasen kanssa.
Mistähän se käsitys esimerkiksi turkistarhauksen kalleudesta tulee? Ala ei vaadi mitään tukiaisia. Päinvastoi, työllistää ja tuottaa runsaasti vientituloja. Raaka-aineetkin ovat pääosin jätettä, joka pitäisi muuten hävittää kalliisti.
Turkistarhaus on rankka ammatti. Turkistarhaajavanhemmat panivat meidät viisi lastaan opintielle, jotta pääsisimme helpommalla. Niin muuten kävikin. Vanhempieni tarhaus päättyi siis suunnitellusti, koska lapsilla oli ns lukupäätä.Nykytarhat ovat suuria yksikköjä ja vaikuttavat koko maakuntaan, jossa mitään korvaavaa ei ole tarjolla. Vihreät ja vasemmistoliitto antavat kyllä tosi ylimielisen kuvan itsestään. Vitsikäs oli jonkun demarin oivallus, että turkiksille pitäisi saada vientilupa. Nimittäin Kiinahan se suurin ostaja on. Siis turkikset yhtä vaarallisia kuin Sakon kiväärit ym?
Sama on tilanne poronhoidonkin osalta. Kyllä sinne Lappiin sitten veroeuroja saisi syytää, jos se loppuisi.
Timppa 24.4.2013, 13:34Kyllä minua harmittaisi, jos vuodesta toiseen saisi pelätä talonsa puolesta. Valtiokaan ei enää ensi vuonna korvaa vahinkoja.
Ennen ojitusurakan aloittamista olisi kannattanut kysyä neuvoa Konsta Pylkkäseltä. Hänen mukaansahan:
”Asiat toteutuvat tai ovat huvikseen toteutumatta. Tai sitten ne toteutuvat toisin kuin on suunnitelu. Sen on helppo kulkea maailmansivua, joka tämän oivaltaa.”Se ojitusmetsien tuotto ei kuitenkaan taida olla kuvin hyvä, joten siltä osin jäivät asiat huvikseen toteutumatta. Sitten tulivat nuo tulvaharmit, joita ei suunniteltu.
Selvähän se nimittäin on, että laajamittaiset virtaamat ojitetuilta soilta nostavat tulvahuippuja. Siis täysin yhteiskunnan vastuulla oleva asia, koska valtio rahoittikin hankkeita. Tietysti vedenlaatukin kärsii aina Pohjanlahteen saakka.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Varastoaltaita? Ojituksen tukkeamisia? Nykyjokien perkauksia? Vaiko uusia jokiuomia lisää? Vaiko nostetaan talot paaluille? Jos pystyttäisiin saamaan virtaamista irti kohtuullista sähkötuotantoa, niin varmaan löytyisi rahaakin tulvasuojelun parantamiseen. Nykyinen toiminta vaikuttaa lähinnä hölmöläisten peitonjatkamiselta.
Timppa 22.4.2013, 19:36Tosiaan se maalämpöpumpun asentaminen taajamissa vaatii usein luvan. Sillä pyritään tukemaan sähkön/kaukolämmön yhteistuotantoa. Onko se sitten lopulta järkevää energiapolitiikkaa. siihen en osaa ottaa kantaa. Ongelma on usein se, että se politiikka sotkee järkeviä ratkaisuja.
Olen kyllä sitä mieltä, että lämpöä maasta niin paljon kuin saadaan. Mieluummin tarvittava lisäsähkö kivihiilellä, jos turpeen otto saastuttaa vedet eikä muita tuotantotapoja löydy. Puhtaat vedet on niin suuri arvo, ettei sitä saa turmella.
Puutakaan ei kannata polttaa. Kyllä toivottavasti sen tulevaisuus on laajassa polttoaine- ja kemikaalituotannossa. Kannattaa huomata jo nytkin kemianteollisuuden merkitys Suomen kauppataseelle ja kansantaloudelle.
