Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Jättämällä metsät hoitamatta ja polttamalla sitten risukot. Malli Jesse.
Taimikoita on monenlaisia. Juuri perkaan 9 vuotta sitten istutettua kuusikkoa, joka kasvaa erinomaisesti, mutta, jossa vesakkoa on vain nimeksi. Perattavaa on pääasiassa kuusiryppäitä. Eikä aiemmin ole kannattanut tehdäkään mitään.
Normaalimpi tapaus on 5 vuotta vanha varhaisperattava taimikko, jossa sitä lehtipuuta on vaihdellen.
Tuota Jessen ajatusmaailmaa ihmettelen. Ei pitäisi tehdä mitään ja metsän pitäisi tuottaa parhaiten. Itse olen kyllä oppinut, ettei mitään saa ilmaiseksi. Metsänkasvatushan on erittäin halpaa. Meillä kauppahinnoista käytetään selvästi alle 10 % uudistuksiin ja taimikonhoitoihin. Jos kaikki teetettäisiin vierailla, ei sittenkään päästäisi 10 %:iin myyntihinnoista. Tällaisilla panostuksilla saadaan metsä kasvamaan kullekin kasvupaikalle parhaiten soveltuvalla tavalla. Puhutaan kyllä pitkässä juoksussa kymmenien prosenttien tuottoerosta hoitamattomuuteen verrattuna.
Minusta kyseessä on myös logistisia ongelmia, sillä maatalous sijoittuu Suomessa melkolailla eri alueille kuin metsätalous.
Eräs ongelma on sitten metsätuhot. Vaikkapa Asta- ja Veera-myrskyjen kaltaiset. UPM:lläkin taisi olla myrskyalueilla kolmisenkymmentä korjuketjua tuotuna eri puolilta Eteläistä ja Keskistä Suomea. Kun niitä Valtroja ja isäntiä tarvitaan kotitöissäkin, niin olisi kyllä puut jääneet lahoamaan, jos oltaisi oltu isäntälinjalla.
Ne Vaaran ajatukset sopivat vuosiin, jolloin puut vielä uitettiin. Riitti, että ennen jäidenlähtöä oli puut rannassa tavalla tai toisella. Nykyään markkinat ovat toisenlaiset. Jos ei niiden mukaan pysty toimimsaan, niin ”jää, kuin Jämsän äijä taivaasta”. Ei kyllä voisi kuvitellakaan, että esim nykyaikaisella sahalla olisi mahdollisuuksia perustaa puuhuoltonsa maanviljelijöiden sivutoiminaan tekemiin metsätöihin.
Eikä hankintahakkuisiin ole mahdollisuuksia metsäomistajakunnan siirryttyä suurelta osin kaupunkilaisiksi tai eläköidyttyä.
nakin Jesse puhui 4 h 42 min sitten.
On nuo maat H-vallassa erilaiset kuin meillä. Meillä ei nimittäin pienaukot taimetu yleensä itsestään. Syitä on:
-Reunametsän varjostus ja kuivatus
-Paikoin kasvaa saniaista. Sen läpi ennättää istustaimi. Luonnontaimi ei. Kokemusta on
-Samoin paikoin on vattua. Sekin ”tyrmää” lähdössä luonnontaimet. Tällaisestakin on kokemusta.Joko siis metsänkasvatusmahdollisuutemme ovat erilaiset tai Jesse uskoo edelleen siihen Joulupukkiin. Toki joskus syntyy muokattuun pienaukkoon taimikko. Mutta ei edes joka toinen kerta. Eikä sinne reunametsän vaikutusalueelle yleensä mitään.
Olen katsellut aika paljon erilaisia männyntaimikoita. Kyllä riittää lyhyempikin aika kuin 20 vuotta taimen kuolemiseen. Toinen vaihtoehto saattaa olla riukuuntuminen, jonka tuloksena puu joko kuolee tai kaatuu. Siis herää jo Jesse todellisuuteen noista päiväunistasi.
