Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Jesse
Älä heittäydy tyhmemmäksi kuin (luultavasti) olet. Tiedät kyllä (luultavasti), että alkuvaiheessa lehtipuu kasvaa yleensä nopeammin kuin mänty. Jos haluaa kunnon tasalaatuista mäntytaimikkoa, niin silloin pitää perata alussa kaikki lehtipuu. Tietysti myös hirvien takia. Joskus sitten saa myöhemmin mukaan sopiviakin lehtipuita.Tietysti tulevaisuutta ja serttejä arvioiden, kannattanee ottaa huomioon myös sekin, että millaisia menekkinäkymiä yleensä erilaisilla puujalosteilla arvellaan olemaan.
Jesse.
Pointti oli, että mainostettiin FSC-järjestelmää metrsänomistajan kannalta taloudelliseksi, mitä se ei todellakaan ole. Aivan eri asia on lehtipuun kasvatus. Jossain se onnistuu. Joillakin karuilla kankailla ei. Aina on taiteilemista ettei se havupuu jää lehtipuun piiskaamaksi.Sertin pitää lähteä paikallisista mahdollisuuksista. Ei jonkun mafiatyyppisen rahastusjärjestön rahoittamiseksi.
Jesse.
En puhunut tukin hinnasta vaan puun kokonaishinnasta. Tuolla 53 €/m3 on tehty runkokauppaa kuusesta. Koivusta, jos saa 50 % tukkia, niin saa olla tyytyväinen. Siksi sen keskihinta on noin halpa.Oleellista kuitrenkin on, että se FSC soveltuu erittäin huonosti nykymetsiin, joita vuosikymmenet on käsitelty havutukkia tavoitellen. Pitäisikö yhtäkkiä muuttaa koko kasvatusfilosofia toiseksi? Taas kenties 5 vuoden kuluttua kolmanneksi jne. Kyllä Suomen metsäteollisuudella pitäisi olla sen verran selkärankaa, ettei myisi Suomen metsiä ”hernerokasta”.
Tietysti varsin kummallista on sekin, ettei FSC-järjestelmässä ole metsänomistajataholla mitään sananvaltaa.
Oli se tosiaan juttu. Hyvin olivat onnistuneet lobbaamaan Yleä. Siis FSC-sertin porukka. Sinne FSC-serttiin taitavat metsäyhtiöt kuitenkin myydä suomalaisen metsänomistajan. Kertoivat jutussa, että metsänomistajat saavat puustaan paremman hinnan. Saavatko, sitä en tiedä, mutta kuluja ja teknisiä hankaluuksia tulee. Niistä ei kerrottu mitään.
Sattumoisin tänään oli meillä PEFC:tarkastaja käymässä. Keskustelttin asiasta. Meillä metsät menisivät lähes sellaisenaan kumpaankin. Muutama erokin on. FSC:ssä pitäisi päätehakkuuvaiheessa olla 10 % lehtipuuta. 400 m3:n kuusipäätehakkuussa siis 40 m3. Sillä on jo aikamoinen vaikutus talouteen, sillä kuusen keskihinta päätehakkuussa on luokkaa 53 €/m3 ja koivun usein vain luokkaa 30 €/m3. Kuinka vaikeaa on saada kasvatettua sitä koivua niin, etteä sitä on juuri sopivasti. Eikä männikköäkään ole kovin helppo kasvattaa lehtipuiden kanssa. Jos ei itse perkaa niitä, niin tulee hirvi ja syö sekä lehtipuut ja männyt. Sitten siinä FSC:ssä pitäisi olla vähintään 10 elävää jättöpuuta/ha (min 20 cm) PEFC:ssä riittä 5 ( min 10 cm), jotka voivat olla kuolleitakin. Sitten FSC:ssä pitää, jättää 5 % pinta-alasta hakkuiden uklkopuolelle. Meillä siinä ei olisi vaikeaa, koska on jo nyt muutama Metso-kohde ja talouskäyttöön soveltumattomia soita. Pienellä tilalla kyseessä saattaisi olla siis 5 %:n pinta-alamenetys.
Siis pahimmillaan pitäisi FSC-puusta saada ehkä 7-8 % parempi hinta kuin PEFC-puusta, jotta ne olisivat metsätaloudessa tasavertaiset.
Muuten. Kiitteli tarkastaja kovin meidän metsätalouden tilaa.
Juuri noinj kuten Puuntakanen kirjoitti. Meilläkin oli silloin 1992 totaalinen tuho n. 6 ha:n aukossa. Nyt ne uusintaistutetut taimet ovat kasvaneet hyvin. Perkaamista kyllä oli, sillä ne olivat jäädä alussa vesakon alle.
Myös joskus 1970-luvun alussa söivät myyrät istutuskoivikon taimia, mutta ne taimet kyllä suurelta osin elpyivät. Koivikkokin on kaksi kertaa harvennettu.
Siis tuhoja on aikaajoin ollut. Ja aivan riippumatta siitä onko pienpetoja metsästetty tai ei.
Kannaattaa ottaa huomioon, että siellä kuusikossa ne kuitupuun kokoiset kuusialueet ovat luultavasti yhtä vanhoja kuin muukin metsä.
Joskus jätettiin sellaisia ”saaria” hakkaamatta. Eivät ne siitä elpyneet. Alkoivat kuivaa ja kuolla. Tuulikin kaatoi. Siis kuusikkoaukkkoa kannattaa tehdä mahdollisimman yhtenäiseksi.Eri asia on tietenkin sitten jotkut pienemmät ryhmät ”taimia”, joita voi sitten jättää vaikka lntujen suojapaikoiksi
Kuten Pinsiön vaari tuolla edellä ttesi, niin ei meilläkään päin ole mitään havaintoja myyristä. Vielä viime keväänä näki jossain henikossa niiden polkuja. Nyt ei ainoatakaan.
Kuinkahan pitkä tämä lähes myyrätön kausi on? Voi jatkua kauankin, jos lisääntyminen on heikkoa ja kuitenkin petoja on aina jonkun verran?Nyt siis näillä hutkijoilla mielenkiintoista uuttaa tutkittavaa.
Oma ”myyräindeksi”, eli vanhassa maalaistalossa talven aikana asuneet myyrät näyttää lähes nollaa. Siis näyttää, että ne virukset jylläävät edelleen voimalla, kuten tuolla edellä Motokuski totesi. Siis pettymykseksi myyrätutkijoille. Elikkä tämä indeksi osoittaisi, ettei vielä ensi vuonna ole odotettavissa ainakaan huippukantaa. Toki tietysti, jos kaikki tänä kesänä syntyvät myyät jäävät henkiin ja lisääntyvät, niin tilanne saattaa muuttua.