Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Kannaattaa ottaa huomioon, että siellä kuusikossa ne kuitupuun kokoiset kuusialueet ovat luultavasti yhtä vanhoja kuin muukin metsä.
Joskus jätettiin sellaisia ”saaria” hakkaamatta. Eivät ne siitä elpyneet. Alkoivat kuivaa ja kuolla. Tuulikin kaatoi. Siis kuusikkoaukkkoa kannattaa tehdä mahdollisimman yhtenäiseksi.Eri asia on tietenkin sitten jotkut pienemmät ryhmät ”taimia”, joita voi sitten jättää vaikka lntujen suojapaikoiksi
Kuten Pinsiön vaari tuolla edellä ttesi, niin ei meilläkään päin ole mitään havaintoja myyristä. Vielä viime keväänä näki jossain henikossa niiden polkuja. Nyt ei ainoatakaan.
Kuinkahan pitkä tämä lähes myyrätön kausi on? Voi jatkua kauankin, jos lisääntyminen on heikkoa ja kuitenkin petoja on aina jonkun verran?Nyt siis näillä hutkijoilla mielenkiintoista uuttaa tutkittavaa.
Oma ”myyräindeksi”, eli vanhassa maalaistalossa talven aikana asuneet myyrät näyttää lähes nollaa. Siis näyttää, että ne virukset jylläävät edelleen voimalla, kuten tuolla edellä Motokuski totesi. Siis pettymykseksi myyrätutkijoille. Elikkä tämä indeksi osoittaisi, ettei vielä ensi vuonna ole odotettavissa ainakaan huippukantaa. Toki tietysti, jos kaikki tänä kesänä syntyvät myyät jäävät henkiin ja lisääntyvät, niin tilanne saattaa muuttua.
Tuonhan tietenkin tiesin, että niitä itiöitä lentelee. Mikä sitten on yhteys kesäharvennusten ja maannouseman yleisyyden suhteen on minusta vähän monimutkaisempi kysymys. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin esimerkiksi Länsi-Suomessa sieni on yleisempi kuin idässä.. Motot taisivat tulla samaan aikaan käyttöön koko Suomessa. Miksi sienien yleisyys vaihtelee? Nimittäin, jos motot sen aiheuttavat, niin pitäisi tilanne olla sama koko maassa.
Ja, jos sieni tarttuu kannon välityksellä, niin tuntuisi kestävän kohtuullisen kauan edetä ensin saastuneen kannon viimeiseen juureen ja sieltä sitten terveeseen. Uskottava se tietenkin on, jos näin on tutkittu.
Omat havainnot kertovat, että lahovikaisia puita on aika sattumanvaraisesti. Mitkä tekijät sen ovat aiheuttaneet, niin en osaa sanoa. Määrätkin vaihtelevat samanikäisissä kuusikoissa.
Tuonhan tietenkin tiesin, että niitä itiöitä lentelee. Mikä sitten on yhteys kesäharvennusten ja maannouseman yleisyyden suhteen on minusta vähän monimutkaisempi kysymys. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin esimerkiksi Länsi-Suomessa sieni on yleisempi kuin idässä.. Motot taisivat tulla samaan aikaan käyttöön koko Suomessa. Miksi sienien yleisyys vaihtelee? Nimittäin, jos motot sen aiheuttavat, niin pitäisi tilanne olla sama koko maassa.
Ja, jos sieni tarttuu kannon välityksellä, niin tuntuisi kestävän kohtuullisen kauan edetä ensin saastuneen kannon viimeiseen juureen ja sieltä sitten terveeseen. Uskottava se tietenkin on, jos näin on tutkittu.
Omat havainnot kertovat, että lahovikaisia puita on aika sattumanvaraisesti. Mitkä tekijät sen ovat aiheuttaneet, niin en osaa sanoa. Määrätkin vaihtelevat samanikäisissä kuusikoissa.