Timppa 22.4.2013, 19:00On keksitty sellainenkin laite kuin maalämpöpumppu. Eihän sillä tietysti kaikkea energiatarvetta kateta. Optioita sen käyttöön on kuitenkin paljon harvaanasutussa Suomessa. Kysessä on saateeton energialähde, joka tottakai vaatii vähän sähköenergiaa, mutta ei muuten aiheuta mitään ympäristöhaittoja. Esimerkiksi sen toteuttamasti kannattaisi tukea mieluummin kuin epävarmaa ja ympäristöhaittoja aiheuttavaa tuulisähköä.
Sähköä saadaan tulevaisuudessa kaikenlaisista jätteistä ym.
Energiapolitiikassa on pahinta se politiikka. Esimerkiksi tuulisähkön tukemista rajusti saattoi olla edesauttamassa Mauri Pekkarisen kotikaupungissa toimiva alan tehdas. Voi tietysti olla niinkin, että olen väärässä.
Turvetta tyrkytettiin Kepun valta-alueiden työllisyyden tukemiseksi. Ja tottakai Valtion omistaman Vapon tukemiseksi. Maalämpöpummpujen tekijöillä ei taida olla tuollaisia sponsoreita. Puuenergiaa tuetaan Valtion kemeratuilla, vaikka sen pitäisi kilpailla aidosti metsätalousmaassa muiden energialähteiden kanssa.
Timppa 22.4.2013, 11:08Vesistöjen puhtaus on kyllä erittäin tärkeää. Vuosikymmenten kuluessa niiden laatu on parantunut.
Turpeen käyttö on ilmiselvässä ristiriidassa vesien suojelun kanssa. Jos riittävän haitatonta turpeennostoa ei voi harjoittaa, niin sitten on energiaa saatava noista edellä mainituista energialähteistä.
Valitettavasti turpeen osalla luonnonlait tullevat vastaan, kuten tuolla edelläkin totesin. Sääli, sillä soitahan Suomessa riittää ja uutta turvetta syntyy vuosittain.
Timppa 21.4.2013, 19:04Esimerkiksi UPM:llä on sopimusehdoissa kohta, jonka mukaan sopimuksenvastaisessa hakkuussa korvataan puiden arvo ja lisäksi vahingonkorvauksena sama määrä.
Tämä vahingonkorvaus suoritetaan kuitenkin sillä ehdolla, ettei kaatoa korjuun tai kaukokuljetuksen suorittamiseksi ole ilmeisesti voitu välttää. Monestihan metsään joudutaan tekemään hakkuuta varten ajouria sopimusalueen ulkopuolelle. Näiden puista maksetaan siis vain sopimuksenmukainen hinta. Hyvä tapa tietenkin olisi sopia metsänomistajan kanssa ainakin pitemmän ajouran sijainnista.
Siis selvitettävä ensin mistä on kyse. Ostajafirman ostomieheen yhteyttä ensimmäiseksi.
Timppa 21.4.2013, 17:17Tuota Onkisalon tapausta ajattelin myös. Täysin käsittämätön case. Estettiin ihmiä saamasta tie kotiinsa.
Joskus huvittaakin touhun ristiriitaisuus. Äidin perikunnan maalle on suunniteltu vierekkäin kaksi tievarausta. Ei siinä mitään. Turhia ne ovat. Toista pitkin kiertäisi muutama sata autoa vuorokaudessa Jyväskylän. Toinen turmelisi metsälakikohteena olevan purolaakson ja kulkisi pohjattomien hetteikköjen yli. Tätäkin käyttäisi muutama sata autoa vuorokaudessa. Huvittavaa on, että niiden alle jäisi jotain moreenikumpareita, jotka kuulemma ovat niin arvokkaita, ettei niitä saisi hakata kuin erikoisluvalla. Ei kaiketi saisi muokatakaan. Mutta kaksi päätietä saisi tehdä. Tällaiset hölmöilyt kyllä vievät uskottavuutta suojelulta.
Toisaalta kyllä jotkut tapaamani Ely-keskuksen virkailijat suhtautuvat metsänomistajiin positiivisesti. Eivätkä liiku enää salaa mene metsään vaan tarvittaessa ottavat yhteyttä. Toivottavasti uusi sukupolvi yleisemminkin suhtautuu asiallisesti.