Jesse et kaiketi ole koskaan huomannut, että valtapuusto usein nujertaa alla olevan taimikon. Tuo sinun kommenttisi viittaa siis edelleen vahvaan uskoosi Joulupukkiin.
Jesse taitaa uskoa Joulupukkiinkin. Nimittäin Pukki on samanlainen satuhahmo kuin haapametsän alle syntyvä ”sekametsä”.
Meikäläisellä on sattumalta asiasta omakohtainen havainto. Joskus n. 40 vuotta sitten kaatui pellon reunasta vanhalta hakamaalta suuri haapa. Se synnytti muutaman aarin kokoisen haapataimikon. Koska kysessä oli silloin lähes puuton haka, jätettiin taimet kasvamaan. Aluetta on harvennettu kaksi kertaa. Haavat ovat nyt kaiketi luokkaa 40 cm. Ne on jätetty kasvamaan maisemaryhmäksi.
Eihän siellä alla mitään sekametsää kasva. Luonnollisestikin kuusentaimikko vaihtelevalla tiheydellä ja koolla. Sekametsä syntyy vain aukkoon.
Oma systeemi on sellainen, että OMT-pohjat kasvatetaan lähes puhtaina kuusikkoina. Meillä on runsaasti MT-pohjia, joihin pyritään aktiivisesti saamaan mänty+kuusisekametsä (olen lähettänyt kuvankin). Aktiivisuus tarkoittaa sitä, että äestetty ja männylle siinä yhteydessä kylvetty aukko täydennysistutetaan seuraavana vuonna kuuselle luokkaa 1000 tainta/ha. Kokemus on nimittäin osoittanut, ettei muokkaus onnistu kivisesä maassa täysin. Toinen ongelma on se, että paikoin alkaa kuitenkin kasvaa heinää, joka saattaa tukahduttaa männyn sirkkataimet, mutta ei kuusen taimia.
Meillä tosiaan valtaosa kuusentaimikoista kasvaa kuin hurjat. Ei ole heinästä haittaa. Toissa keväänä myös muokkaamattomiin kohtiin istutetuista 1-vuotisista monet jo 70-senttisisiä. On toki joitakin ongelmapaikkoja. Onneksi hirvet ovat ihastuneet vattupensaisiin, joiden latvat käyvät syömässä.
Mutta tuota Jessen sekametsän harvennusta en kyllä ymmärrä. Miten motokuski pystyy 20 m:n ajouraväleillä ja n. 1,5 m:n keskimääräisillä runkoväleillä tekemään mitään järjellistä laadukasta harvennusta. Kyllä se metsä on pakosti koko ajan yhtä ”sekahedelmäkeittoa”, kun normaalissa metsänkäsittelyssä päästään kasvattamaan laadukasta tukkipuuta. Siis Jessen metsät on ”tuomitu” tuottamaan pelkkää energiaa silloin, kun muut myyvät laatutukkia.
Kun raivaussaha on keksitty, niin kannattaisiko sitä käyttää, ja pudottaa runkoluku selvästi pienemmäksi ennen e-puuharvennusta.
Taitaa kyllä olla ola turha neuvo noista kaikista Jessen kommenteista päätellen.
Kyllä Jesse niillä tukieuroilla on oleellinen merkitys. Nehän ovat ”puhdasta” markkinahinnoista riippumatonta rahaa. Jos vaikka energian hinta laskee siten, että e-puusta kannattaa maksaa tienvarressa esim 20 €/m3, niin sehän merkitsee, ettei sillä ole kantohintaa lainkaan. Tuki pelastaa. Mutta tukipolitiikan varaan ei todentotta kannata talouttaan tai metsienkäsittelyä perustaa.
Sitä minä kyllä Jessessä ihailen, että on uskossaan noin vahva. Pitäisi noin sitkeälle miehelle löytää vaativampi duuni. Esim pistää Suomen talous kuntoon. Tosin siinä mielessä epäilen, että laskutaito tuntuu meikäläisen näkövinkkelistä katsoen olevan hakusessa.