Tuonhan tietenkin tiesin, että niitä itiöitä lentelee. Mikä sitten on yhteys kesäharvennusten ja maannouseman yleisyyden suhteen on minusta vähän monimutkaisempi kysymys. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin esimerkiksi Länsi-Suomessa sieni on yleisempi kuin idässä.. Motot taisivat tulla samaan aikaan käyttöön koko Suomessa. Miksi sienien yleisyys vaihtelee? Nimittäin, jos motot sen aiheuttavat, niin pitäisi tilanne olla sama koko maassa.
Ja, jos sieni tarttuu kannon välityksellä, niin tuntuisi kestävän kohtuullisen kauan edetä ensin saastuneen kannon viimeiseen juureen ja sieltä sitten terveeseen. Uskottava se tietenkin on, jos näin on tutkittu.
Omat havainnot kertovat, että lahovikaisia puita on aika sattumanvaraisesti. Mitkä tekijät sen ovat aiheuttaneet, niin en osaa sanoa. Määrätkin vaihtelevat samanikäisissä kuusikoissa.
Minulla on mahdollisuus katsella vanhoja laadukkaita mäntyjä. En kyllä ihan heti usko, että 500 mottiin päästään männiköissä. Nimittäin luonto huolehtii harvennuksesta, jos ei ihminen. Kumma vaan, että yli 100-vuotiaissa tiheämmissä männiköissäkin alkaa löytyä kuolleita runkoja. Kyllä niitä männiköitä kannattaa ja pitääkin kasvattaa alkuvaiheissa tiheinä. Lopuksi voi harventaa reilusti. Siitä männyt pitävät ja kasvattavat sitä laatutyveä.
Haluaisin perehtyä tutkimukseen, jossa todistetaan kesäaikaisten motohakkuiden ja juurikäävän yhteys. Tarttuuko se juurikääpä esimerkiksi niin, että kilometrin päässä harvennetaan ja juurikääpää löytyy kuusikosta, jossa moto ei ole koskaan käynyt ennen päätehakkuuta? Voisitko ”ironia” vähän valottaa lähdettäsi. Miten on em. esimerkki. Löytyykö siihen vastaus tutkimuksista.
Missähän Asikainen mahtanee vaikuttaa?. Itse olen kulkenut Keski-Suomen metsissä 70 vuotta. En kyllä tunnista tilannetta, että esim 50 vuotta sitten mäntyjen laatu olisi ollut parempi. Kyllä silloin metsät olivat yleensä harvoja ja puut pieniä ja oksaisia. Toki tietysti poikkeuksiakin oli. Tosiasiassa lähes kaikki nykymännyt ovat saaneet alkunsa harsintahakkuukautena. Sekö siis syynä väitettyyn huonoon laatuun?
Laatua muuten tarvitaan erilaisiin tarpeisiin. Listatavarassa riittää oksattomuus. Ulkokäyttöön tietysti hitaasti kasvava on parempi. ”Ikkunapuutavaraa” kyllä tullaan saamaan aikanaan soiden männyistä. Listatavaraa taas hyvälatvuksisista männyistä, joidena tyvi kasvaa voimakkaasti. Ongelma tosiaan on, ettei sitä laatua noteerata.
En ole koneiden asiantuntija. Olen kuitenkin saanut sen käsityksen, että suuremmalla motolla saadaan suuremmat ajouravälit. Siksi niitä suositaan.
Valtiovalta on tosi raukkamainen ja nykyhallituksen poliitikot tavallistakin lyhytnäköisempiä, kun valtio aikoo luopua tulvakorvauksista. Joka tapauksessa valtiovalan aikanaan käynnistämät suo-ojitukset ovat osasyy tulvien pahenemiseen. Kyllä valtiovallan pitää ottaa vastuu tekosistaan tältä osin..
Helsinkikeskeinen politiikka, joka osoittaa totaalista piittaamattomuutta maakuntien ongelmista sataa kyllä kepun laariin. Sipilä aloitti sadonkorjuun tänään.
Tietysti pitää olla normit, joiden rikkomien johtaa korvauksien epäämiseen. Se on tietysti eri juttu kuin totaalinen päätös luopua korvauksien maksamisesta. Tietysti tulevissa rakennusluvissa on otettava huomioon esimerkiksi 100 seuraavan vuoden näkymät tulvista.