Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
On kokemusta ”maankannosta” paljasjuuritaimille. Noin 50 vuotta sitten tekivät useamman kymmenen hehtaarin aukon, jossa muistitiedon mukaan kannettiin multaa istutuskohteisiin. Olivat sitkeitä puurtajia. Homman organisoi kaiketi Keski-Suomen piirimetsälautakunta tai vastaava.
Tulokset olivat hyvät. Paras kohta (kahteen kertaan harvennettu) kasvaa nyt keskiläpimitaltaan n. 35 cm:n kuusta. (Paksuin oli eilen 42 cm).
Sikäli mukavaa, että tekniikka on kehittynyt. Tuon kohteen lähelle istutettiin 2001 muokkaamattomaan maahan kuuset (1-vuotiaat paakut). Keskimitta nyt runsaat. 4 m. (pisin runsaat 5 m.) Mikä miellyttävintä, kohteessa ei lainkaan vesakkoa, ainoastaan istutuskuuset. (Olen lähettänyt kuvankin joskus). Eihän tämä tietenkään kaikkialla onnistu. Pitää hiljalleen hankkia kokemusta, jotta löytää oikean menetelmän.
Ihme kyllä, niin ei ole ollut haittaa vaikkei mitään kivennäismaata ol paakun päällä. Tänäkin keväänä 17-18. toukokuuta istutetuissa ja siis pari viikkoa hellettä kärsineissä taimissa on yleensä jo kauniit vuosikasvainten alut.
Kummallisia nuo hakkuiden tilanteet. Eräs ostaja sanoi, että vielä vähän aikaa sitten etsittiin mäntytukkeja ”kissojen ja koirien kanssa”. Nyt ei tosiaan saa mäntytukkeja kaataa.
Toinen ostaja kertoi, että viime vuonna olivat kaataneet liikaa mäntyjä ja ne alkoivat pilaantua.
Siis taitavat firmat ottaneet opikseen. Toki tietysti voi kysymys olla markkinatilanteen heikenemistä. Kuka tietää?
Pottiputkella mahdollisimman syvälle ja vähän kunttaa poljet päälle. Kyllä onnistuu. Me istutetaan 1-vuotisia taimia, joissa suht pienet paakut, joille löytyy paremmin tilaa.
Ollaan pakosti jouduttu juuri tuollaisissa oloissa istuttamaan kymmeniä tuhansia taimia.
Riski on kuitenkin tukkimiehentäi. Meidän kokemuksen mukaan riittää yksi välivuosi. Siis, jos hakuu tänä vuonna, istuttaa kannattaa vasta vuonna 2015.
Ei ole ollut hallasta kiusaa kuusentaimille Jyväskylän korkeudella. Ei rinnemailla. Ei myöskään pienialaisilla soilla. Aivan huoleta on voinut istuttaa vuosikymmenet ilman mitään suojuspuustoa.
Sitä en kyllä ymmärrä kuinka ”hyväkasvuista korpisuota” voisi kasvattaa jatkuvalla kasvatuksella.
Jos se on harvaa, niin sinne syntyy hieskoivutaimikko ja toisaalta ne kuuset ovat herkkiä kaatumaan.
Järkevä ja myös ilmastoystävällinen tapa on saada siihen syntymään heti kunnon kuusentaimikko naveromätästyksellä, joka kuusikko kasvaa sitten 50 % enemmän vuodessa kuin jk-metsä.
Olen sitten nähnyt sellaisenkin vaihtoehdon, että hakkuun jälkeen on syntynyt hieskoivikko, jota sitten on muutama kerta harvennettu ja lopulta poistettu alle syntyneen kuusen taimikon päältä. Tämäkin on toimiva tapa. Taitaa olla kuitenkin huonompi vaihtoehto. Eikä tietenkään jatkuvaa vaan kaksivaiheista kasvatusta.
Viime keskiviikkona tuli 2 tunnissa 40 mm vettä. Siitä taisi yli puolet tulla ensimmäisen puolen tunnin aikana. Kuuro alkoi miltei varoittamatta. Sitten tuli vettä ja rakeita tosissaan. Eilen kävin katselemassa kolme viikkoa sitten istutettuja kuusentaimia. Mahtoiko kuuro auttaa, kun oli jo melko suuret kasvaimet.
Tietysti mahdollisimman pian pitäisi muokkaus ja kylvö suorittaa. Suositus taitaa kuitenkin olla, että ennen juhannusta. Tänä vuonna ei siis taida onnistua.
Se on Luojassa, miten mäntyaukko taimettuu. Vaihtoehtoja on: hyvin, huonosti, hyvin huonosti. Jos kyseessä on sekametsä, niin maapohja saattaa olla myös heinettyvä. Jos siemen ei heti hakkuun jälkeen idä, niin sitten voit odotella kyllä kauan ja mitään ei tapahdu. Paitsi, että etenkin rehevimmissä paikoissa heinä ja pusikko kasvavat, siis ainakin ne kohdat taimettuvat hyvin huonosti..
Epäilemättä ole saanut aukosta jotain tuloakin. Minä investoisin osan siitä siemeneen. Siis ensi keväänä laikutus tai äestys, jossa yhteydessä konekylvö.
Eipä se ostomies valita, kun samalla kertaa tarjoan vierestä 4 hehtaarin mäntyaukkoa.